AURA pastagratiini à la VesQ

Mun on ehkä pakko kirjottaa yks resepti taas talteen, koska siis ruoka oli taas vaan niin sairaan hyvää. Mä halusin kokeilla tehdä AURA pastagratiinia, mutta en taas voinut olla tunkematta näppejäni reseptiin.

Enhän mä tota siis ihan mahdottomasti muokkaillut, mutta muutos oli kuitenkin jonkinlainen. En tiedä miltä toi alkuperänen maistuu, koska en ole sitä vielä sellaisenaan kokeillut, mutta tämä mun variaatio on kuitenkin aika lähellä uutta lempiruokaa. Hmm, mun lempiruoka tuntuu aina olevan se, mitä olen viimeksi kokeillut ja jos siitä on tullut hyvä..

Kuitenkin, ohjeen pariin!

Tarvitset:

Noin 250g Torinon täysjyvä-kaura Gnocchi -pastaa

410 g kanan fileeleike 

– mied. suol. Kotimaista -merkiltä saa juuri tuon kokoisia pakkauksia ainakin, mutta en usko, että on väliä jos paketissa on VAAN 400 g..

1 pieni kukkakaali
– tai sitten puolikas isosta..

~75 g pinaattia 
– pakastealtaasta 150 g pussi, ja siitä siis puolet

2 dl ruokakermaa

1 pala AURA sinihomejuustoa
– Tässä ei kannata ostaa halvempaa, kaikki halvat on surkeita

Aloitetaan laittamalla vettä kattilaan, levy täysille, kattila levylle ja odotellaan, että se alkaa kiehua. Lisätään pasta sekaan. Otetaan käsittelyyn kana. Koska meillä ei käytetä niitä riekaleita suikaleita, niin pilkon yleensä itse fileeleikkeistä hyvänkokoisia paloja ruokaan kun ruokaan. Eli; pilko kanan fileeleikkeet hyvänkokoisiksi paloiksi. Pistä toinen levy kuumenemaan ja siihen paistinpannu, kiitos.

Kun pasta on kiehunut semmosen 5 minuuttia, niin lisätään sekaan kukkakaali, semmosina pieninä nuppuina. Sen voi esivalmistella tossa 5 minuutin aikana jos tahtoo, mutta pitää olla nopea, koska pitää käsitellä myös kana. Mä ehdin ainakin, joten kai siihen pystyy muutkin. Tässä reseptissä mä lisäsin kukkakaalin kanssa samaan aikaan myös pinaatin sinne pastaveteen, mutta en tiedä oliko tämä se kaikista täydellisin vaihe sille, joten voitte tehdä joko näin tai käyttää raaka-aineitanne paremmin. En minä tiedä.

Nyt kattilassa on siis pastaa, kukkakaalia ja pinaattia. Toisella levyllä on paistinpannu, jossa on öljyä ja siellä paistuu kivasti kanat. Mä paistoin ne kanat ihan kunnolla kypsäksi, koska uunitus tällä ruoalla on aika lyhyt, enkä ole pahemmin valmistanut kanaa uunissa, joten ajattelin mennä turvallisinta reittiä. Kun pastasotku on keittynyt vielä semmosen noin 4 minuuttia, niin kaadetaan siitä vesi veks.

Joku varmasti huuhtelisi pastat ja muut tässä kohtaa vedellä, mutta mä en sitä tehnyt. Mä vaan kaadoin veden pois ja sen jälkeen kaadoin tavarat takaisin kattilaan. Kattilaan kaiken muun lisäksi lisätään vielä ruokakerma. Sekoitellaan. Kanoihin mä itse laitoin vain yhtä maustetta, joka on mun uusi suosikkini, savustettu paprikajauhe Sweet – punainen peltinen rasia, jossa lukee La Chinata. Tätä maustetta ruokaan kun ruokaan 1 tl ja varmasti on hyvää!

Kannattaa varmaan hetkeä ennen tätä kohtaa laittaa uuni kuumenemaan 200-asteiseksi.. Se on hyvä kirjottaa tässä kohtaa, vaikka se olis pitänyt tehdä jo.. Sori. Voidellaan uunivuoka, meillä oli semmonen pieni, hmm, 2 litranen. Sulla pitäisi olla nyt kattilassa siis semmonen sotku, missä on pastaa, kukkakaalia, pinaattia, kanaa ja ruokakermaa, eikö niin? Ne on sekotettu hyvin keskenään, eikö niin? Mietit, että missä kohtaa laitetaan AURA, eikö niin? No, se laitetaan nyt. Mä itse halusin, että se juusto on siellä semmosina chunkkeina, paloina, ja siksi en sekotellut sitä ton ruokakerman joukkoon. Eli siis tässä kohtaa rikot sen AURA-juuston sinne ruoan sekaan käsin tai pilkot veitsellä, nopea sekoitus – älä jää vatkaamaan! Vaan silleen, että sitä juustoa on siellä about kaikkialla, mutta ei niin, että se sulaa siihen ruokakermaan.

Sitten kaadat koko komeuden sinne voideltuun uunivuokaan. Laitat uunivuoan sinne uuniin, jos se on kerennyt lämmetä. Annat sen sapuskan olla siellä uunissa semmosen 15 minuuttia ja sit se on valmis. Vielä ei kannata alkaa kuitenkaan syömään, koska a) se on tosi kuumaa uunista suoraan tulleena ja b) maut paranee kun sen antaa vetäytyä tovin.


Tää oli lämpimänä oikein tosi maistuva päiväruoka, ja kun se unohtui esille, niin mä napostelin siitä melkein puolet hieman jäähtyneempänä, mutta ehkä se oli hieman jäähtyneempänä vieläkin parempaa. AURA-juusto pääsee hyvin oikeuksiinsa kun se on hieman jäähtynyttä ja ottanut taas vähän kiinteämmän muodon. Tän ruoan paras puoli on siinä, että melkein yksikään haarukallinen ei maistunut täysin samalta, ja siihen pystyy vaan siten kun ei sotke tota AURAa sinne semmoseksi litkuksi.

Suosittelen suuresti ja kiitos taas Valiolle hyvästä pohjasta, jota oli mukava lähteä muokkaamaan ja omimaan. Toisaalta oon naureskellut välillä myös sille, että miten helppoa on olla esim. Valion reseptivastaava: nappaat minkä tahansa reseptin löydätkin ja korvaat esim sanan "maito" sanoilla "Valio maito" ja näin sinulla on Valion oma resepti. En mä oikeesti tiiä, mutta kun mä olen semmonen reseptitutkija, joka omii kaikista resepteistä parhaat puolet, niin yleensä törmää tällaiseen ilmiöön näissä.

No, ei mulla muuta.

Paitsi ehkä pakko vielä lisätä se, että mä kyllä tiedostan olevani tosi huono reseptien kirjaaja, koska mulla lähtee aina laukalle ja kirjottelen tonne väliin aina kaikkea turhaa. Reseptin pitäisi olla helposti nopeasti luettavissa oleva pätkä, jota voi silmäillä ruoanlaiton ohessa.. Ja nää mun jutut on aina vähä tämmösiä, että täytyy lukea ja sisäistää, tai muuten ei tuu mitään. Kai se pääasia on, että mä itse saan selvää ja muistan, että "näinhän tää tehtiinkin!", mutta en sitten tiedä miten ideaalia näitä on jakaa täällä..

Jos joku on joskus tehnyt jotain ruokaa mun ohjeistuksella, niin saa ilmiantaa itsensä; miten meni noin niinku omasta mielestä?

Terveisin,
Vesa-Matti

P.S. Sain Facebookin puolella palautetta, että kuva valmiista tuotoksesta ois tuonut lisäarvoa merkinnälle tms. Olisi varmasti, mutta siinä vaiheessa kun keksin tallentaa reseptin talteen, mulla ei ollut enää mitään mitä kuvata. Sen verran hyvä sapuska se oli!