5. lokakuuta 2019

Teit Meistä Kauniin = Mahtava!

Mä en nykyään enää hirveesti tee näitä "katsoin elokuvan ja olipa se niin hyvä, että haluaisin kirjoittaa siitä jotain"-merkintöjä. Joskus blogin alkuaikoina mä tein niin, tosin sillon mun kirjotustaito oli vielä suhteellisen huono, mutta tein silti; ne on tosi kökköjä, eikä niissä edes käsitellä sitä elokuvaa mitenkään. Oikeestaan ne oli ehkä leffasuosituksia mun lukijoilleni..

Kuitenkin, nyt mun on pakko tehdä jotain! Pakko kirjottaa jotain tosta "Teit meistä kauniin"-elokuvasta. Eilen katoin sen ja siis.. Mä vaan oon jotenkin tosi.. Vau.


Mä voisin kutsua itseäni suhteellisen isoksi Apulanta-faniksi. Mä oon aina tykännyt niiden musiikista, ja kuvittelisin, että olen kuullut niiden jokaisen kappaleen. En oo ollu semmonen fani, joka olisi kaivanut kaiken tiedon kaikesta bändiin liittyvästä, mutta toi elokuva laittoi mut tutkimaan asioita nyt.

Elokuvan tarina, eli siis ilmeisesti Apulannan alkutaipaleen tarina, on tosi mielenkiintonen. Bändi on ilmeisesti meinannut jäädä monta kertaa telakalle erinäisistä syistä. En tiennyt sitä. Ja joidenkin biisien historia aukes tosi hyvin ton elokuvan aikana. Jatkuvasti tuli semmosia "ahaa!"-elämyksiä kun jokin pala loksahti johonkin paikoilleen.

Ja sit noi näyttelijät.. Jotenkin mä vaan tykästyin siihen Tonia näytelleeseen ihmiseen (Tatu Sinisalo); siinä oli niin paljon sitä Tonia, jonka mä olen nähnyt tv:stä. Yks semmonen yksityiskohta oli esimerkiksi se kun elokuvan Toni soitti rajuisti kitaraa, niin se sen alahuuli.. Mä oon aika varma, että mä oon nähny Tonin tekevän ihan samaa. Ja sit se miten toi elokuva-Toni puhuu.. Sekin on aikapitkälti just semmosta kun oon Tonilta kuullu.


Isoin miinus elokuvassa on ehkä, mikäpä muukaan, kun naamansa kuluttanut Roope Salminen. Mä en missään vaiheessa pystynyt unohtamaan sitä, että se nimenomaan on Roope Salminen, eikä roolihahmonsa. Se häiritsi mua hyvin paljon. Mä yleensä pystyn unohtamaan näyttelijän ja keskittymään roolihahmoon, mutta en nyt.. Se kai tuli jo selväksi? Se ei osunut nappiin.

Toiseksi isoin miinus tulee Mandysta. En tiedä onko se oikeesti puhunut siten kun sitä näyttelevä ihminen (Mimosa Willamo) tossa elokuvassa puhuu, mutta ihan liian vahva suomalaisaksentti suomalaisissa sanoissa. Se kuulosti enemmänkin siltä, että suomalainen olisi tunkenut omaan puheeseensa turhan paljon englantia mukaan.. Vaikka oletan, että sen olisi pitänyt kuulostaa siltä, kun jenkkiläinen opettelisi puhumaan suomea puhuen molempia kieliä sekaisin. Nyt se vaan kuulosti tyhmältä ja kömpelöltä, ja se vähän söi tunnelmaa.


Mut onneksi elokuva on huonoistakin puolistaan huolimatta ihan mahtava. Siitä kertoo ehkä paljolti se, että mulla pyöri kylmät väreet jatkuvasti. Aina kun oivalsi jotain, niin niskakarvat pystyyn ja hrrhrr. Tosi mahtava, huh.


Ei pidä myöskään muuten unohtaa sitä, että elokuvasta on kiva bongata tuttuja näyttelijöitä ja/tai muuten tunnettuja ihmisiä. Yllätyin suuresti kun näin Dan "Uniikki" Tolppasen ja Kari "Brädi" Härkösen omissa sivurooleissaan. Ja kun nykyään tietää jotain, että mitä nää Apulannan heebot touhuaa, niin oli kiva bongata sieltä Jannika "Jannika B" Wirtanen ja Olga Temonenkin.

Nyt tutkittuani tota näyttelijälistaa, niin tuli kyllä yllätyksenä, että siellä oli itse Toni Wirtanen poliisina ja Niko Kivelä Jakena.

Ja yks henkilö, Roope Salmisen lisäksi, jota en olisi halunnut elokuvasta bongata, oli Tuomas "Tume" Kukkonen – rasittavin tubettaja jonka tiedän.


No joo.. Mutta kaikenkaikkiaan toi elokuva on parasta pitkään aikaan. Mä kun oon aina vähän tai vähän enemmän ihannoinut 90-luvun punk-kulttuuria, niin toi kyllä siltäkin kannalta osui ja upposi muhun. Mä olin vaan koko 90-luvun niin nuori, etten päässyt mukaan niihin kuvioihin, joten oon joutunut vaan tarinoista ja elokuvista päättelemään, että se on ollu hienoa aikaa! Vaikkakin varmasti välillä raskasta, mutta silti hienoa uskoisin.

Hmm, sanoinkohan mä kaiken mitä mun piti sanoa? Ehkäpä.. Mä luultavasti joudun nyt alkaa metsästämään Apulantaa käsittelevää kirjallisuutta, koska mä uskon, että tohon elokuvaan ei oo saatu kaikkea. Ja nyt mua todella kiinnostaa ottaa selvää kaikesta Apulantaa koskevasta!


Pakko vielä tähän loppuun mainita itsestäänselvyys; elokuvan musiikit oli todella hyvät. Tykkäsin tosi paljon siitä, että monia biisejä oltiin muutettu semmoseks taustamusa-tyyliseksi, mutta ne oli silti hyvin tunnistettavissa. Ja muutenkin jotkut versioinnit tossa elokuvassa oli vaan jotain mahtavaa.

Ja näihin sanoihin on hyvä tämä tästä nyt lopettaa. Suosittelen etsimään ton elokuvan käsiin, mikäli ette ole sitä vielä nähneet. Mä en usko, että sen kanssa voi kovinkaan helposti pettyä!

Terveisin,
Tekko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)