Tupakkalakko #5

Päivä 14:

Menee aika hyvin tää lakkoilu. Miettikää, ennen kun mä lupasin Facebookissa pitäväni jonkinlaisen lakon, riippuen ihmisten tuesta, niin mä en osannu olla päivääkään polttamatta. Aina teki mieli röökii. En sitä kiellä, etteikö nyt tekis. Varsinkin sellaset päivät kun on juomassa tai ku on muuten vaan ympäril tupakoivaa väkee, ni ne on harvinaisen vaikeita. Tekis aina mieli polttaa yks tupakki.

Toisaalta, tupakoin aktiivisesti noin, hmm, 9 kuukautta. Vasta. Onneks vasta, koska tää lakkoilukin saattais tuottaa enemmän tuskaa jos oisin polttanu pidempään. Ja minkä takia poltin? No, vuoden vaihteessa oli aika typerä fiilis erään henkilön takia ja ajattelin jostain syystä, että tupakka sit helpottais oloa.. Mutta eihän se nyt silleen mitään jeesannu, mutta koukkuun jäin.

Ja miks mä sit ees oon kelannu lopettamist? Miks en? Siis sehän on ihan pellee hommaa. Ensinnäkin, rahaa menee ihan helvetisti. Toisena kunto laskee, joka mulla muutenkin on melko heikko. Ja onhan näitä. Mitä siitä sitten saa? Hetkittäisen hyvän olon? Mut ei siitäkään saa sitä hetkittäistä hyvää oloo, jos ei oo jo tottunu tupakoimaan. En mä siitä ekalla kerralla hirveesti nauttinu, tai saanu mitään "wau!"-kokemusta. Ei se ollu hetken kestävä hyvä olo, ei se ollu oikeestaan mitään.. Tai no silleen, että ku otti sen tupakan käteen ja poltti sitä, kyllähän siinä hetkeks unohtu kaikki paska ympäriltä. Mut se ei johtunu niistä savuista tai mitään.. Se oli se ku oli jotain muuta tekemistä ku miettiä.

En mä ees oikeesti tajuu. Tossa ennen tätä lakkoa mä poltin aina jokaisen asian loputtua. Tai no en nyt silleen, mutta joo. Sapuska loppu lautaselta, tupakalle. Elokuva loppu ja lopputekstit pyörii ruudulla, tupakalle. Kyl mä nyt kaipaan niitä joitakin henkosia, ku pääsee pieneks hetkeks miettimään sitä pientä tupakkarullaa. Sitä tuntee ittensä jotenkin tosi henkeväks henkilöks sillon. Tai ainakin mun kohalla. Yleensä ku yksin tupruttelin, niin mietin kaikkee henkevää. Tuli toisaalta ihan hyviäkin mietteitä, kuten: "Miksi kissa yrittää peittää ruokakuppinsa?" tai "Pitääkö tv-lupa maksaa jos ei omista digiboxia?". Noi on tommosii, ei niin arkipäiväsii asioita, noista ei tarvii ottaa paineita ja masentua. Ne on jees, ne on tupakan hyvä puoli. Ei mieti arkipäiväsii asioita, vaan kaikkee muuta.

Toisaalta, hmm. Mä jotenkin epäilen, että tää lakko ei lopeta mun tupakointia kokonaan. Mutta vähentää. Jotenkin kuvittelen, että pidän sen jotenkin sellasena sosiaalisena tapana. Tai no siis, ollaan juomassa isossa porukassa, halutaan jutella jonkun kanssa rauhassa -> Tupakalle. Sinne ei kaikki tuu sillon pörräämään ympärille ja kyselee kaikkee. Se on semmonen rauhallinen tilanne.

Mut joo, kyllähän tässä tulikin jo pohdittua kaikenlaista. Tässähän tätä oli, kaikkee mitä päässä liikkuu. Hyvin purattuna yhteen pieneen (Pieni? Wot?) blogikirjoitukseen. Kiitos ja kuittaus.

Terveisin,
Tekko

Tupakkalakko #4

Päivä 9:

Ihan hyvin oon onnistunut olemaan ilman tupakkaa. Tosin, joskus aamusin kun herää, niin tekee enemmän tupakkaa mieli kun vois uskoa. Toisinaan aika raastavaa. Hengittäminen on vaikeeta ja sitte hapenpuutteen takia haukottelee kokoaika. Ei kovin mukavaa.

Sinäänsä kun ajattelee, niin on lähes ihan turha aloittaa tupakointia uudestaan tämän lakon jälkeen, koska olen pärjännyt tähän asti melko hyvin ilmankin. Mitä nyt heikommat hermot tällä hetkellä, mutta kai nekin ajan kanssa sitten, tiedä häntä.

Toisaalta siitä voisi tehdä sellasen sosiaalisen tavan. Eli siis niinkun polttaa vaan jossain bileissä, mutta pääasia on, että ei laita itse rahaa tupakkaan. Polttaa siis vaan jos joku tarjoaa.

No, sen kaiken näkee sitten tämän lakon jälkeen. Jos sitä vaikka sillon siirtyy pelkkiin sikaareihin..

Terveisin,
Tekko

Tupakkalakko #3

Päivä 5:

On se kumma miten toisina päivinä tekee enemmän mieli tupakkaa kun toisina. Tässä on ollu muutama päivä, etten oo ajatellun koko asiaa yhtään, mutta tänä aamuna se oli vahvasti mielessä. Tiukkaa teki taas, mutta enpä silti tupakkaan ole koskenut.

Ehkä hankalin tilanne tähän mennessä on ollut viikonloppu. Tai no siis perjantai. Kun ihminen saa alkoholia, tekee myös mieli tupakkaa - tai ainakin mun tekee mieli tupakkaa kännissä. Kaikki poltteli tupakkia ympärillä, mutta minä en saanut, yhyy.

Toisaalta ihan tyytyväinen tähän päätökseen. Huomas taas kuinka saa paljon enemmän sapuskaa kaupasta, kun ei mene sitä 5,30 € tupakka-askiin. Helpottaa taloudellisesti. Kun laskin tossa yks päivä, että tän vuoden puolella oon tuhlannut +700 € tupakkatuotteisiin. Oli hetken aikaa semmonen, et mitä helvettiä? Mutta niin se vaan menee, huh.

No, eipä mulla tässä mitään muuta sitten. Hyviä oli tortillat tänään, om nom.

Terveisin,
Tekko

Näinhän se käy

Ensimmäistä lonkeroa tässä viimeistelen just. Tekis mieli käydä tupakilla, mutta päätös pitää. Nyt mä vaan valitan kokoajan, että tekee mieli tupakkia, mutta kai se on ihan ymmärrettävää. Pakko kuitenkin saada tää lupaus pitämään.

Täytyy katella, että mikä on tilanne huomenna, kun tänään on edessä viel ainakin 13 lonkeroa. Ja tahti on tällä hetkellä ainakin aika mahtava. Janottaa, janottaa.

Mut ei kai siinä mitään, tsau.

Terveisin,
Tekko

Tupakkalakko #2

Päivä 2:

Ei tainnu sittenkään olla mikään paras ajankohta tupakoinnin lopettamiselle. Sossun kanssa tapellessa rupee tekemään kokoajan mieli tupakkaa enemmän ja enemmän.

Sossu ei maksa rahaa, en saa ruokaa, enkä edes juomista.. Ni rupee väkisin tekee mieli tupakkaa. Silti oon onnistunu olemaan ilman. Mutta voin sanoa, että vaikeita hetkiä on ollu enemmän ku ois tarvinnu.

Tässä mä nyt istun porukoiden koneella, kun äsken heräsin tosta niiden sohvalta päiväunilta. Oli niin väsyttävä koulupäivä, että päikkärit tuli tarpeen. Ja arvatkaa mitä teki herätessä mieli? Kyllä, oikein.

Terveisin,
Tekko

Tupakkalakko

Päivä 1:

Eli nyt oon ollu pisimpään polttamatta sen jälkeen kun alotin 31.12.2009 tupakan polttamisen. Aina mulla on ollut tupakkaa, ja lähes aina on päässyt röökille kun on hirveä tarve tullut.

Nyt tekee hieman tiukkaa, mutta ei se mitään. Eiköhän tää fiilis tästä vielä parane ajan kanssa. Ilman tupakkia jatketaan. Ja muuten, lopullinen päivien määrä on 32 päivää.

Uskoisin siis, että jos saan lupauksen pidettyä, niin tupakointi loppuu mun osalta siis kokonaan. Eikai sitä kannata uudestaan alottaa jos saa about kuukauden pidettyä himot kurissa. Eiköhän se siis lopu tähän, mutta katsotaan ensin nämä 32 päivää, että mikä fiilis on sen jälkeen.

Ja saa muuten nähdä mimmosta elämä on tänään (kellohan on jo perjantain puolella), jos saan alkoholia jostain. Juodessa tupakkaa menee aina runsaasti. Mutta nyt ei mene, ja se pitää - toivottavasti.

Terveisin,
Niksa-Tekko

p.s. Mun pitää tästä tupakoinnin lopettamisestakin tehdä näin iso asia. Eikö ole hauskaa? Seuratkaa siis silmät tiiviisti blogissani, että koska tämä poika retkahtaa.

Huh..

Hei te kaikki rähmäkäpälät siellä. Tiedättekö mikä päivä tänään on? Kyllä, torstai. Kyllä, 14. lokakuuta. Kyllä, TUPAKKALAKON alkamispäivä.

Eli siis pistin Facebookkiin tilapäivityksen, joka meni näin:

Niin moni kun tästä tilasta tykkää, mä lupaan olla polttamatta tupakkaa niin moneen päivään. Mä en sitä ittelleni osaa näin suoriltaan luvata, mutta oon sanojeni mittanen mies. Pakko se on jostain lähtee liikenteeseen. Jeesatkaa mua! Tää ei oo mikään kiertojuttu, vaan oon oikeesti, tosissani pohtinu lopettamista. Ja lähtee 14. päivä, eli tänään heti täytäntöön. Huh!

Ja tällä hetkellä, kello on 19:10, tykkääjien määrä on peräti 30! Tämä siis tarkottaa sitä, että 30 päivää pitäs olla tupakoimatta. Ja tässä blogissa ajattelin jakaa fiiliksiä koko sen 30 päivän ajan. Ja lopuksi kerron vielä, että loppuuko polttaminen kokonaan vai miten asia on.

Kiitos hei.

Terveisin,
Tupakkalakon aloittanut Tekko

Jeppiskamaa

Muistin, että mulla on tämmönenkin bloggausmesta olemassa. Jospa sitä rupeis sit vaikka tänne taas kirjottelee aikansa kuluks, et saa ton pään nollattua ylimääräsistä ajatuksista. Niitäkun aina tuntuu olevan liikaa.

Nii, ja tänään tuli tosiaan vaihettua kämpässä vähän järjestystä. En tiedä näyttääkö tämä nyt tilavammalta, mutta mielenkiinto asumista kohtaan säilyy, kun asunto ei näytä kesästä talveen samallaiselta läävältä. Jotenkin tekee nyt mieli vaan käpertyä peiton alle ja ruveta nukkumaan, kun on siivottu kämppä ja väsynyt fiilis kaikesta raatamisesta.

Joten se on adios amigos, tai jotain sinne päin. Eli moro!

Terveisin,
Järjestelystä väsähtänyt Tekko

Ahaaha

Oli perjantai ja gängi halus näyttää
kuinka tien päällä kiitää duunattu Chevrolet
Ratoletukka liitää kun kaasupoljinta käyttää
kova kundi jalassaan teräväkärkiset
Autoraadiossa lauloi joku Elvis
ja ikkunan huurteessa luki "James Dean"
Kuskiksi vaihtui joku joka hetkeks selvis
Takapenkillä liftarigimmoja suudeltiin

On jotenkin iskenyt toi Leevi and the Leavingsin viisitoista vuotta myöhemmin kappale muhun. Jopa niin paljon, että yks päivä kastelin mun tukan lätimäräksi ja kampasin sen taakse. Toista yhtä kovaa liimatukkaa ois saanu siinä tilanteessa hakea.

Terveisin,
Liimatukkainen Tekko

Mielenkiintoista

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa,
se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

On melko mielenkiintoista, että toisinaan saatan mennä aikasin nukkumaan, mutta silti herääminen tuntuu vaikeammalta kuin ikinä, mutta joskus pitkälle venyneen yön jälkeen herää virkeempänä kuin koskaan.

On myös melko mielenkiintoista, että kun olen aina kuvitellut olevani vain aamuisin jaksamaton, mutta nyt en millään jaksanut oikein koko koulupäivänä tehdä mitään. Olisin vaan mielelläni istunut siellä kokoajan ja niinhän siinä melkein kävikin.

Hyvin mielenkiintoista on myös se, että tämä mun kone ei suostu aina käynnistymään. Nyt seikkailin kolme päivää muutaman tietokoneen väliä kun en saanut omaa konettani päälle. Oli hyvin mielenkiintoista kokeilla uusia näppäimistöjä, mihkä on ennen saanut ehkä vahingossa näppituntuman. Pirun vaikeeta kirjoittaa muilla näppäimistöillä. Oma näppäimistö, paras näppäimistö.

Paljon mielenkiintoista on maailmassa.

Terveisin,
Kielenmiintoinen Tekko

Aika kummallista?

Jotenkin tässä parin viime päivän aikana olen melkein jopa suutahtanut muutamalle ihmiselle, mutta en kuitenkaan ihan syyttä.

Toisessa tapauksessa sanat satutti, mutta toisessa ihan nyrkki. Kun on olemassa ihmisiä, jotka ei osaa lopettaa vaikka heille mainitsisi asiasta. En halua antaa nimiä julki, koska tarkoitukseni tässä kirjoituksessa ei ole dissata ketään.

Osaanhan itsekin olla ärsyttävä kun sille päälle satun, mutta yleensä olen pyrkinyt olemaan epä-ärsyttävä. Ihmisiä kuitenkin ärsyttää niin eri asiat, että jos on toiselle epä-ärsyttävä niin voi vahingossa ärsyttää jotain toista.

Mutta kyllä mielestäni pitäisi ymmärtää, että jos mä sanon, että "mikä sun ongelma nyt on, kun kokoajan tulee tommosta alentavaan sävyyn puhuttelevaa tekstiä?" ja ihminen senkin jälkeen jatkaa? Tai mitä jos juuri olen päässyt sanomasta, että kuinka turha läiskiminen sattuu, eikä ole ollenkaan mukavaa, niin miksi heti kun olen lauseen saanut loppuun niin pitää vielä läiskästä?

Vaikka kovin lepposa ihmnen olenkin, niin jossain se munkin raja menee.

Terveisin,
Hieman vakavampi Tekko

Holla, i'm back!

Ajattelin tässä taas alkaa vähän kirjottelemaan tänne, jos vaan juttua jaksaa riittää. Nyt ajattelin tässä, ensimmäisessä tekstissä pitkään aikaan, kirjoittaa vähän Facebook-riippuvuudestani.

Alkujen alussa Ii2.org oli sivu, jossa oli pakko käydä aina ensimmäisenä kun koneen sai päälle. Sitten se paikka oli Irc-Galleria, mutta nyt Ii2.org on jäänyt kokonaan historiaan ja sen tilalle on tullut Facebook. Nyt käynnistän aina ensimmäisenä joko Irc-Gallerian tai Facebookin.

Ja nyt en käy Facebookissa sen takia, että siellä on ihmisiä, joille voi jutella tai että kävisin siellä kyyläilemässä ihmisten kuvia, vaan minulla on siihen oma syyni.

Olen löytänyt muutaman, sanoisinko oudon, mutta silti kovin koukuttavan pelin. Ajatella, että sellaiseen voi addiktoitua tämmöinen 20-vuotias mies, vaikka pelit vaikuttaa enemmän tyyliin 6-13-vuotiaille tytöille suunnitelluilta.


Ensimmäisestä pelistä en ole ymmärtänyt vielä tarkoitustakaan. Kasvattelen siinä vain kasveja ja ostelen ötökälleni uusia huonekaluja ja vaatteita. Ihan kun leikkisi jollain nukkekodilla, huh. Olenko hieman neitimäinen? Ehkä, ehkä. Pelin nimi on Pet Society ja luoja/julkaisija/mikä lie on Playfish.

Toisessa pelissä tarkoitus on luoda iso ja menestyvä maatila. Olen siinä jo ensimmäisen eläimeni saanut hommattua, vaikka ne maksaakin aika runsaita määriä rahaa. Ihan mielenkiintoista ajahukkaa, uskokaa tai älkää. Peli on jokin Country Story ja samalta luojalta, julkaisijalta tai joltain, eli Playfishiltä.

Terveisin,
Peliriippuvainen Tekko

Kiirettä pitää

En ole hirveästi kerennyt tätä blogiani päivittelemään tässä viimeisimpien päivien aikana, koska on ollut paljon muuta turhaa tekemistä. Nykysin saatan päivitellä enemmän mun sarjakuvablogia http://tekkoukko.blogspot.com/.

Tekkoukko on Tekkomainen muunnelma tikku-ukosta. Se on nopeasti sutaistu erittäin yksinkertainen sarjakuva, joka kertoo nukahtelevasta kaverista.

Mutta jos tänne ei tule pitkään aikaan mitään, niin kannattaa tutkia tota Tekkoukko-blogia.



Terveisin,
Tekkoukko