Vaikka mä vuoden aloitinkin sanoen, että en tänä vuonna jaksa nähdä vaivaa sen eteen, että suunnittelisin jotain. Oon tullut siihen tulokseen, että kyllä mä tahdon ehkä pitää tätä mun blogia kumminkin jollain tapaa aktiivisena.
Oon miettinyt, että mitä se voisi olla? Ehkä kaikista eniten mua kiinnostais kirjottaa mun omia mielipiteitä asioista. Mahdollisesti jopa vlogaaminen (videoblogi) voisi taas olla mahdollista aloittaa. Kaikenlaisia asioita on pyörinyt mielessä.
Pääosinhan mä tätä blogia teen itseäni varten. Puran mun päätä, ettei siellä olisi yhtäaikaa niin valtavasti ajatuksia. Mutta nyt kun tiedän, että teitä aktiivisia lukijoita kuitenkin muutama siellä on, niin tottakai mun pitää ajatella myös teitä. Kaikkiahan mä en voi - eikä mun pidäkkään - miellyttää, mutta tottakai pitää välillä kirjottaa semmostakin, että osa teistä palaisi vielä seuraavallakin kerralla lukemaan mitä oon kirjottanut.
Mutta, että tietäisin miten teidät saa takaisin seuraavallakin kerralla, niin mun pitäs saada teiltä vähän palautetta. Kertokaa mulle kommenttiosioon joko täällä tai Facebookissa, että mitä te lukisitte kaikista mieluiten. Oisko ne mun mielipiteet asioista mielenkiintosia? Pitäskö mun kirjotella vaan toisinaan kuulumisia? Vai olisiko se mieluisempi vaihtoehto videoblogaaminen? Haastevideot?
Mua itteeni - kuten jo mainitsin - kiinnostais alkaa kirjottelemaan mun mielipiteitä asioista maan ja taivaan väliltä. Samaan aikaan mua kiinnostais videoida jotain tyhmiä haasteita (esim. se sipulihaaste). Ei se videoblogaaminenkaan itsessään huono ole, mutta ei se välttämättä ollu se mun juttu.
Mutta tosissaan, tahdon tuottaa jonkinlaista sisältöä ihmisille, jotka mun blogia lukee. Ja nyt ois teidän hyvä sauma vaikuttaa siihen, että mitä tää vuosi 2016 tuo tullessaan. Mihinkään en tule sitoutumaan täydellisesti, että ei tää tule menemään siihen, että vaikka te tahtoisitte mun kirjottavan koirista, niin kirjottaisin vain koirista.
Ensisijaisesti tää tulee kuitenkin olemaan aina mulle paikka purkaa mun ajatuksia. Se mitä siellä välissä sitten on, niin tulee olemaan sitten enemmän sitä mitä tuotan blogini lukijoiden iloksi.
Ehkä snadisti sekavaa, mutta eiköhän me jotain keksitä.
Terveisin,
Tekko
17 tammikuuta 2016
15 tammikuuta 2016
Uusi järjestys kotiin
Vaihettiin tossa eilen vähän järjestystä täällä kotona. Nyt meillä on vihdoinkin makuuhuone, joka on vain makuuhuone. Ennen mun tietokone loju siellä makuuhuoneen nurkassa ja loi huoneeseen vähän semmosen epämääräsen ulkonäön. Nyt siellä on sängyn lisäksi muutama vitriini, yöpöydät ja muutama muu pöytätaso. Paljon selkeempi.
Sitten tästä pienestä huoneesta tuli mun tietokonehuone. Tää on toiminut tässä mm. vierashuoneena, varastona ja "kodinhoitohuoneena". Nyt täällä on tosiaan mun tietokone ja tossa mahtuu vielä hyvin pyykitkin kuivumaan.
Mun tietokonepöytäkin sai toisenlaisen funktion. Se ei ole nyt mun pöytälevynä, vaan lähinnä tasapainottamassa tätä uutta pöytälevyä, joka on siis todellisuudessa ovi. Tuli paljon enemmän pöytätilaa.
Mahdollisesti tän viikonlopun aikana, jos keretään, niin pistetään vielä toi makuuhuoneen yks seinä ojennukseen - vihdoinkin. Se kun on vähän villin näkönen. Siihen pitäis vissiin vetästä vielä ainakin yksi maalikerros, jotta se olisi hyväksyttävä. Sen jälkeen mahdollisesti voin ottaa siitäkin kuvia ja julkaista täällä. Jos jaksan.
Tää nyt oli vaan tämmönen kokeilumerkintä. Testailen vähän tätä uutta järjestystä. Näyttö on nykyään korkeemmalla kun ennen ja näppäimistön käyttö tuntuu hieman hämärältä vielä. Eiköhän tähänkin saa joskus kunnon tuntuman.
Terveisin,
Tekko
Sitten tästä pienestä huoneesta tuli mun tietokonehuone. Tää on toiminut tässä mm. vierashuoneena, varastona ja "kodinhoitohuoneena". Nyt täällä on tosiaan mun tietokone ja tossa mahtuu vielä hyvin pyykitkin kuivumaan.
Mun tietokonepöytäkin sai toisenlaisen funktion. Se ei ole nyt mun pöytälevynä, vaan lähinnä tasapainottamassa tätä uutta pöytälevyä, joka on siis todellisuudessa ovi. Tuli paljon enemmän pöytätilaa.
Mahdollisesti tän viikonlopun aikana, jos keretään, niin pistetään vielä toi makuuhuoneen yks seinä ojennukseen - vihdoinkin. Se kun on vähän villin näkönen. Siihen pitäis vissiin vetästä vielä ainakin yksi maalikerros, jotta se olisi hyväksyttävä. Sen jälkeen mahdollisesti voin ottaa siitäkin kuvia ja julkaista täällä. Jos jaksan.
Tää nyt oli vaan tämmönen kokeilumerkintä. Testailen vähän tätä uutta järjestystä. Näyttö on nykyään korkeemmalla kun ennen ja näppäimistön käyttö tuntuu hieman hämärältä vielä. Eiköhän tähänkin saa joskus kunnon tuntuman.
Terveisin,
Tekko
12 tammikuuta 2016
Yö - avautumisen aikaa
Nyt on semmonen hetki, että blogin kirjottaminen saattaa helpottaa mun oloa. Mulla on nyt mitä ilmeisemmin kauhea stressi päällä työasioista.
Sillon aikasemmin kirjotin, että mulla alkaa 12.1.2016 se remottihomma. Asiaa todella - siis todella - paljon miettineenä olen nyt tullut siihen tulokseen, että en halua sinne. Tänään olisi se päivä, mutta mä olen vielä hereillä kello 3:23. Noin kuuden tunnin päästä pitäisi olla siellä.
Vahvasti olen siinä uskossa, että en sinne tule selviytymään. Syyt ovat seuraavanlaiset:
Eilen kun soitin työkkäriin niin mulle vaan yritettiin ylipuhua tätä paikkaa täysillä. Mä yritin kertoa puhelimessa kaiken tämän mitä nyt kirjoitin, mutta en saanut aikaiseksi, koska en tosiaankaan osaa avata suutani oikeissa tilanteissa. Tämän puhelun jälkeen lähdin etsimään sähköpostiosotteita, joihin voisin kirjoittaa asiat siten miten ne ovat. Kirjoittaessa olen kuitenkin omalla kotikentälläni. Ainuttakaan tarvitsemaani sähköpostiosoitetta ei löytynyt.
Sillon aikasemmin kirjotin, että mulla alkaa 12.1.2016 se remottihomma. Asiaa todella - siis todella - paljon miettineenä olen nyt tullut siihen tulokseen, että en halua sinne. Tänään olisi se päivä, mutta mä olen vielä hereillä kello 3:23. Noin kuuden tunnin päästä pitäisi olla siellä.
Vahvasti olen siinä uskossa, että en sinne tule selviytymään. Syyt ovat seuraavanlaiset:
- Mä tiedostan miten rankkoja remonttihommat voi olla. Olen niitä kuitenkin aika paljon tehnyt. Tiedän myös miten paljon siitä työstä maksetaan oikeasti. Nyt mä menisin tekemään sitä hommaa Kelan korvauksilla. En usko, että työtehtävät ja palkka kohtaa missään kohtaa. Laskeskellessani voittamaani summaa, sain lopputulokseksi noin 60 euroa.
- Mua ei oikein yhtään inspiroinut se väki mikä siellä sitä työtä tekee. Mä inhoan olla itseäni huomattavasti vanhempien ihmisten, varsinkin miesten, pompoteltavana. En siis usko, että mun sosiaalisten tilanteiden pelko yhtään helpottaa työssä, jossa ihmiset ei ole mun mieleen.
- Se pienin syy taas on se, että mulla ei todellakaan ole varaa nyt kustantaa itselleni jotain bussikorttia, jolla pääsisin paikan päälle. Joo, kävely on vaihtoehto, mutta pikaisesti vilkaistuna matka on 4,3 kilometriä ja veisi laskurin mukaan noin tunnin verran aikaa. Mun pitäisi siis normaaleina aamuina olla hereillä kello 6:00, lähteä kävelemään kello 7:00 ja olisin perillä siellä kello 8:00. Ei mahdottomuus, mutta en usko taipuvani. Varsinkaan kun en saa siitäkään mitään erillistä korvausta.
- Sitten on vielä se, että kun mä olen mielestäni lojunut noilla pajoilla jo aivan tarpeeksi. Tämänkin tarkistin, ja kaikenkaikkiaan olen niissä aikaa viettänyt noin 3 vuotta elämästäni. En usko, että tuo työkokemus on se kaikista himotuin. Ne voi kaiketi tiivistää jotenkin tyyliin "pajalainen, sekalainen työnteko". Eli kuinka moni työnhakija haluaa työntekijän, joka voi kertoa olleensa vain sekalaisessa "työssä" noin kolme vuotta ja opiskelleensa noin seitsemän?
Eilen kun soitin työkkäriin niin mulle vaan yritettiin ylipuhua tätä paikkaa täysillä. Mä yritin kertoa puhelimessa kaiken tämän mitä nyt kirjoitin, mutta en saanut aikaiseksi, koska en tosiaankaan osaa avata suutani oikeissa tilanteissa. Tämän puhelun jälkeen lähdin etsimään sähköpostiosotteita, joihin voisin kirjoittaa asiat siten miten ne ovat. Kirjoittaessa olen kuitenkin omalla kotikentälläni. Ainuttakaan tarvitsemaani sähköpostiosoitetta ei löytynyt.
Mulle myös sanottiin sitä, että "kyllä sun nyt pitää jotain tehdä" ja kyllä mä mielelläni tekisinkin. Heti kun ne kehittelee työkokeilun, jossa toi Kelan maksama korvaus on edes tyydyttävä, niin mä suostun.
Sain jopa kuulla jossain vaiheessa, että osa näistä työntekijöistä saattaa olla siellä maksimissaan sen yhden päivän viikosta ja saa siitä lähes saman korvauksen kun minä saisin täydestä työviikosta.
Mä tiedostan, että olen erittäin vaativa tässä, mutta mun mielestä mun täytyykin olla. Mä en vaan näe ainuttakaan syytä ryhtyä "orjaksi".
Mua kuvailisi ehkä parhaiten jokin "taiteilijasielu"-tyyppinen ratkaisu. Mä tiedostan mikä kannattaa ja mikä ei. Mä tekisin töitä jopa halvalla jos se vaan olis mun mieleen. Mut mä en todellakaan lähde hommiin, jotka ei miellytä mua millään tasolla - vaikka tiedostan myös sen, että elämässä pitää tehdä välillä myös asioita, joista ei välttämättä pidä. Mä en vaan usko siihen, koska ei mun todellakaan tarvitse.
Mun ei periaatteessa tarvii tehdä yhtään mitään mitä mä en halua. Miksi tarvitsisi? Jos ootte lukenut mun blogeja jo pitkään, niin tiedätte mimmonen mä suurinpiirtein olen. Mä en näe itselleni roolia yhteiskunnan pyörityksessä, jos se ei ole mun mieleen.
Edelleenkin mä olen vahvasti sitä mieltä, että mun työ olisi jokin yksityinen huonekalujen kunnostaja. Vaan arvatkaapa saisinko näillä sosiaalisilla taidoilla semmoista aikaan? Mä en usko, että mä näillä mun sosiaalisilla taidoilla saavutan koskaan sitä paikkaa mikä mulle kuuluu. Kunnianhimoa multa ei puutu, mutta se erittäin useasti mainittu pelko vaikeuttaa mun tietä "tähtiin".
Tämä oli tämmöinen pitkä yöllinen avautuminen siitä, että mimmosilla fiiliksillä nyt mennään.
Lopuksi vielä katkerat terveiset teille samaa ikäluokkaa edustavat ihmisotukset, jotka ette ottaneet uutta hyvinkääläistä mukaan juttuihinne ala-asteella. Noin kolme vuotta hyljittynä ei ollut elämäni parasta aikaa. Veikkaan sen olevan vahvasti nykyisen pelkotilani takana. Jos tekään nyt noin 26-vuotisen elämänne aikana ette ole saavuttaneet mitään, niin mulla on lohduttavat sanat: Olette te ainakin polkeneet yhden ihmisen itseluottamuksen täysin maahan - ja se ei ole vieläkään kunnossa. Pienillä teoilla saa paljon aikaan, hyvässä kuin pahassa.
Terveisin,
Tekko
02 tammikuuta 2016
Ensimmäinen merkintä 2016
Mun piti kirjottaa tää jo 31.12.2015, mutta en jotenkin saanut sopimaan aikatauluun. Sit mun piti kirjottaa tää 1.1.2016, mutta en jotenkin saanut sopimaan aikatauluun. Ehkä siis nyt on sen aika.
Mutta tosiaan, vuosi 2015 oli mun blogihistorian ahkerin. Edellinen ennätysvuosi oli 2012, jolloin olin kirjottanut blogiini 79 merkintää. Nyt vuonna 2015 kirjotin yhteensä 80 merkintää. Eli mentiin yhdellä merkinnällä ohi vuodesta 2012 - hyvä minä!
Ja mitä nyt tulevaisuudessa? Mulla ei ole tälle vuodelle oikeestaan minkäänlaisia suunnitelmia blogia varten. En usko, että tulen ottamaan PeBlogia / KKBlogia tälle vuodelle mukaan ollenkaan. Ja muutenkin musta tuntuu, että mä tulen kirjottamaan tänne vaan sillon kun katson sen tarpeelliseksi.
Mä nimittäin huomasin viime vuonna sen, että kun olin ikäänkuin pakottanut itseni kirjoittamaan, niin mä jopa toisinaan vähän stressasin niitä päiviä. Ja jopa niiden päivien jälkeen. Mielummin pidän tän tosiaan enemmän harrastelupohjalla ja kirjottelen sillon kun siltä tuntuu.
Ja lukijat hyvät, teidän antama palaute, tykkäykset ja muut vaan lisää mun mielenkiintoa kirjoittaa. Eli jos te motivoisitte mua tänä vuonna enemmän, että ei tarvitsis stressata turhaan. Mielummin kirjoitankin silleen, että multa toivotaan lisää tekstiä kun itse itseni pakottamana.
Melkein jokaisena aikasempana vuotena olen jopa kirjottanut, että "nyt on muutosten vuosi" tai jotain vastaavaa, mutta nyt en jaksa vaivautua. Edelleenkin kun olen niin hetkessä elävä ihminen, niin en lähde suunnittelemaan asioita etukäteen - enää. Ehkä se on se muutos tälle vuodelle, mutta sitäkään en lupaa.
Tämä olkoon tällainen alustava puhe tälle blogivuodelle. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan.
Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille!
Terveisin,
Tekko
Mutta tosiaan, vuosi 2015 oli mun blogihistorian ahkerin. Edellinen ennätysvuosi oli 2012, jolloin olin kirjottanut blogiini 79 merkintää. Nyt vuonna 2015 kirjotin yhteensä 80 merkintää. Eli mentiin yhdellä merkinnällä ohi vuodesta 2012 - hyvä minä!
Ja mitä nyt tulevaisuudessa? Mulla ei ole tälle vuodelle oikeestaan minkäänlaisia suunnitelmia blogia varten. En usko, että tulen ottamaan PeBlogia / KKBlogia tälle vuodelle mukaan ollenkaan. Ja muutenkin musta tuntuu, että mä tulen kirjottamaan tänne vaan sillon kun katson sen tarpeelliseksi.
Mä nimittäin huomasin viime vuonna sen, että kun olin ikäänkuin pakottanut itseni kirjoittamaan, niin mä jopa toisinaan vähän stressasin niitä päiviä. Ja jopa niiden päivien jälkeen. Mielummin pidän tän tosiaan enemmän harrastelupohjalla ja kirjottelen sillon kun siltä tuntuu.
Ja lukijat hyvät, teidän antama palaute, tykkäykset ja muut vaan lisää mun mielenkiintoa kirjoittaa. Eli jos te motivoisitte mua tänä vuonna enemmän, että ei tarvitsis stressata turhaan. Mielummin kirjoitankin silleen, että multa toivotaan lisää tekstiä kun itse itseni pakottamana.
Melkein jokaisena aikasempana vuotena olen jopa kirjottanut, että "nyt on muutosten vuosi" tai jotain vastaavaa, mutta nyt en jaksa vaivautua. Edelleenkin kun olen niin hetkessä elävä ihminen, niin en lähde suunnittelemaan asioita etukäteen - enää. Ehkä se on se muutos tälle vuodelle, mutta sitäkään en lupaa.
Tämä olkoon tällainen alustava puhe tälle blogivuodelle. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan.
Hyvää alkanutta vuotta 2016 kaikille!
Terveisin,
Tekko
24 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeskymmenesneljäs!
Se on joulukalenterin viimeinen luukku ja mä olen valmis viemään tämän loppuun. Pikaisella haulla löysin Googlesta melkein samantien 24 jouluista kysymystä ja nyt lähdetään tutustumaan niihin.
1.Missä vietät joulun?
- Tänään mä totuttuun tyyliin heräsin porukoilta, mutta tästä lähdetään tonne isoveljen perheen luokse viettämään joulua. Yleensä se on vietetty täällä vanhempien luona, mutta mitä ilmeisemmin vaihtelu virkistää - tai ainakin toivotaan näin.
2. Kenen kanssa?
- Mä en vielä lopullista kokoonpanoa tiedä, mutta toivottavasti mahdollisimman monen perheenjäsenen kanssa. Osa sisaruksista pitää nykyään jo joulun omassa perhepiirissään, mutta onneks ei kaikki. Joulu on perhejuhla ja siks pitää olla mahollisimman paljon perheenjäseniä paikalla.
3. Missä ja kenen kanssa haluaisit sen viettää?
- Kaikista ideaaleinta se olis viettää joulut niinkuin lapsena. Vanhemmat ja kaikki sisarukset saman katon alla. Mahdollisimman paljon sukulaisia saman katon alle niin joulu olisi mitä mainioin.
4. Mitä valmisteluja olet jo tehnyt?
- No mä oon oikeestaan aika huono tekemään minkäänlaisia valmisteluita. Mä oon lähinnä vaan ihmetellyt. Tietenkin oon noita joululahjoja koittanut suurella työllä etsiä. Ja sitten tietenkin säästä huolimatta koittanut löytää sen joulufiiliksen - joka tosin löytyi vasta täältä vanhempien luota.
5. Mitä ilman joulu ei ole joulu?
- Edelleenkin voisin vastata perheenjäsenet. Mutta ettei mene liian samallaiseksi vastaukset, niin vastataan sitten jouluruoka. Ei se jouluruoka itsessään vaan se pöydän ääreen kokoontuminen. Se yhdessä vietetty aika.
6. Montako lahjaa olet ostanut ja paljonko niihin on mennyt rahaa?
- Mun täytyy sanoa, että mulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, että paljon mulla meni yhteensä. Puhutaan kuitenkin kolmenumeroisesta luvusta. Ja suurin osa siitä meni Eiran lahjaan.
7. Mitä itse toivot joulupukilta?
- Kiusasin Eiraa koko joulukuun, että toivoisin Xbox Onea. En tosin taida saada sitä. Todellisuudessa parhaimmat joululahjat on ne mitkä on käytännöllisiä. Ne missä ei ole ajateltu vaan, että "ottakoot tuosta kun en muuta keksi" niin onhan nekin tietenkin lahjoja, mutta onko niissä loppupeleissä sitten niin paljon ajatusta? Lahjassahan tärkeitä on se ajatus eikä sisältö.
8. Mikä on paras jouluherkku?
- Paras jouluherkku, hmm. Täytyy sanoa, että en mä silleen ole mikään herkkujen ystävä. En oikein välitä pipareista tai tortuista. Voiko tähän vastata imelletty perunalaatikko? Se on ainut mitä keksin.
9. Aito vai muovikuusi?
- Ehdottomasti aito. Eihän muovikuusi korvaa mitenkään aitoa joulukuusta. Tosin nykysin se vaan tuntuu olevan niin, että jokapuolella näkee enemmän muovikuusia. Eihän nekään tietenkään huonoja ole, koska koristeluhan siitä tekee persoonallisen ja luo sitä joulun tunnelmaa.
10. Mielijoululaulusi?
- Jälleen kerran paha. Täytyy sanoa, että mä tykkään joululauluista, mutta en tiedä onko yhtä ylitse muiden. Mutta vastaan tähän siten, että mitä vanhempi niin sitä parempi. Semmoset tosi pitkään soineet joululaulut on vakiinnuttanut sen paikan joulussa ja siksi ne vaan on parempia kun jotkut uudet rallatukset.
11. Turhin tai typerin joulutapa tai perinne?
- Ei kyllä taida olla mitään typerää tapaa tai perinnettä. Kaikki ne tavat nimenomaan tekee joulusta joulun. Ja jouluihmiselle niinkuin minä, kaikella sillä on väliä.
12. Mikä pilaa joulun?
- Tähän voisin vastata, että se jos asiat ei mene niinkuin ne on suunniteltu. Tai siis, että kaikki on erilailla kun edellisenä jouluna. Joulun pitää olla mun mielestä aina mahdollisimman samankaltainen, jotta se tuntuu joululta.
13. Paras joululahja jonka ikinä olet saanut?
- En tähänkään voi aikuisena löytää yhtä vastausta. Mulle kaikki joululahjat on parhaita. Lapsena se oli kyllä eri, ja sen takia mun on helpompi vastata tähän lapsen näkökulmasta. Nimittäin muistan muutaman lelu-ukon, jotka on niin palavasti jäänyt mieleen ja millä tuli leikittyä tosi monia tunteja. Joten olisiko ne sitten vielä tänä päivänäkin parhaimpia joululahjoja joita olen saanut?
14. Mitä kuuluu joulusiivoukseesi?
- Mun täytyy sanoa, että laiminlöin tän blogin takia tänä vuonna joulusiivouksen. Eira kerkes sillon touhuta niin paljon kun kirjotin blogia, että ei sinne oikein jäänyt pölynhiukkastakaan. Okei, siivosin mä mun oman tietokonepöydän, joten kai se sitten kuuluu mun joulusiivoukseen.
15. Mitä jätät joulupöydästä syömättä?
- Itseasiassa tähän mulla löytyy vastaus. Mä sain joskus kammon rosollista. Vaikka se ei sisällä mitään pahaa niin jotenkin en vaan osaa syödä sitä. Se ei vaan toimi. Muuten kelpaa melkein mikä vaan.
16. Aattona saunaan ennen vai jälkeen jouluaterian?
- Kyllä se pitää mennä niin päin, että ensin saunaan ja sitten aterialle. Puhtaana vasta pöytään.
17. Onko sinulla joulukalenteri?
- Mä en tänä vuonna ole koskenut mihinkään muuhun joulukalenteriin kun tähän mitä itse tuotan. Kyllä, tänä vuonna on jotenkin vaan jäänyt vaisuksi. Ei suklaakalenteria ei mitään. Tosin, ehkä mä oon panostanu tähän joulukalenteriin sen verran paljon tänä vuonna, että kyllä se on itseasiassa riittänytkin.
18. Onko joulukortit jo valmiina?
- Mä en jotenkin ole koskaan päässyt mukaan siihen joulukorttirinkiin. Niitä on mahtavaa saada ja varmasti olisi myös mahtava antaa, mutta en jotenkin vaan "osaa". Se ei oo koskaan kuulunut tapohin niin siitä on vaikea saada kiinni. Iso kiitos kaikille, jotka tänä vuonna silti vaivautui lähettämään meille kortteja.
19. Mille joulu tuoksuu?
- Mä en osaa sitä sanoin kuvailla. Se on ikäänkuin kaikkien joulutuoksujen sekamelska. Se ei tule vain yhdestä asiasta, vaan nimenomaan se on ne kaikki tuoksut yhdessä. Parhaiten sen tuoksun voi haistaa sitten kun joulupöytä on katettu.
20. Aiotko mennä joulun aikana kirkkoon?
- En ole kirkkoihmisiä. Ei siellä ole mitään mulle. Ei ole koskaan ollut perinne, eikä tule koskaan olemaankaan.
21. Voiko lahjoja saada liikaa?
- En usko. Jos on paljon sukulaisia ja kaikki on ajatellut, että tuo tarvitsee lahjan, niin kyllä niissä kaikissa on silloin tärkeä ajatus. Ja itseasiassa niitä ei voi saada liian vähänkään. Se on aina juuri se määrä kun niitä saa - ei enempää eikä vähempää.
22. Kuinka monissa pikkujouluissa olet ollut?
- Tähän mä joudun vastaamaan, että en ainoissakaan. Tänä vuonna ei jotenkin tullut vietettyä edes kavereiden kesken minkäänlaista pikkujoulujuhlaa. Mutta mihin sitä ihminen pikkujouluja tarvitsee kun tämä isojoulu on se mikä ratkaisee.
23. Glögi rusinoilla ja manteleilla vai ilman?
- Mä en tykkää jos juotavassa kelluu jotain ylimääräistä. Se pitää olla ihan täysin koskematon. Lämmin glögi ilman mitään ylimääräistä höttöä ja fiilis on taattu.
24. Mistä kadonneen joulumielen voisi löytää?
- Mä itseasiassa löysin sen täältä vanhemmilta. Tuo ulkona vallitseva sää ei sitä missään vaiheessa luonut ja kotona en jotenkin vaan osaa asennoitua oikein. Yleisellä tasolla voisin väittää, että se löytyy aina ihmisistä ympärillä.
Vau. Koitin pitää nää vastaukset lyhyinä, että teillä ei mene koko joulua näiden lukemiseen. Toivottavasti teillä oli yhtä kivaa tän joulukalenterin kanssa kun mulla. Edes toisinaan.
Nyt vain rauhalliseen joulun viettoon itse kukin omalla tahollaan. Tämän vuoden joulukalenteri oli tässä.
Vielä kerran: HYVÄÄ JOULUA!
Terveisin,
Tekko
1.Missä vietät joulun?
- Tänään mä totuttuun tyyliin heräsin porukoilta, mutta tästä lähdetään tonne isoveljen perheen luokse viettämään joulua. Yleensä se on vietetty täällä vanhempien luona, mutta mitä ilmeisemmin vaihtelu virkistää - tai ainakin toivotaan näin.
2. Kenen kanssa?
- Mä en vielä lopullista kokoonpanoa tiedä, mutta toivottavasti mahdollisimman monen perheenjäsenen kanssa. Osa sisaruksista pitää nykyään jo joulun omassa perhepiirissään, mutta onneks ei kaikki. Joulu on perhejuhla ja siks pitää olla mahollisimman paljon perheenjäseniä paikalla.
3. Missä ja kenen kanssa haluaisit sen viettää?
- Kaikista ideaaleinta se olis viettää joulut niinkuin lapsena. Vanhemmat ja kaikki sisarukset saman katon alla. Mahdollisimman paljon sukulaisia saman katon alle niin joulu olisi mitä mainioin.
4. Mitä valmisteluja olet jo tehnyt?
- No mä oon oikeestaan aika huono tekemään minkäänlaisia valmisteluita. Mä oon lähinnä vaan ihmetellyt. Tietenkin oon noita joululahjoja koittanut suurella työllä etsiä. Ja sitten tietenkin säästä huolimatta koittanut löytää sen joulufiiliksen - joka tosin löytyi vasta täältä vanhempien luota.
5. Mitä ilman joulu ei ole joulu?
- Edelleenkin voisin vastata perheenjäsenet. Mutta ettei mene liian samallaiseksi vastaukset, niin vastataan sitten jouluruoka. Ei se jouluruoka itsessään vaan se pöydän ääreen kokoontuminen. Se yhdessä vietetty aika.
6. Montako lahjaa olet ostanut ja paljonko niihin on mennyt rahaa?
- Mun täytyy sanoa, että mulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, että paljon mulla meni yhteensä. Puhutaan kuitenkin kolmenumeroisesta luvusta. Ja suurin osa siitä meni Eiran lahjaan.
7. Mitä itse toivot joulupukilta?
- Kiusasin Eiraa koko joulukuun, että toivoisin Xbox Onea. En tosin taida saada sitä. Todellisuudessa parhaimmat joululahjat on ne mitkä on käytännöllisiä. Ne missä ei ole ajateltu vaan, että "ottakoot tuosta kun en muuta keksi" niin onhan nekin tietenkin lahjoja, mutta onko niissä loppupeleissä sitten niin paljon ajatusta? Lahjassahan tärkeitä on se ajatus eikä sisältö.
8. Mikä on paras jouluherkku?
- Paras jouluherkku, hmm. Täytyy sanoa, että en mä silleen ole mikään herkkujen ystävä. En oikein välitä pipareista tai tortuista. Voiko tähän vastata imelletty perunalaatikko? Se on ainut mitä keksin.
9. Aito vai muovikuusi?
- Ehdottomasti aito. Eihän muovikuusi korvaa mitenkään aitoa joulukuusta. Tosin nykysin se vaan tuntuu olevan niin, että jokapuolella näkee enemmän muovikuusia. Eihän nekään tietenkään huonoja ole, koska koristeluhan siitä tekee persoonallisen ja luo sitä joulun tunnelmaa.
10. Mielijoululaulusi?
- Jälleen kerran paha. Täytyy sanoa, että mä tykkään joululauluista, mutta en tiedä onko yhtä ylitse muiden. Mutta vastaan tähän siten, että mitä vanhempi niin sitä parempi. Semmoset tosi pitkään soineet joululaulut on vakiinnuttanut sen paikan joulussa ja siksi ne vaan on parempia kun jotkut uudet rallatukset.
11. Turhin tai typerin joulutapa tai perinne?
- Ei kyllä taida olla mitään typerää tapaa tai perinnettä. Kaikki ne tavat nimenomaan tekee joulusta joulun. Ja jouluihmiselle niinkuin minä, kaikella sillä on väliä.
12. Mikä pilaa joulun?
- Tähän voisin vastata, että se jos asiat ei mene niinkuin ne on suunniteltu. Tai siis, että kaikki on erilailla kun edellisenä jouluna. Joulun pitää olla mun mielestä aina mahdollisimman samankaltainen, jotta se tuntuu joululta.
13. Paras joululahja jonka ikinä olet saanut?
- En tähänkään voi aikuisena löytää yhtä vastausta. Mulle kaikki joululahjat on parhaita. Lapsena se oli kyllä eri, ja sen takia mun on helpompi vastata tähän lapsen näkökulmasta. Nimittäin muistan muutaman lelu-ukon, jotka on niin palavasti jäänyt mieleen ja millä tuli leikittyä tosi monia tunteja. Joten olisiko ne sitten vielä tänä päivänäkin parhaimpia joululahjoja joita olen saanut?
14. Mitä kuuluu joulusiivoukseesi?
- Mun täytyy sanoa, että laiminlöin tän blogin takia tänä vuonna joulusiivouksen. Eira kerkes sillon touhuta niin paljon kun kirjotin blogia, että ei sinne oikein jäänyt pölynhiukkastakaan. Okei, siivosin mä mun oman tietokonepöydän, joten kai se sitten kuuluu mun joulusiivoukseen.
15. Mitä jätät joulupöydästä syömättä?
- Itseasiassa tähän mulla löytyy vastaus. Mä sain joskus kammon rosollista. Vaikka se ei sisällä mitään pahaa niin jotenkin en vaan osaa syödä sitä. Se ei vaan toimi. Muuten kelpaa melkein mikä vaan.
16. Aattona saunaan ennen vai jälkeen jouluaterian?
- Kyllä se pitää mennä niin päin, että ensin saunaan ja sitten aterialle. Puhtaana vasta pöytään.
17. Onko sinulla joulukalenteri?
- Mä en tänä vuonna ole koskenut mihinkään muuhun joulukalenteriin kun tähän mitä itse tuotan. Kyllä, tänä vuonna on jotenkin vaan jäänyt vaisuksi. Ei suklaakalenteria ei mitään. Tosin, ehkä mä oon panostanu tähän joulukalenteriin sen verran paljon tänä vuonna, että kyllä se on itseasiassa riittänytkin.
18. Onko joulukortit jo valmiina?
- Mä en jotenkin ole koskaan päässyt mukaan siihen joulukorttirinkiin. Niitä on mahtavaa saada ja varmasti olisi myös mahtava antaa, mutta en jotenkin vaan "osaa". Se ei oo koskaan kuulunut tapohin niin siitä on vaikea saada kiinni. Iso kiitos kaikille, jotka tänä vuonna silti vaivautui lähettämään meille kortteja.
19. Mille joulu tuoksuu?
- Mä en osaa sitä sanoin kuvailla. Se on ikäänkuin kaikkien joulutuoksujen sekamelska. Se ei tule vain yhdestä asiasta, vaan nimenomaan se on ne kaikki tuoksut yhdessä. Parhaiten sen tuoksun voi haistaa sitten kun joulupöytä on katettu.
20. Aiotko mennä joulun aikana kirkkoon?
- En ole kirkkoihmisiä. Ei siellä ole mitään mulle. Ei ole koskaan ollut perinne, eikä tule koskaan olemaankaan.
21. Voiko lahjoja saada liikaa?
- En usko. Jos on paljon sukulaisia ja kaikki on ajatellut, että tuo tarvitsee lahjan, niin kyllä niissä kaikissa on silloin tärkeä ajatus. Ja itseasiassa niitä ei voi saada liian vähänkään. Se on aina juuri se määrä kun niitä saa - ei enempää eikä vähempää.
22. Kuinka monissa pikkujouluissa olet ollut?
- Tähän mä joudun vastaamaan, että en ainoissakaan. Tänä vuonna ei jotenkin tullut vietettyä edes kavereiden kesken minkäänlaista pikkujoulujuhlaa. Mutta mihin sitä ihminen pikkujouluja tarvitsee kun tämä isojoulu on se mikä ratkaisee.
23. Glögi rusinoilla ja manteleilla vai ilman?
- Mä en tykkää jos juotavassa kelluu jotain ylimääräistä. Se pitää olla ihan täysin koskematon. Lämmin glögi ilman mitään ylimääräistä höttöä ja fiilis on taattu.
24. Mistä kadonneen joulumielen voisi löytää?
- Mä itseasiassa löysin sen täältä vanhemmilta. Tuo ulkona vallitseva sää ei sitä missään vaiheessa luonut ja kotona en jotenkin vaan osaa asennoitua oikein. Yleisellä tasolla voisin väittää, että se löytyy aina ihmisistä ympärillä.
Vau. Koitin pitää nää vastaukset lyhyinä, että teillä ei mene koko joulua näiden lukemiseen. Toivottavasti teillä oli yhtä kivaa tän joulukalenterin kanssa kun mulla. Edes toisinaan.
Nyt vain rauhalliseen joulun viettoon itse kukin omalla tahollaan. Tämän vuoden joulukalenteri oli tässä.
Vielä kerran: HYVÄÄ JOULUA!
Terveisin,
Tekko
23 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeskymmeneskolmas
Hei ihmiset. Musta tuntuu, että tänään on hyvä päivä. Mä tosin heräsin puol neljän aikaan yöllä ja taas pidin silmiä kiinni siinä toivossa, että nukahtaisin. Ei onnistunu. Sit pyörin hereillä johonkin aamu kahdeksaan asti ja viimein mua alko väsyttää sen verran, että nukahdin uudestaan! Sit heräsin kello kymmenen jälkeen ja olo oli ihan erilainen.
Mä oon oikeesti hymyilly tänään itekseni ihan ilman mitään syytä. Tai no, siitä syystä, että tää päivä ei tuu olemaan niin tuskauttava ku nää edelliset päivät on ollu. Potentiaalinen hyvä päivä pitkästä aikaa!
Katotaan vaikuttaako tää positiivinen mieliala nyt näihin vastauksiin vai miten tässä käy.
1. Mitä pelkäät tällä hetkellä eniten?
2. Miten purat vihaasi?
3. Elätkö elämääsi juuri nyt?
4. Mitä haluaisit tehdä juuri nyt?
5. Mikä on rumaa ja miksi?
6. Jos nyt näkisit tähdenlennon, mitä toivoisit?
7. Mihin menisit nyt, jos mikään ei voisi estää sinua?
8. Sattuuko sinuun?
9. Mitä värejä näet eniten edessäsi?
10. Kadutko mitään asiaa huomattavasti yli kaiken?
Mä oon oikeesti hymyilly tänään itekseni ihan ilman mitään syytä. Tai no, siitä syystä, että tää päivä ei tuu olemaan niin tuskauttava ku nää edelliset päivät on ollu. Potentiaalinen hyvä päivä pitkästä aikaa!
Katotaan vaikuttaako tää positiivinen mieliala nyt näihin vastauksiin vai miten tässä käy.
1. Mitä pelkäät tällä hetkellä eniten?
- Hmm, tällä hetkellä mua ei oikeestaan pelota mikään. Yleisellä tasolla muhun on iskenyt myös jollain asteella se paniikki mitä ihmiset lietsoo maahanmuuttajista. Pelottaa, että ne tekee jollekin mun läheiselle jotain.
- Mulla on oikeestaan kaksi tapaa purkaa negatiivista mielialaa. Toisinaan mä vaan nappaan musiikit korville ja lähen kävelemään johonkin. Se on yleensä tapa estää turhautumista, mutta myös jonkinlaista suuttumusta. Sitä vihaa minkä jotkut ihmiset saa mussa joskus aikaan puran sillä, että tosiaan lyön jotain kovaa esinettä. Kiveä, seinää tai jotain vastaavaa. Se usein muuttaa vihan turhautumiseksi ja sitten riittää vaan se musiikit korvilla kävely.
- Jos mä en voisi vastata tähän niin sitten voisin olla eri mieltä. Mutta koska mä kirjotan tätä niin kai mä elän elämääni. Vai tarkotetaanko tällä sitä, että onko tää semmosta elämää mitä haluan elää? Jos joo, niin kyllä mä uskon näin. Edelleenkin voisi sanoa, että jos noi haaveet vaan toteutuisi, niin voisi se jollain tasolla muuttaa asioita astetta positiivisemmaksi.
- En oikeestaan tiedä. Mulla ei ole mitään semmosta erityistä. Elän hetkessä ja se tuo mun eteen ne asiat mitä tulen tekemään. En mä osaa silleen suunnitella ja siksi tää on mulle ainut tapa elää. Tai no jos vastataan tähän näin, että haluan nyt kirjoittaa tähän blogiin nämä vastaukset ja muuta en tiedä.
- Hmm, mun mielestä rumaa on nyt se miten tätä Suomea ajetaan alas. Kyllä, mä ajattelen näin. Täällä ajatellaan vain muiden maiden ongelmia, vaikka oma kansakaan ei voi hyvin - eikä tule voimaan. On rumaa turmella sitä minkä puolesta on jopa sodittu. En ole täysin maahanmuuttovastainen, mutta kyllä nyt kaikilla pitäisi olla silmät sen verran auki, että tietää jo tässä vaiheessa, että sieltä tulee myös erittäin paljon ongelmia. Kaikki ne vääryydet mitä me saadaan kokea sen takia, että meidän maa auttaa, on erittäin rumaa.
- Mä en niinkään ole taikauskoinen, että todella uskoisin tähdenlennon toteuttavan toiveita. Mutta jos se toimisi, niin toivoisin kaikille läheisilleni turvallista ja pitkää elämää. Kyllä mun tapauksessa kaikki läheiset menee mun omien haaveiden edelle, että en sen takia lähtenyt ensimmäisenä toivomaan haaveitani tosiksi.
- En kyllä todellakaan tiedä. Mulla ei ole tähänkään mitään semmosta korttipakkavastausta. Mä en oikein halua mihinkään. Mulla on hyvä tässä ja miksi mä sitä pois vaihtamaan? Voitte pitää mua tylsänä, mutta mä olen aika vähään tyytyväinen.
- Itseasiassa mun niska on oireillu jo pidemmän aikaa. Kai mulla on vaan jotenkin todella huono ryhti. Aamulla mua sattu olkapäähän ja rintakehään, mutta kun runnoin itteäni hetken aikaa niin olo jo hieman helpotti. Mutta muuten on ihan mainio olo.
- Valkonen. Ruutu on valkoinen, näytön alla on valkoinen joku kaappi. Sivusilmällä nään mun valkosen lippiksen ja valkosen mukin. Ja toisella sivusilmällä nään valkosen maton ja valkoset vitriinit. Mutta onko valkonen väri? Eikö se ikäänkuin ole väritön? No ei, ei rydytä liian syvällisiksi, koska jos ryhdyttäisiin niin ei mikään ole oikeasti minkään värinen.
- Enpä oikeestaan. Kaikki asiat mitä oon joskus katunut on ollut kyllä aika samaa kokoluokkaa. Tällä hetkellä mua ei kaduta mikään. Tai en ainakaan saa päähäni mitään asiaa mikä kaduttaisi juuri nyt. Helpompaa elää elämää kun ei jää jälkikäteen miettimään asioita liian pitkäksi aikaa. Niihin ei voi enää mitenkään vaikuttaa.
Mutta jos tähänkin on pakko jotain vastata, niin kai mä kadun sitten eniten niitä tapauksia kun oon aiheuttanut jollekin läheiselle jotain pahaa. Niistä yleensä kantaa pisimpään sitä epämiellyttävää tuntemusta.
Ja näin saatiin päätökseen joulukalenterin toiseksi viimeinen luukku! Miettikää! Tää aika on mennyt ainakin mun mielestä tosi nopeesti. Ja miettikää kuinka moneen kysymykseen olen vastannut tässä kalenterin aikana. Miettikää kuinka paljon enemmän te tiedätte musta nyt kun joulukuun alussa.
Huomisesta luukusta mulla ei ole antaa mitään kurkkausta. Mä pidän sen yllätyksenä itellenikin, että löydänkö jostain 24 jouluaiheista kysymystä. Sehän oli kuitenkin se tarkoitus. Huominen tulee olemaan yllätys kaikille.
Terveisin,
Tekko
22 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeskymmeneskahdes
Mä nostan tässä vaiheessa kädet ylös ton unirytmin kanssa. Jos mun pää on nyt päättänyt, että kello neljän aikaan aamuyöllä on hyvä herätä, niin tehdään sitten niin. No joo, menin mä eilen taas tosi aikasin nukkumaankin, mutta oishan se silti kiva nukkua aamuun asti.
Nyt yöllä kun heräsin ni mä en suostunut avaamaan silmiäni, koska mua inhotti ajatus siitä, että kello olis vasta liian vähän. Sit en kuitenkaan nukahtanut uudestaan ja jouduin avaamaan silmät todetakseni, että se kello on oikeesti vasta neljä ja aivan liian vähän. Ylös sängystä ja kahvinkeitin päälle.
Eipä paasata siitä sen enempää vaan siirrytään rohkeesti kysymysten pariin.
1. Rikotko lakia?
2. Oletko uinut alastomana?
3. Millainen olotilasi on?
4. Oletko helposti mustasukkainen?
5. Oletko iloinen?
6. Mitä söit viimeksi?
7. Mitä teet huomenna?
8. Ketä ajattelet nyt?
9. Oletko sarkastinen?
10. Mikä tappaa kiinnostuksesi?
Nyt yöllä kun heräsin ni mä en suostunut avaamaan silmiäni, koska mua inhotti ajatus siitä, että kello olis vasta liian vähän. Sit en kuitenkaan nukahtanut uudestaan ja jouduin avaamaan silmät todetakseni, että se kello on oikeesti vasta neljä ja aivan liian vähän. Ylös sängystä ja kahvinkeitin päälle.
Eipä paasata siitä sen enempää vaan siirrytään rohkeesti kysymysten pariin.
1. Rikotko lakia?
- Oon pyrkinyt välttämään ja mielestäni onnistunut siinä ihan tarpeeksi hyvin. Mä en nää mitään järkeä lähteä rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä vastaan, koska ei siitä kukaan mitään hyötyisi. Päinvastoin.
- Täytyy sanoa, että en ainakaan muistaakseni. Ellei sitä lasketa, että oon joskus jossain joutunut uimahousut ottamaan hetkeksi pois, koska ne oli jotenkin epämääräsesti päällä (älkää kysykö, en muista miten se meni) ja laitoin ne kyllä hetimiten takaisin jalkaan.
- Edelleen hieman turhautunut tosta yöllisestä heräämisestä ja muutenkin tuntuu aika jumiselta. Silmät tuntuu jotenkin todella väsyneiltä ja joudunkin niitä siristämään tätä kirjoittaessani. Ei mikään maailman paras siis. Luojan kiitos on kahvia.
- Mä kyllä muistan edelleen todella hyvin ne hetket, kun olin jatkuvasti todella mustasukkanen. Mutta kun tässä nyt on kuitenkin luottamus vastakkaiseen sukupuoleen kasvanut Eiran myötä, niin nykyään harvemmin tulee oltua mustasukkanen. Ja mä oon oikeestaan aika hyvilläni siitä, että ei tarvii jatkuvasti ollakaan.
- Tällä hetkellä en oikeestaan. Tosissaan kun olotila on se mitä tossa olotila-kysymyksessä kerroin, niin vaikee tässä on riemuita. Vaan jos ajatellaan elämässä yleensä, niin kyllä mä olen aika iloinen. Iloinen asioista ympärilläni.
- Mä tossa aamupalaksi koitin taas pitkästä aikaa syödä jotain. Tosissaan kun ei oo koskaan oppinut aamupalaa syömään ni aika usein se on aamusin itsensä pakottamista jos nälkä on.
Muistin tänään, että meiän mikrossa on grillitoiminto ja ajattelin, että sillä mä saan nyt oikein maistuvan aamupalan. Voitelin leivät, pistin kinkkua ja juustoa päälle, etsin grilliritiläjutun ja laitoin leivät sen päälle ja mikroon. Grilli päälle ja kauhea savu alkoi nousta mikrosta. Äkkiä mikro kiinni, pistoke irti seinästä ja luukku auki. Savua kaikkialla. Otin hieman etäisyyttä ja hetken päästä palasin putsaamaan mikron. Uusi kokeilu ja sain kun sainkin aamupalan valmiiksi.
- Hmm, jos vanhat merkit pitää paikkaansa niin menen huomenna porukoille yökylään. Musta on nimittäin kivaa herätä jouluaamuna porukoilta - siinä mielessä mä olen vielä mieleltäni lapsi. Muuta mä en huomisesta päivästä osaa sanoa.
- Nyt mun täytyy sanoa, että en ajattele ketään. Jotenkin nyt vaan edelleenkin ottaa päähän toi herääminen ja helpompi ajatella asioita kun ihmisiä. Ajattelen näitä kysymyksiä ja niihin vastauksia, ja se riittää mulle.
- Mä pidän sarkasmista. Toisinaan on erittäin hauska olla sarkastinen. Huumorina aivan omaa luokkaansa.
- Itseasiassa toiset ihmiset ja niiden asenteet. Jos jotain on tarkoitus tehdä ja ihmiset on sitä vastaan, niin en mä sitten itsekään enää jaksa olla kiinnostunut. Ja yleensä kun mä en enää jaksa olla kiinnostunut jostain, niin vien sen sitten vielä uudelle levelille ja yritän olla kiinnostumatta enää mistään vähään aikaan. Koska jos multa viedään jotain mistä pitäisin, niin mä teen kyllä kaikkeni sen eteen, että muillakaan ei ole enää kivaa.
Ja sen pituinen se taas kerran. Huominen vielä näillä kysymykillä toivottavasti ja sitten koitetaan jotain joulusempaa. Tosin tässä kyselyssä on ollut niin paljon samoja vanhoja kysymyksiä, että en tiedä riittääkö näitä vielä huomiselle. Toivotaan kuitenkin parasta.
Mitä nyt nopeesti vilkasin, niin kyllä sieltä saattaa vielä se 10 kysymystä löytyä. Ja ainakin yksi niistä on seuraavanlainen: "Sattuuko sinuun?" Tää on samallainen kun eilinen cliffhangeri, tää on arvotus jopa mulle. Se selviää huomenna.
Terveisin,
Tekko
21 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeskymmenesyhdes
Nyt tässä pyörinyt hereillä katellen videoita Youtubesta. Eira heräs just kanssa ja keitettiin sitten kahvit ja aattelin, että nyt on hyvä aika taas kirjottaa blogia. Sit kun saan tän valmiiks ni pitää alkaa suunnittelemaan kaupungille poistumista, koska multa vieläkin puuttuu Eiran lahjasta se "viimenen naula arkkuun".
Ja sitten käydään reippahin mielin kysymysten kimppuun.
1. Oletko koskaan lyönyt ketään?
- Mun täytyy sanoa, että nyrkillä en ole koskaan lyönyt ketään. Enkä siis silleen muutenkaan lyömällä lyönyt. Ala-asteella joskus otin yhden ulkomaalaistaustaisen nuoren miehen kanssa erää, mutta se oli lähinnä semmosta repimistä ja maahan heittämistä. Tottakai siinä kumpaakin sattui ja tilanne oli ohi suhteellisen nopeesti.
Yläasteella tuli seuraava tilanne kun tarvis oikeesti näyttää kuka on kuka. Tuli yhen sen aikasen kaverin kanssa riitaa koulun takana ja sit mulla vaan jotenkin sumeni. Mä nappasin sen jätkän siitä maahan ja paukutin sen päätä hetken aikaa semmoseen betoniporsaaseen. En tietenkään silleen, että siinä ois verta ruvennu lentämään tai mitään, mutta silleen, että kaveri usko. Mäkin uskoin sitten, että ei kannattanut kun mut haettiin kesken tunnin luokasta ja jutusteltiin vähän opettajien kanssa miten ei toimita.
Näistä oppineena mun väkivallanteot on jäänyt siihen. Mä tiedostan nykyään, että ihmisiä ei kohdella niin ja jos mulla oikeesti palaa hermo niin ensimmäisenä siitä kärsii mun rystyset. Nimittäin mä puran suuttumuksen nykyään mahdollisimman kovaan pintaan. Silleen, että mua itteäni sattuu ja voin siinä sitten miettiä, että jos se olis osunut ihmiseen niin se ois voinut tuntua myös siellä päässä aika pahasti. Muistan sitten siitä aina, että se on väärin.
- En muista tuliko tosta yläasteen tapauksesta jälki-istuntoa, koska meiän koulussa kaikki aika usein vaan puhuttiin läpi samantien. Mutta ala-asteella mä olin aika kova istumaan jälki-istunnossa.
Riihimäen aikoihin istuin jälki-istunnossa lähinnä sen takia, että tuli kaverien kanssa tehtyä jotain ei niin kovin viisasta. Jotain pientä kiusaamista ja muistaakseni koulun alueelta karkailukin oikeutti jälki-istuntoon. Näin mä muistelisin.
Hyvinkäälle muuton jälkeen mun koulunkäynti alkoi mennä silleen alaspäin, että mä en todellakaan tehnyt läksyjä tai mitään ja niiden takia olisin jatkuvasti saanut istua jälki-istunnossa. Niitäkin mä vaan pahensin sillä, että lähdin vaan kotiin. Kiitos koululle siitä, että kaikki oppitunnit oli aina eri rakennuksissa. Helppo vaan vaihtaa suuntaa siinä pihalla ja jättää jälki-istunto väliin.
- Varmasti se kaikista kiinnostavin kysymys. Mulla on sukat, kotihousut, t-paita ja huppari. Ja itseasiassa mä nukuinkin lähes nää kaikki vaatteet päällä kun tosissaan nukahdin vahingossa.
- En oo kyllä täällä hirveesti kiipeillyt. Jos kammoaa korkeita paikkoja niin ei kovin mielellään lähe kovin korkealle kiipeemään. Eikä mun oo ees tarvinnut.
- Tähän mun täytyy vastata lähihoitaja. Mä olen niin paljon kuullut tapahtumia Eiralta, jotka on saanut mut voimaan pahoin. Ja jos mä voin pahoin pelkkien puheiden perusteella niin livenä semmoset tapaukset vois olla ylitsepääsemättömiä. Mä olen harvinaisen heikko ihminen näkemään mitään epämääräistä.
- Ajatuksena se periaatteessa kiehtoo mua, mutta en usko koskaan voivani toteuttaa sitä. Ihan vaan sen takia, että en niin korkealle uskalla ja varsinkaan en sieltä voisi alas tulla jonkinlaisen narun varassa. Kokemuksena varmasti olisi kyllä aivan omaa luokkaansa ja siihen se sen kiehtovuus perustuukin.
- Mulla on tällä hetkellä reiät korvissa ja alahuulessa keskellä. Tai no, eihän se reikä ole huulessa vaan huulen alla, mutta eikö sitä kutsuta huulilävistykseksi? Hetkinen, oonko mä vastannu tähän kysymykseen aikasemmin? Eiku se olikin "Haluaisitko"-muodossa, joten ei sitten mitään.
Ensimmäisen kerran kun mulla oli korvissa reiät niin joku korvakoru upposi siihen reikään siten, että se jouduttiin käydä poistattamassa terveyskeskuksessa. Ainakin mulla on muistikuvia tämmöisestä tapauksesta.
- En. Äänettömällä aika usein, mutta en kokonaan kiinni. Puhelimen käynnistäminen on jotenkin niin raskas prosessi, että en todellakaan jaksaisi sitä joka aamu. Helpompi siis pitää päällä ja koska siitä ei mitään sen suurempaa ongelmaa ole koskaan koitunut, niin miksikäs ei.
- Uskoakseni ei tällä hetkellä mitään, koska Eira tosissaan toteutti sitä joulusiivousta tossa eilen. Ja jos en väärin nähnyt, niin kyllä sängyn altakin lähti kaikki ylimääräinen. Aika usein siellä on sukkia ja pölyä.
- Mä en vaan ymmärrä miksi joku ei kattois? Tietyt lastenohjelmat toimii kyllä ihan niin pitkään kun niitä vaan jaksaa katsoa. Tossa yks kerta löydettiin Eiran kanssa Youtubesta Vili Vilperi-lastenohjelman jaksoja ja tuijotettiin niitä kyllä ihan mielellämme. Toisinaan pistän itelleni jopa Muumit pyörimään, koska niitten parissa on kiva nukahtaa silleen ku lapsena.
No nyt tuli kyllä pariin ensimmäiseen kysymykseen sen verran pitkät vastaukset, että toivottavasti ette kerkeä kyllästyä niitä lukiessanne. Joskus vaan kun osuu semmonen kysymys kohdalle, mihin muistaa tarinoita, niin niitä on vaan pakko kertoa. Pieni muisteluretki ei koskaan tee pahaa.
Mitä näihin kysymyksiin tulee, niin mä tuun todennäkösesti vielä seuraavat kaksi päivää ottamaan kysymykset tuolta mistä nyt nämäkin tuli ja koitan onkia viimeseen luukkuun 24 jouluista kysymystä. Jos teillä on tiedossa niin saa vinkata.
Huomisen luukusta vielä sen verran, että vastataan ainakin tähän: "Millainen olotilasi on?" Tää on sinällään jännä, että mä en tohon voi vastausta vielä tietää, joten joudun jännityksellä odottaa itsekin tuohon vastausta. Mitähän se mahtaa olla? En malta odottaa.
Terveisin,
Tekko
20 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeskymmenes
Tää rytmi alkaa olemaan nyt erittäin rasittava jo. Heräsin taas tossa vähän ennen kolmea yöllä, enkä saanut enää unta sen jälkeen. Siinä sitten pyörin tunnin jos toisenkin itsekseni hereillä katellen videoita Youtubesta ja sitten heräs Eira.
Nyt se toteuttaa tuolla itseään joulusiivouksen parissa ja mä toteutan itseäni blogin muodossa. Aamulla ennen kuutta. Silmät hieman ristissä, mutta tällä rytmillä ne on kyllä koko päivän ihan yhtä ristissä, joten sama se mihin aikaan tämän kirjoittaa.
Ja ei muuta kun poimimaan niitä kysymyksiä, jotta voin johonkin taas aikani kuluksi vastata.
1. Jos saisit valita sukupuolesi, kumpi olisit?
- Mä en itseasiassa osaa edes kuvitella mimmosta olisi olla nainen, joten en mä osaa tietää, että onko se muka jotenkin hienompaa. Mä olen elänyt miehenä tähänkin asti ja viihtynyt ihan hyvin, joten miksi vaihtamaan toimivaa ratkaisua? Miehenä elämä on miehekästä.
2. Mitä mietit?
Nyt se toteuttaa tuolla itseään joulusiivouksen parissa ja mä toteutan itseäni blogin muodossa. Aamulla ennen kuutta. Silmät hieman ristissä, mutta tällä rytmillä ne on kyllä koko päivän ihan yhtä ristissä, joten sama se mihin aikaan tämän kirjoittaa.
Ja ei muuta kun poimimaan niitä kysymyksiä, jotta voin johonkin taas aikani kuluksi vastata.
1. Jos saisit valita sukupuolesi, kumpi olisit?
- Mä en itseasiassa osaa edes kuvitella mimmosta olisi olla nainen, joten en mä osaa tietää, että onko se muka jotenkin hienompaa. Mä olen elänyt miehenä tähänkin asti ja viihtynyt ihan hyvin, joten miksi vaihtamaan toimivaa ratkaisua? Miehenä elämä on miehekästä.
2. Mitä mietit?
- Mun täytyy nyt sanoa, että jos tätä blogin miettimistä ei lasketa, niin mä oikeestaan mietin sitä, että pitäskö mun pitää pieni tauko tässä jo nyt ja käydä äkkiä savukkeella ja kahvilla. Ennen kun mä alotin tän blogin kirjottamista niin tein viimeisille päiville "kansikuvat" valmiiksi. Se vei oman aikansa ja hieman tekee jo mieli savuketta.
Ja itseasiassa tulin nyt siihen tulokseen, että mä pidän tässä kohtaa kirjoitustauon. Eihän se teille tule olemaan tauko, mutta musta tää on vaan tosi hauskaa kirjottaa ylös. Te voitte sitten lukiessanne elää mukana, vaikka se on jo myöhäistä.
3. Minkä tv-ohjelman katsoit viimeksi?
3. Minkä tv-ohjelman katsoit viimeksi?
- Jos piditte tauon niin tulkaa nyt takaisin. Nyt keskustellaan tv-ohjelmasta, jonka olen viimeksi katsonut. Se saattaa nimittäin olla Ylen Koukussa. Vai lasketaanko toi yks lätkämatsi minkä katoin tossa torstaina? Jos se nimittäin lasketaan, niin sit mä olen katsonut viimeksi sen.
4. Pidätkö toisesta nimestäsi enemmän kuin etunimestäsi?
- Antero on semmonen mistä en myöskään luopuisi, koska pitää kunnioittaa kaikkia niitä nimiä, jotka on kasteessa annettu. En mä pidä siitä enempää enkä vähempääkään kun ensimmäisestä nimestä. Vesa-Matti Antero on se mun juttu.
5. Oletko mielestäsi ikäistäsi kypsempi?
4. Pidätkö toisesta nimestäsi enemmän kuin etunimestäsi?
- Antero on semmonen mistä en myöskään luopuisi, koska pitää kunnioittaa kaikkia niitä nimiä, jotka on kasteessa annettu. En mä pidä siitä enempää enkä vähempääkään kun ensimmäisestä nimestä. Vesa-Matti Antero on se mun juttu.
5. Oletko mielestäsi ikäistäsi kypsempi?
- Mä itseasiassa olen pohtinut useesti sitä, että mä saatan ajatuksiltani olla ikäistäni kypsempi. Tai siis ollut aina. Mulla on mun periaatteet, joista mä pidän kiinni. Toisaalta mä en ole hirveesti ollut omaikäisteni kanssa tekemisissä niin en tiedä mimmoisia ajatuksia muilla liikkuu päässä. Mutta ainakin mun omassa päässäni uskon olevani ikäistäni kypsempi - vaikka samalla toisaalta ajattelen välillä olevani hyvinkin lapsellinen. Mulla ei siis silleen ole mikään kiire edetä elämässä ja tykkään elää elämääni just siten kun mä sitä elän.
Nyt täytyy sanoa, että harvinaisen epäselvä vaustaus. Tiivistettynä: Mä elän niinkuin haluan, eli ei mikään kiire kasvaa ikävaiheesta toiseen. Mutta mulla on mun ajatukset ja periaatteet, joista pidän kiinni ja olen näin ainakin tarpeeksi kypsä.
Nyt täytyy sanoa, että harvinaisen epäselvä vaustaus. Tiivistettynä: Mä elän niinkuin haluan, eli ei mikään kiire kasvaa ikävaiheesta toiseen. Mutta mulla on mun ajatukset ja periaatteet, joista pidän kiinni ja olen näin ainakin tarpeeksi kypsä.
No en mä nyt saa tätä ulos niin kun mä sen ajattelin, mutta toivottavasti ymmärsitte jotain, koska en jaksa enää jaaritella samasta aiheesta.
6. Onko huoneesi sekainen?
- Itseasiassa Eira kun on tommonen touhuuja niin tää kämppä harvoin on sekainen. Tässä kämpässä on yks paikka mihin en halua Eiraa "häsläämään" ja se on mun tietokonepöytä ja sen lähistö. Se on jotenkin semmonen mun paikka tässä asunnossa. Ja itseasiassa tää mun tietokonepöytä on tällä hetkellä aika sekainen. Tässä on monen edellisen päivän kysymysten rekvisiittaa vielä. Kamera, jolla kuvasin "sipulihaaste"-videon. Hajuvesi, jonka jossain aikaisemmassa kysymyksessä totesin hyväksi tuoksuksi. Kuulokkeet, kaukosäädin telkkariin (joka toimii siis näyttönä). Sit on yhet aurinkolasit, kahvikuppi, mun muistiinpanot ja hiiri.
7. Käytätkö farkkuja kotona?
6. Onko huoneesi sekainen?
- Itseasiassa Eira kun on tommonen touhuuja niin tää kämppä harvoin on sekainen. Tässä kämpässä on yks paikka mihin en halua Eiraa "häsläämään" ja se on mun tietokonepöytä ja sen lähistö. Se on jotenkin semmonen mun paikka tässä asunnossa. Ja itseasiassa tää mun tietokonepöytä on tällä hetkellä aika sekainen. Tässä on monen edellisen päivän kysymysten rekvisiittaa vielä. Kamera, jolla kuvasin "sipulihaaste"-videon. Hajuvesi, jonka jossain aikaisemmassa kysymyksessä totesin hyväksi tuoksuksi. Kuulokkeet, kaukosäädin telkkariin (joka toimii siis näyttönä). Sit on yhet aurinkolasit, kahvikuppi, mun muistiinpanot ja hiiri.
7. Käytätkö farkkuja kotona?
- Mä en vaan mitenkään osaa. Jos mä lähen johonkin niin vaihdan ehdottomasti farkut jalkaan, mutta kun tulen takaisin niin niistä on pakko päästä heti eroon. Kotihousut on ehdottomasti tärkeä asia. Ja jos tiedostan, että johonkin pitää mahdollisesti jäädä yöksi, niin mulla on pakko olla mun kotihousut mukana, koska muuten tulee vaan epämukava olo. Farkut on vähän kun auto. Niillä on kiva mennä tuolla, mutta kotona ne pitää parkkeerata naulakkoon. Aika filosofista.
8. Lempihuvipuistolaitteesi koko maailmassa?
8. Lempihuvipuistolaitteesi koko maailmassa?
- Mun täytyy nyt sanoa se, että mä en oikeestaan tiedä. Mä en tiedä välitänkö mä huvipuistolaitteista mitenkään erityisemmin. Niissä on kiva olla, mutta ei se silleen mitenkään ylenpalttista hyvänolontunnetta anna - ei yksikään laite. Mutta kai mä sit joudun valitsemaan jonkun semmosen rentouttavan veteen liittyvän laitteen. Ne ehkä toimii paremmin kun jotkut liian hurjat.
9. Mitä joit viimeksi?
9. Mitä joit viimeksi?
- Tässä itseasiassa kokoajan olen hieman hörppinyt kahvia. Sitä ennen otin pari huikkaa energiajuomaa ja sitä ennen join viimeiset appelsiinimehut. Ja ennen siirtymistä seuraavaan - eli tän päivän viimeiseen - kysymykseen, otan huikan jo viilenneestä kahvista.
10. Montako tyynyä sängystäsi löytyy?
10. Montako tyynyä sängystäsi löytyy?
- Niitä on muistaakseni neljä kappaletta tuolla kaikenkaikkiaan. Eiralla kaksi, mulla kaksi. Mutta yöllä oli kaksi tyynyä pään alla ja yhtä halailin herätessäni. Eli olin laittomasti ottanut Eiralta yhden pois ja pidin sitä kuristusotteessani.
Ja näin päästiin taas kerran maaliviivan yli. Tää lopettaminen on aina jotenkin hankalaa. Noista kysymyksistä siirtyminen takaisin vapaaseen kirjottamiseen on aina omanlaisensa haaste. Pitää keksiä jotain millä sen lopettaa fiksusti.
Sitten tulee se hyppy siihen kun pitää kertoa vielä siitä, että huomennakin on tulossa kysymyksiä ja vastauksia. Ja pitää ottaa sieltä se yksi kysymys, joka mahdollisesti herättää lukijan mielenkiinnon. Eilen tein siitä hieman vitsin, mutta voisin tänään koittaa etsiä semmosen, mikä oikeesti saattaisi jotakuta kiinnostaa. Eli huomenna vastataan ainakin kysymykseen, joka menee jotakuinkin näin: "Oletko koskaan lyönyt ketään?"
Koittakaapa väittää, ettei teitä kiinnosta.
Terveisin,
Tekko
19 joulukuuta 2015
Joulukuun yhdeksästoista
Herättiin tossa ihan ihmeelliseen aikaan. Tai no, Eira oli herännyt vielä aikasemmin kun minä. Kello tais olla jotain vaille neljä kun mä avasin silmäni. Ja nyt sitten vaan ollaan hereillä ja ihmetellään.
En tiedä ootteko huomannut, mutta joulu alkaa olemaan todella lähellä jo. Eli tässä viedään jo viimeisiä kysymyksiä. Ja kysymyksestä tuli mieleen, että mulla on tossa oikeella (ei näy vissiin mobiiliversiossa) kysymys teille. Ei tarvii kun painaa yhtä palloa ja sen jälkeen "vote". Sitten mielipiteesi on tullut minulle selväksi.
Vastaamalla siihen tiedän sitten, että onko tää ollu teille yhtä hauskaa kun mulle.
- Näistä kahdesta vaihtoehdosta valitsisin kyllä Amerikan. Ei mua Ranska kiehdo oikeen millään tasolla, mutta Amerikassa on ehkä sitä jotakin. Mutta kuitenkin, Suomea en jätä, sori vaan kysymys.
2. Kävisitkö koulua jos se olisi vapaaehtoista?
- Elikkä tässä iässä kun koulunkäynti on vapaaehtoista, niin pitää mennä ajassa taaksepäin ja miettiä peruskoulu uudelleen. Ja kyllä, minä kävisin koulua vaikka se olisi vapaaehtoista. Tietenkin jos se vapauttaisi myös sen, että saa opiskella vain tiettyjä aineita, niin karsisin joitain mielestäni turhia tunteja pois. Ehdottomasti uskonto olisi yksi mitä en vapaaehtoisesti opiskelisi.
3. Avaruus- vai maailmanympärysmatka?
- Mua pelottaa avaruus, joten kyllä se karsii pois avaruusmatkan kokonaan. Maailmanympärysmatka on paljon turvallisempi vaihtoehto ja ehdottomasti kiehtovampi ajatuksena. Ei mua kyllä sekään mitenkään erityisesti houkuta, mutta näistä vaihtoehdoista oli valittava.
4. Yö vai aamu?
- Kausi-ihmisenä mä en voi valita vaan toista. Toisinaan mä tykkään yöstä enemmän kun aamusta, mutta sitten on taas niitä kun tykkään aamusta enemmän kun yöstä. Molemmissa on omat hetkensä. Ja vaikka mä kuinka yritän, niin en saa valittua vain toista.
5. Pesetkö kätesi saippualla?
- Mä oon itseasiassa erittäin huono pesemään käsiä. Kyllä mä sen nyt silleen oon oppinut, että jos oon käyny vessassa tai jos alan tekemään ruokaa, niin ehdottomasti kädet pitää pestä. Mutta yleensä teen sen pelkällä vedellä. Jos tuntuu, että kädet on oikein likaset niin sillon saatan sortua saippuan puoleen.
6. Mikä on lempikirosanasi?
- Mulla ei varsinaisesti ole mitään lempikirosanaa. Mielentilasta riippuen tulee viljeltyä kyllä lähes kaikkia. Nyt isoveli on yrittänyt kovasti opettaa mut siitä v-kirjaimella alkavasta kirosanasta eroon, mutta ei se vaan niin helposti lähde.
7. Oletko halannut ketään tänään?
- Olenhan minä. Mä oon vähän semmonen ihminen, että tykkään halailla tota Eiraa aina vaikka vaan ohimennen. Läheisyys on jees ihmiset. Halailkaa toisianne.
8. Mitä sanaa vihaat?
- Se ei varsinaisesti ole sana, vaan se on joku Anttilan mukahauska sanaleikki. Erinomanlainen. Voi juma, toi sana saa mut näkemään punasta. Suomen kieltä ei väännellä tommosiin typeryyksiin, hemmetti.
9. Paljon kello on juuri nyt?
- Taas mun tekis niin mieli vaan jättää tää kysymys välistä, mutta vastaan tähän silti. 7:45. Ja tämä saa mut nyt ottamaan yhen bonus-kysymyksen, koska tähän ei voi vastata tän viisaammin.
10. Kenet julkkiksen näit viimeksi kaupungilla?
- Mä en hirveen usein julkkiksia näe. Viimeks näin vissiin Auroran kun se oli Hyvinkäällä keikalla. Ja itseasiassa tässä vaiheessa voisin vielä kertoa sen, että mä oon pitkään halunnu nähä Raappanan livenä, mutta oon sen kaks kertaa onnistunut ohittamaan myöhästymällä.
- Mä en hirveen usein julkkiksia näe. Viimeks näin vissiin Auroran kun se oli Hyvinkäällä keikalla. Ja itseasiassa tässä vaiheessa voisin vielä kertoa sen, että mä oon pitkään halunnu nähä Raappanan livenä, mutta oon sen kaks kertaa onnistunut ohittamaan myöhästymällä.
BONUS 1. Onko tosiaan hiustenvärillä väliä?
- Ehdottomasti ei. Mä en ymmärrä miten joku hiustenväri voisi vaikuttaa mitenkään mihinkään. No tietenkin ulkonäköön, mutta jokainenhan näyttää siltä miltä tahtoo. Oli sulla sitten vaikka sininen tukka ja kannat sitä ylpeänä, niin ei ketään ole mikään sanomaan siihen mitään.
Ja näin ollaan taas maalissa. Ja itseasiassa mun täytyy nyt tarkkailla noita kysymyksiä vielä uudelleen ja ehkä kerätä sieltä ne toimivat ja uudet. Siellä on nimittäin tosi typeriä ja vanhoja kysymyksiä seassa - ja niihin en lähde vastaamaan.
Huomisen luukkuun tulen ainakin laittamaan seuraavanlaisen kysymyksen: "Käytätkö farkkuja kotona?" Eiks tää kuitenkin kiinnosta kaikkia? Jännityksella odottamaan, koska vastaus selviää huomenna.
Pitäkää hauskaa.
Terveisin,
Tekko
Tekko
18 joulukuuta 2015
Joulukuun kahdeksastoista
Siitä sipulista vielä sen verran, että mun kieli muistuttelee siitä vieläkin. Mä sain jotain rakkuloita kielen sivuille ja jonkinlaisen haavauman kielen alle. Ei siis ollut kovinkaan järkevää.
Tänään mä jouduin taas itse vaivautua kysymysten eteen ja Google ohjasi mut suoraan Cosmopolitanin sivuille. Pikaisella vilkauksella kysymykset ei kuitenkaan ollut suunnattu vain naisille, joten kelpaa mulle.
1. Jos sinun pitäisi valita ikä, joka sinulla olisi loppuelämäsi, mikä se olisi?
- Hmm, sanotaan nyt vaikka niin, että tää mun nykyinen ikä on ihan ok. Ei vielä kolmekymmentä, mutta yli kahdenkymmenen puolivälin. Ihan toimiva ikä, että ei siinä.
2. Eläisitkö elämäsi mieluummin lopusta alkuun vai alusta loppuun?
- Kyllä mä ehdottomasti elän sen näin oikeinpäin mielummin. Vaikka periaatteessa jos olis vanha ja nuortuis vaan ni voishan sekin olla ihan toimivaa, mutta se palaaminen kohtuun voisi olla epämukava kokemus.
4. Mitä sanoit viimeksi?
- Mitähän mä sanoin, hmm. Ainakin mä äsken huutelin Nellaa ku piti lähteä se ulkona käyttämään. Sit taisin ääneen pohtia, että missä on Nellan kaulapanta.. Eiku joo, sit tultiin sisälle ja Nella kerjäs herkkupalaa, mutta kieltäydyin antamasta sitä sille.
5. Jaksatko elää elämääsi?
Tänään mä jouduin taas itse vaivautua kysymysten eteen ja Google ohjasi mut suoraan Cosmopolitanin sivuille. Pikaisella vilkauksella kysymykset ei kuitenkaan ollut suunnattu vain naisille, joten kelpaa mulle.
1. Jos sinun pitäisi valita ikä, joka sinulla olisi loppuelämäsi, mikä se olisi?
- Hmm, sanotaan nyt vaikka niin, että tää mun nykyinen ikä on ihan ok. Ei vielä kolmekymmentä, mutta yli kahdenkymmenen puolivälin. Ihan toimiva ikä, että ei siinä.
2. Eläisitkö elämäsi mieluummin lopusta alkuun vai alusta loppuun?
- Kyllä mä ehdottomasti elän sen näin oikeinpäin mielummin. Vaikka periaatteessa jos olis vanha ja nuortuis vaan ni voishan sekin olla ihan toimivaa, mutta se palaaminen kohtuun voisi olla epämukava kokemus.
4. Mitä sanoit viimeksi?
- Mitähän mä sanoin, hmm. Ainakin mä äsken huutelin Nellaa ku piti lähteä se ulkona käyttämään. Sit taisin ääneen pohtia, että missä on Nellan kaulapanta.. Eiku joo, sit tultiin sisälle ja Nella kerjäs herkkupalaa, mutta kieltäydyin antamasta sitä sille.
5. Jaksatko elää elämääsi?
- Kyllä mä jaksan. Oman käden kautta lähteminen ei kuitenkaan koskaan ole ratkaisu, vaikka joskus siltä tuntuiskin. Elämä on ihan kiva juttu. En muuttaisi mitään - paitsi haaveet voisi toteutua jo.
6. Jos maailma tuhoutuisi ja saisit säilyttää vain yhden elokuvan, mikä se olisi?
- Outo kysymys, koska jos maailma tuhoutuis niin tuhoutuisin minäkin ja mitä mä sitten sillä elokuvalla teen? No, mutta, voisin säilyttää ehkä elokuvan "Pitkä kuuma kesä". Vaikka en sitä ole aikoihin nyt kattonutkaan, niin on se silti kyllä ehkä yksi merkittävimmistä suomalaisista elokuvista.
7. Aivastuttaako aurinko sinua?
- Öö, ei. Mua aivastuttaa jos revin itteeni kulmakarvoista. Tai jos kulmakarvoissa kutisee ja raavin sitä, niin sittenkin saattaa ruveta aivastuttamaan. Mä oon ehkä kummallinen ihminen, kun mä oikeestaan tykkään aivastelusta.
8. Millaista unta näit viimeksi?
6. Jos maailma tuhoutuisi ja saisit säilyttää vain yhden elokuvan, mikä se olisi?
- Outo kysymys, koska jos maailma tuhoutuis niin tuhoutuisin minäkin ja mitä mä sitten sillä elokuvalla teen? No, mutta, voisin säilyttää ehkä elokuvan "Pitkä kuuma kesä". Vaikka en sitä ole aikoihin nyt kattonutkaan, niin on se silti kyllä ehkä yksi merkittävimmistä suomalaisista elokuvista.
7. Aivastuttaako aurinko sinua?
- Öö, ei. Mua aivastuttaa jos revin itteeni kulmakarvoista. Tai jos kulmakarvoissa kutisee ja raavin sitä, niin sittenkin saattaa ruveta aivastuttamaan. Mä oon ehkä kummallinen ihminen, kun mä oikeestaan tykkään aivastelusta.
8. Millaista unta näit viimeksi?
- Nyt täytyy kyllä sanoa, että ei minkäänlaista muistikuvaa. Mä oikeestaan harvoin muistan mun uniani. Tai sit ne ei vaan oo niin merkittäviä, että jaksaisin niitä ruveta muistelemaankaan.
Yksi uni on kuitenkin joskus ollut niin todentuntuinen, että oikein harmitti herätä. Olin siinä unessa saanut ajokortin ja ajelin autolla ympäriinsä. Sitten kun heräsin, niin ihan ensimmäisenä oikeasti tutkin mun lompakon, että onko siellä ajokortti. Ei ollut, höh.
9. Miten kuolisit mieluummin: hukkumalla vai palamalla kuoliaaksi? Perustele.
- Voi juku. Sen mä oon kyllä joskus päättänyt, että en hukkumalla/tukehtumalla halua koskaan täältä poistua. Joten se aika hyvin rajaa vastausmahdollisuudet yhteen. En mä kyllä palamallakaan haluaisi kuolla, mutta vielä vähemmän hukkumalla. Ja se kelpaa perusteluksi.
10. Kumpaa söisit mieluummin: 3 elävää heinäsirkkaa vai keitettyjä tarantelloja?
9. Miten kuolisit mieluummin: hukkumalla vai palamalla kuoliaaksi? Perustele.
- Voi juku. Sen mä oon kyllä joskus päättänyt, että en hukkumalla/tukehtumalla halua koskaan täältä poistua. Joten se aika hyvin rajaa vastausmahdollisuudet yhteen. En mä kyllä palamallakaan haluaisi kuolla, mutta vielä vähemmän hukkumalla. Ja se kelpaa perusteluksi.
10. Kumpaa söisit mieluummin: 3 elävää heinäsirkkaa vai keitettyjä tarantelloja?
- Tässäkin on semmonen rajaava tekijä. Mä kärsin lievästä araknofobiasta. Ei se mitään hysteeristä pelkoa ole, mutta järjetöntä silti. Joten ehdottomasti en koske mihinkään tarantellaan. Ja toisaalta mä en kyllä voisi heinäsirkkaa elävältä syödä, koska ei kenenkään kuuluis kuolla niin, mutta pakkotilanteen edessä 3 elävää heinäsirkkaa - vain jos uhataan aseella.
Siinäpä ne odotetuimmat taas. Nyt mulla on muuten taas vielä 90 kysymystä tiedossa, joita mun pitää tarkkailla sillä silmällä, että ei tule samoja. Mutta sen pidemmittä puheitta voitaisiin siirtyä takaisin omien askareidemme pariin.
Eipäs! Hetkinen, pitää antaa teille vielä se kurkkaus huomiseen luukkuun. Eli huomenna vastataan ainakin kysymykseen "Kävisitkö koulua jos se olisi vapaaehtoista?" Mä mietin sitä sitten menemällä ajassa taaksepäin, koska nykyään koulu on vapaaehtoista. Pohditaan vaikka peruskoulua sitten.
Terveisin,
Tekko
17 joulukuuta 2015
Joulukuun seitsemästoista
Voisin näin alkajaiseksi sanoa näin, että en ole nukkunut edellisenä yönä yhtään. Mä en vaan yksinkertasesti osannut nukkua. Tuli sit jossain vaiheessa hyvin turhautunut olo ja nousin ylös keittämään kahvia. Tiedä sitten miten tää päivä taas menee, koska itseasiassa nyt jo väsyttää.
Toinen asia, jonka haluan tähän alkuun sanoa on se, että eilisessä blogissani kun vastasin kieltävästi kysymykseen: "Oletko koskaan syönyt kokonaista raakaa sipulia?" Korjasin asian sitten illalla ja videoin sen ihan vaan huvin vuoksi. Jos sulla on kymmenen minuuttia erittäin turhaa aikaa, niin katsoppa video tästä. Se on pelkkää irvistelyä ja ähkimistä.
Sipuli osottautui oikeesti tosi haasteelliseksi syödä raakana. Se sipulin kirvely oikeesti nosti pulssia ja epätoivon voi aistia jo siinä kohtaan kun olen käymässä toisen sipulin kimppuun. Pääasia on kuitenkin se, että se on nyt tehty - eikä enää ikinä uudestaan.
- En todellakaan. Mä oon jo pienenä oppinu pelkäämään käärmeitä, koska niitä liikku siinä meiän asuinympäristössä. Mun mielestä ne on aivan hirveitä otuksia ja en semmoseen ees haluaisi koskea vaikka tilaisuus tulisi.
2. Haluaisitko käydä ulkomailla sukeltamassa?
- Mua ei oo oikeestaan koskaan kiinnostanut matkailu. Ainut missä tahtoisin käydä on Englanti. Ja siellä sukelteleminen ei varmaan ole se miksi sinne mennään. Mutta vastaus kysymykseen on seuraavanlainen: Ei mua oikeestaan kiinnosta yhtään.
3. Pidätkö enemmän rannalla loikoilusta vai uimisesta?
- Itseasiassa mua ei kiinnosta kumpikaan. Mutta jos on pakko valita niin ehdottomasti uiminen. Mä en oo vaan koskaan nähnyt mitä hienoa on vaan lojua jossain rannalla. Ajanhukkaa. Tietenkin uimisen lomassa voi välillä käydä ottaa vähän happea rannassa, mutta ei sinne koko päiväksi mennä torsoilemaan.
4. Keräsitkö nuorempana hienon värisiä ja muotoisia lehtiä syksyllä?
- Mä veikkaan, että sitä on tehnyt kaikki. Ihan vaan sen takia, että ainakin meille koulussa se oli lähes pakollista. Mutta kyllä mä siitä itseasiassa sain kimmokkeen ja käytin jopa joskus vähän vapaa-aikaani lehtien taltioimiseen. Vaan jos kohdalle osui joku oikeesti hieno lehti.
5. Jos lunta on tarpeeksi tuleeko sinulle halu tehdä lumiukko?
- Mulle tulee hinku mennä kukkulankuningasta. Joku kunnon lumikasa jostain ja sinne päälle pitämään kuninkaan paikkaa. Heittää sit kaikki sieltä alas jos yrittää vallottaa mun valtaistuimen. Lumiukko on vähän, no, en tiedä. Ei se oo se mun juttu välttämättä.
6. Oletko koskaan vahingoittanut ketään lumipallolla?
- Hmm, itseasiassa kun koulussa varoteltiin siitä, että "lumipallon sisällä saattaa olla kivi, joka osuu silmään", niin itseasiassa useaan otteeseen jopa laitoin pallojen sisään kiviä. Ihan vaan vahingoittaakseni. Oli nimittäin ihmisiä joista en pitänyt ja opettajat oli antanut niinkin hyvän vinkin. Ehkä se on vaan hyvä, että mitään vahingoittumisia ei tapahtunut, vaikka uhrit olivatkin vähemmän mukavia ihmisiä.
7. Juotko mieluiten lämpimän kaakaon, teen, kahvin vai jotain muuta, kun sinulla on todella kylmä?
- Itseasiassa kun kaikkialla on aina paasattu sitä, että kuinka kuuma kaakao auttaa kylmyyteen, niin olen edelleenkin tuon mainoslauseen uhri. Kyllä se kaakao täytyy olla, koska kahvin ja teen tekemiseen menee oma aikansa ja kaakao on valmista ehkä huomattavasti nopeammin. Kaakaolle piste.
8. Makea vai suolainen?
- Mun täytyy myöntää, että mä olen enemmän suolaisen ystävä. Makeasta tulee vaan niin nopeesti paha olo ja sit se kaikenlisäksi vielä kestää pitkään. Kaikkee suolasta voi vetää ihan ilosin mielin ja sen osaa jopa lopettaa ajoissa kun tulee jano. Ei kerkee päästä mihinkään epämääräiseen olotilaan. Piste suolaiselle.
9. Jos olisit oman maan hallitsija mikä olisi maan nimi?
- Suomi! Vai pitikö se olla omakeksimä? No, keksitään äkkiä jotain hauskaa, hmm. Jos haluaisi olla todella suppea niin voitaisiin ajatella jotain "Tekkolandiaa" tai "Tekkondiaa", koska nimimerkki Tekko. Ehkä toi ensimmäinen voisi olla liian lapsellinen, mutta Tekkondia kuulostaa paikalta. Miksei vaikka jopa "Tekkoslovakia".
10. Kuljetko mieluiten kävellen, pyörällä, autolla vai jollain julkisella kulkuneuvolla?
- Tää riippuu niin fiiliksestä. Bussi on esimerkiksi tosi hyvä semmonen fiilistely kulkuneuvo. Musat korville, istumaan ja kattelee vaan kun maisemat vaihtuu. Pyörää en oo harrastanut aikoihin. Autossa on kiva istua kyydissä, koska ei ajokorttia ole, ja sillä pääsee kätevästi paikasta toiseen. Mutta kyllä on sitten taas niitäkin päiviä kun kävely on ehdottomasti se paras vaihtoehto. Siinä pystyy niin helposti kelaamaan kaikkia asioita samanaikaisesti.
Ja sen pituinen se. Jestas, olinpas minä tänään nopea. Tulin tupakalta tossa 5:57 ja melkein hetimiten aloitin kirjoittamisen. Nyt kello on vasta 6:25. Se oli alle puolentunnin blogimerkintä tänään, hmm. Jossain täytyy olla pahasti kirjoitusvirheitä, koska ei se oo koskaan näin nopeesti tullut valmiiksi.
No, ei se ihmettelyllä muutu miksikään, olin tänään vaan nopeempi kun yleensä. Ja voin nyt iloisin mielin päättää tämän tähän.
Terveisin,
Tekko
16 joulukuuta 2015
Joulukuun kuudestoista
Aamukahvia naamaan ja ei muuta kun suoraan kysymysten kimppuun sen enempiä jaarittelematta. Lopussa pieni varoituksen sana, kannattaa lukea loppuun.
- Olen nukkunut asuntovaunussa kyllä. Ei kyllä ehkä kaikista mieluisin paikka nukkua. Jokseenkin ehkä jopa vähän ahistava paikka, koska ne on aina niin jumalattoman pieniä.
2. Onko sinulla onnen tavara/koru/tms.?
- Tätä miettiessäni ei tule kyllä ainuttakaan tavaraa mieleen, jolla uskoisin olevan minkäänlaista tekemistä onnen kanssa. Väittäisin sitä ehkä vähän jopa huuhaaksi. Vähän niinkun sellaista onnea ylipäätään. Kyllä se on tuurista kiinni kun tosissaan mietitään. Jotkut ihmiset osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja siksi ovat muka muita onnekkaampia.
3. Listaa 4 asiaa jotka tekisit jos/kun zombit valtaisivat maan?
- Ihan ensimmäisenä etsisin kaikki sukulaiset ja kaverit kasaan. Sitten varustaisin kaikki puolustukseen kykenevät jonkinlaisia astaloilla tai oikeilla aseilla. Tämän jälkeen etsittäisiin paikka, jota kiertää aidat/muurit, koska suoja on hyvin tärkeä. Viimeiseksi asiaksi jää se, että me elettäisiin siellä keskenämme ja puolustettaisiin paikkaa niin hyvin kun mahdollista.
The Walking Deadia seuranneena olen kyllä valmis.
4. Ajatteletko koskaan maailmanloppua?
- Mun mielestä se on aika turhaa. Jos maailma on loppuakseen niin kyllä se sitten tapahtuu ja ei me sitä välttämättä edes huomata. Mutta jos on tullakseen, niin toivon kyllä, että se olisi ohi sitten mahdollisimman nopeasti, ettei tarvii jäädä ihmettelemään.
5. Oletko koskaan itkenyt elokuvan takia?
- Itseasiassa mä olen muistaakseni ainakin yhden elokuvan loputtua vuodattanut kyyneleen. En kyllä tosin muista mikä leffa se oli, mutta juoneltaan erittäin onnistunut ja loppu hyvin onnellinen. Mutta oikeestaan mä olen aina kovin tunteellinen elokuvia katsoessani. Mä toisinaan hyvän elokuvan aikana osaan eläytyä niihin fiiliksiin.
6. Kuinka nopeasti olet valmis lähtemään kotoa esim. kaupungille?
- Jos nyt pitäis lähteä, hmm.. Ensimmäisenä mun pitäis vaihtaa housut. Sitten mä ihmettelisin peilin edessä, että "onko tämä paita nyt hyvä?" Sitten saattaisin sen pari kertaa vaihtaa. Sit vasta ettisin sukat jalkaan. Sit miettisin, että laitanko hupparin ja liivin vai talvitakin - testailisin. Sitten kattoisin kaulahuivin ja lippiksen mahdollisimman samaan sävyyn t-paidan/toisiensa kanssa. Lopuksi kävisin suihkauttamassa vähän tuoksua päälleni vessassa, kengät jalkaan ja menoksi.
Kyllä siihen ehkä tällä hetkellä noin 15-20 minuuttia saisin helposti uppoamaan.
7. Osaatko leipoa?
- Kyllä mä osaan ohjeita noudattaa. Ja toisinaan myös säveltää jos on tarpeen. Ruuanlaitto on mulle ehkä kuitenkin se merkittävämpi homma kun leipominen. Leipomisessa se on yleensä enemmän sitä ohjeiden seuraamista, mutta kun pääsee itse kehittämään esim. ihan perus jauhelihakastikkeesta jotain uutta ja maistuvampaa, niin on se paljon palkitsevampaa.
8. Oletko koskaan syönyt kokonaista raakaa sipulia?
- En ole, mutta mulla on idea. Okei, kukaan ei nää tulevaan vuoteen, mutta mulla on semmonen visio, että voisin jopa toteutella näitä kaikkia yleisiä haasteita videolle ensi vuonna. Eli voi olla, että vuonna 2016 tulette näkemään videon, jossa meikäläinen syö kokonaisen raa-an sipulin.
9. Mistä jälkiruuasta pidät eniten?
- Mä en ole kovin jälkkäri-ihminen. Ja toisaalta en ole myöskään mikään kovin suuri makean ystäväkään. Hmm, hyvin vaikeaa. Itseasiassa tuli mieleen semmonen, että kyllä itseasiassa vielä kouluaikoina kun ammattikoulussa tarjoiltiin jälkkäriä, niin aika usein kaikki kiisselit kelpasi. Olisiko se siis vastaus tähän kysymykseen? Okei, vastaan kiisseli, ja lukitsen vastauksen.
10. Keräiletkö jotain?
- No itseasiassa mun on pakko sanoa tähän näin, että lippiksiä. Se vaan on aika kallis keräilykohde tässä vaiheessa elämää kun rahaa ei hirveesti ole ylimääräistä. Kaikki mun lippikset on maksanut 45-50 euroa/kpl, eli ei semmosia ihan heti pysty uusia tilaamaan - vaikka halu on kova.
Jotta saisitte paremman käsitteen siitä, että kuinka kallista tää on, niin sanottakoon nyt vaikka näin, että mulla kun on 9 lippistä ja halvimmillaankin (jos laskisin, että kaikki on 45 e) ne on tullut maksamaan mulle 405 €. Sitten miettikää sitä, että onko se paljon vai vähän lippiksistä.
Siinäpä ne tärkeimmät. Tai siis odotetuimmat.
Mulla kävi tossa aamuyöllä semmonen juttu, että mä heräsin siihen kun mulla oli ihan jumalattoman kuuma. Mä nousin sängystä ja katoin et mullahan oli ollu lähes kaikki peitot mun päälläni. Sitten käväsin vessassa ja tulin takasin makoilemaan, etin mun puhelimen, joka oli sängyssä monen tyynyn ja peiton alla myöskin - se oli kuuma. Mä en meinannu pystyä edes näyttöön koskemaan, koska se oli oikeesti aivan jumalattoman kuuma.
Mä en tiedä mitä olis käyny jos en olis heränny ite kuumuuteen, mutta uskoakseni jos se puhelin ois vielä hetken pidempään ollut siellä, ni olis voinut roihahtaa tulipalo. Ihan varoituksen sanana: Kun puhelin on latauksessa ja siinä pyörii video, niin älkää unohtako sitä sänkyyn. Kolmessa tunnissa siitä tuli jo aivan tulikuuma - ja entä jos et herääkkään?
No mutta, se siitä ja huomisen luukkua vähän raottaakseni, tässä on jotain huomiselta: "Jos olisit oman maan hallitsija mikä olisi maan nimi?" Nää on hauskoja nää kysymykset, ei ehkä niin syvällisiä, mutta tässä onkin kiva mennä vuoristorataa.
Terveisin,
Tekko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













