Miten kävi joulukalenterin? No, ensin multa unohtui yksi luukku ja sen jälkeen mulla hävisi motivaatio täysin. Niin mua – jos joku ei onnistu, sit en edes jaksa yrittää. Ihan hyvin se lähti käyntiin, mutta oma typeryys aiheutti liian aikasen lopun. Vähän harmittaa kyllä, koska mulla oli nyt vissiin kahtena edellisenä vuonna täysin onnistunut joulukalenteriputki.
Mulla oli kyllä ihan oikea aihekin tälle merkinnälle, mutta ajattelin alottaa sen kevyesti selittelyllä. Sen pidemmittä puheitta itse asiaan.
Mä alan ilmeisesti olemaan jo vanha. Haluutte kai, että mä avaan tätä teille? No, se oli itseasiassa tarkotuskin, joten miksi edes esitin kysymyksen? Jouduinko mä nyt kysymyskierteeseen? No, alotetaan äkkiä.
Mä olin nuori sillon kun suomiräp oli aika uus juttu. Mä rakastuin siihen sillon. Voidaan melkein sanoa, että Avaimen Punainen Tiili -albumi on mun ensirakkaus. Ei oo tullut tähän päivään mennessä parempaa levyä keltään – enkä usko, että tuleekaan.
Te jotka ootte lukenu mun juttuja vähän pidempään, tiedätte, että mä en ole kovin suuri nykymusiikin fani. Joten tiedättekö miten tätä vanhaa räppipäätä ärsyttää se, että joku nykypäivänä sanoo, että joku nykybiisi "on kyllä parasta suomiräppiä ikinä". Kaikenlisäksi yleensä kyseessä on joku etäisesti suomiräppiä muistuttava poppibiisi. Tekis mieli repiä hiuksia päästään. Toki ihmisillä on oikeus mielipiteisiinsä, mutta mua rupee ärsyttää.
Joo, kaikenlisäksi eihän nykynuoret edes tiedä noita vanhoja kunnon artisteja/biisejä, joten ei mun pitäis kyllä olla niin herkkä tässä aiheessa. Kuunnella ite vaan sitä mitä kuuntelen ja antaa muiden kuunnella sitä mitä muut kuuntelee. Mutta tietäkää ihmiset se, että mikään nykypäivän musiikista ei ole "parasta suomiräppiä".
Toinen juttu liittyy myös tähän matalaan ärsyyntymiskynnykseeni. Eli, me asutaan tämmösessä pienkerrostalossa. Meillä on tässä tämmönen pieni sisäpiha. Pihalla pieni lisärakennus. Lisärakennuksessa pari autotallia. Autotallit on nyt vuokrattu uusille ihmisille. Nää uudet ihmiset on nyt syy mun irtirevityille hiuskarvoille.
Tiedättehän kun johonkin asiaan tottuu ja yhtäkkiä jokin muuttuu? Meillä on ollut meiän piha ja yhtäkkiä se on myös joidenkin autonrassaajienkin piha. No joo, ei se mitään jos ne on siellä tallissa ja touhuaa omiaan. Mutta kun siinä myös tupakoidaan! Okei, ei tupakointikaan mua häiritse. Tiedättekö mikä mua oikeestaan ärsyttää? No se, että ne jumalauta heittelee tupakantumppeja MUN pihalle!
Ja oikeestaan myös sekin, että siinä on jatkuvasti useita autoja. Siellä ravaa kokoajan väkeä.
Viime kesänä mä potkin aika paljon jalkapalloa tossa meiän pihalla, mutta arvatkaa tuleeko se onnistumaan tulevana kesänä jos nää pihanvaltaajat on vielä täällä? Mua niin ärsyttää! Tupakantumppeja ja autoja enemmän kun laki sallii. Miten mä selviin tästä? Mietin kyllä semmosta vaihtoehtoa, että käyn tunkemassa ne tumpit sinne autotalliin jostain reiästä ja voisin kyllä käydä kippaamassa ton meiän tuhkakupin sisällönkin sinne viestinä: "Täällä määrään minä".
Asioita ei saa muuttaa ilman mun lupaa ja ainoastaan saa arvostaa samoja asioita kun minä. Tämä oli päivän opetus. Vaikkakaan en suosittele ottamaan liian vakavasti.
Mutta sellanen oli vuoden ensimmäinen blogimerkintä. Alotettiin vahvasti sillä, että mikä ärsyttää. Ja ainii! Hyvää alkanutta vuotta 2017!
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)