22 toukokuuta 2026

Rehellisiä ajatuksiani tekoälystä

Mä kohtasin eilen paljon "kritiikkiä" omasta toiminnastani ja pysähdyin miettimään sitä. Mitä esimerkiksi tarkoittaa lauluntekijä? Mitä on taide? Mä tituleeraan itseäni sanoittajaksi, mutta onko mulla siihen oikeus? Lopussa vielä 10 kysymystä, joihin vastasin tämänhetkisten tietojeni valossa.

Kuten varmasti jo tiedätte, niin mä käytän aika paljon aikaani sanoitustyöhön. Mä en ole – vielä – päässyt siihen pisteeseen, että saisin tehdä sanoituksia oikeille artisteille, joten mä päästän sanoitukseni maailmalle tekoälyn läpi. Olen tehnyt tätä sanoitustyötä vuodesta 2024, joten sen pari vuotta aika tarkalleen nyt. Vaikkakin jo ennen sitä olin kirjoittanut kolme tai neljä kappaletta, mutta ne on sitä aikaa kun en sitä vielä laisinkaan hallinnut.

Tähän mennessä olen sanoittanut – nopealla laskulla – 82 kappaletta. Siinäkin on vasta osa totuutta, koska mulla on myös paljon keskeneräisiä projekteja, jotka on siis lähes valmiita runkoja, mutta jäänyt vielä jollain tavalla mietityttämään.

Yksi kommentti mihin törmään tekoälyavusteisuuden kanssa on se, että mua ei mielletä lauluntekijäksi. Mä en voi olla lauluntekijä, koska päästän sanoitukseni maailmalle tekoälykoneiston läpi. Sanoittajat on omasta mielestäni laulunteon yksi isoin kulmakivi, ja mä henkilökohtaisesti arvostan jokaista, joka osaa lauluja kirjoittaa. Tää tekoälymahdollisuus on tuonut esille ison määrän pöytälaatikkosanoittajia, jotka on kynästään useimmiten vielä paljon taitavampia kuin monet nykyartistit – keneltäkään mitään siis pois ottamatta. Ne joilla on bändi ja tai ääni, niin ne keskittyy useimmiten ehkä enemmän siihen, että tehdään hittejä. Indie-bändit on mielestäni useimmiten ehkä lyyrisesti parasta, jos mietitään ihmisartisteja.

Tekoälyn hyödyntämistä on helppo haukkua. Tekoälymusiikki on helppo tuomita. En mä sillä kuuntelukertoja kovinkaan paljoa kerää, mutta mun oma ajatus kappaleen valmistuttua on se, että jos se tavoittaa edes yhden kuuntelijan, joka kuuntelee sen ja saa siitä jotain, niin se kappale on tehnyt työnsä oikein mallikkaasti. Kiitos siis jokaiselle yksittäisellekin kuuntelijalle.

Mä en voi pakottaa ketään kuuntelemaan tekoälymusiikkia, mutta mä suosittelen antamaan sille mahdollisuuden lähinnä siksi, että niissä on useimmiten taustalla ihminen, joka sanoittaa kappaleet. Täysin tekoälyllä tehdyt kappaleet tunnistaa usein siitä, että lyriikat on jotain aivan kamalaa, koska tekoäly ei vielä osaa oikein tuota lyriikkapuolta.


Yksi asia minkä usein tässä yhteydessä mainitsen on valokuvaus ja maalaus. Mä vertaan niitä usein tähän tilanteeseen siksi, että siinä tapahtui tämä sama aikoinaan; Tuli teknologia, joka pystyi tallentamaan tilanteen kuin tilanteen vain nappia painamalla. Mihin tarvittiin enää maalareita? Kun mulle sanotaan, että en ole lauluntekijä, koska käytän tekoälyä, niin mietin usein, että olisiko nämä ihmiset valmiita sanomaan valokuvaajalle, että "et sä tee mitään oikeaa, sä vaan painat nappia"? Mitä ihmettä on valokuvataide, koska siinähän on painettu vain nappia? Niin, sanotte varmaan, että "kamera ei opiskele miljoonia muiden ihmisten datoja luodakseen kuvaa" ja olette siinä vallan oikeassa. Ainut kohta missä vertaus hieman ontuu.

Siinä taustalla on kuitenkin ihminen, joka kuratoi sitä tilannetta. En näe tavallaan mitään sen isompaa aukkoa siinä logiikassa, että tekoälymusiikki on tavallaan kuin valokuvaus.

Kun mä "painan vaan nappia", niin mä olen tehnyt ennen sitä jo paljon sen kappaleen eteen. Mä olen sanoittanut sen, mä olen miettinyt mihin genreen se menee, eli kuratoinut sen juuri niin kuin valokuvaajatkin tekee ja mä olen antanut siihen osan minua. Mä olen siis valinnut maiseman ja räpsäytän kuvan.

Onko se taidetta? Niin, kai jokainen tekee sen päätöksen itse.


Jotta päästäisin teidät oikein syvälle kaninkolooni, niin mä pyysin tekoälyä haastamaan mua kysymyksillä, jotka liittyy jollain tapaa tähän mun harrastukseeni. Pyysin sitä kysymään multa kysymyksiä, joita mahdollisesti asiasta tietämätön tahtoisi tietää tästä mun projektista. Tässä ne tulee:


1. Onko tämä vielä sinun musiikkiasi?

– Tämä on täysin riippuvainen siitä, että onko musiikki vain sitä mitä soitetaan, vai onko musiikki se kokonaisuus, eli myös lyriikat. Sanoitukset on 99-prosenttisesti minun. Annan sen 1-prosentin tekoälylle siksi, että joskus kun olen oikein kovassa lukossa, niin pyydän siltä näkemystä, mutta usein siitä sen näkemyksestä ei jää lopulliseen teokseen kuin ehkä sana tai vain joku pieni ajatus, joka auttoi lukon yli.

2. Miten tekoäly muuttaa luovaa prosessia – vaihtuuko tekemisen ilo vain 'napin painamiseen'?

– Omassa hommassani luova prosessi on se kun rupean kirjoittamaan. Siinä ei paineta vain nappia, vaan siinä ihan tosissaan mietitään. Joskus se tulee helpommin, mutta usein sitä joutuu miettimään päänsä puhki. Tottakai multa jää välistä säveltäminen, soittaminen ja muu tällainen, mutta niin jää monella muullakin sanoittajalla. Kyllä mulla on tekemisen ilo kokoaika läsnä kun lyriikkaa kirjoitan.

3. Miten välttää geneerisyys?

– Siinä kohtaa kun lyriikat on valmiit ja alan syöttämään sitä tekoälylle, niin siinä kohtaa sitä ei oikein voi välttää mitenkään. Omissa lyriikoissani yritän välttää geneerisyyttä sillä, että mun tyylini on aika usein puhtaasti ironinen tai sisältää jonkin muun piikin. Aina voi kirjoittaa vaikka rakkaudesta, mutta se miten sen kirjoittaa onkin sitten toinen kysymys. Mun lyriikoissa mä jätän yleensä sen lopullisen tulkinnan kuulijalle, jolloin se geneerisyys on aika hyvin jo voitettu.

4. Mitä tapahtuu 'hukatuille' ideoille?

– Kokonaisuudessaan oon näiden parin vuoden aikana tuhonnut lopullisesti ehkä vain kaksi kappaletta, jotka oli hyviä päässä, mutta ei lähtenyt kirjoittumaan kunnolla. Mutta jälkeenpäin mua harmittaa, että olen ne hävittänyt. Jos mietitään niitä keskeneräisiä projekteja, niin niiden pariin on välillä kiva palata. Jos se ei lähde vieläkään, niin yleensä siinä herää taas jonkinlainen intohimo kirjoittaa jotain uutta. Niiden totaalinen tuhoaminen on hukattua potentiaalia, joten en sitä enää harrasta.

5. Näetkö tekoälyn enemmän työkaluna vai kumppanina?

– Sekä-että. Kirjoitusvaiheessa se saattaa välillä olla jonkinlainen kumppani, mutta tuotantovaiheessa se on työkalu, instrumentti tai millä nimellä sitä ikinä haluaakaan kutsua. Vähän kuin valokuvaajalle kamera, jos tahdotte mun jatkavan tätä vertausta vielä.

6. Mitä sanoisit niille, jotka kritisoivat tekoälyn käyttöä taiteessa?

– Yrittäkää nähdä sen taakse. Tottakai tusinatavarana generoidut kuvat on vähän mitä on, koska niissä ei usein taustalla ole muuta kuin promptaus, mutta sielläkin on silti ihminen, joka sitä promptausta miettii ja suorittaa. Musiikkipuolella uskaltaisin sanoa, että 95 % tekoälymusiikista – mitä olen itse kuullut – on ihmisen sanoittamaa. Silloin kannattaa katsoa ehkä enemmän juurikin sitä sanoituspuolta. Jos kritiikki kohdistuu vain sihen tekoälyn hyödyntämiseen, niin sitten voi ruveta osoittamaan sormella lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Se on nykypäivänä lähes kaikkialla jossain muodossa. Onko se taidetta? Tavallaan.

7. Varastatko sinä jotain, kun käytät tekoälyä?

– En tietoisesti, vaikka on kuulema totta, että tekoäly ei tällä hetkellä osaa itse luoda varsinaisesti mitään uutta. Kaikki on dataa, jonka tekoäly on jostain ottanut. Mutta tavallaan tässäkin päästään siihen, että onko leikkaaminen ja liimaaminen varastamista? Muistan kun joskus peruskoulussa tehtiin sellaiset pullot, jotka päällystettiin sanomalehdestä leikatuilla palasilla, niin kannustiko opettaja silloin varastamaan? Onko läpipiirtäminen varastamista? Tässä on asioita, joita itse joskus pohdin. Taidehistoria on täynnä esikuvien lainaamista, tyylien matkimista ja viittauksia muihin teoksiin – se on osa kulttuurin jatkumoa, sanoisin.

Tottakai mä olen sitä mieltä, että siihen koulutusdataan, mihin sillä tekoälyllä on pääsy, pitäisi aina olla lupa.

8. Onko eettistä, että tekoäly tekee työtä, josta muusikko saisi leivän pöytään?

– Niin, keneltä se sitten on lopulta pois jos teen omilla sanoituksillani mitä teen? Jos joku oikea muusikko löytää mut ja tahtoo mun sanoituksia, niin tottakai mä tekisin paljon mieluummin sanoituksia oikealle ihmiselle. Mä en vaan aktiivisesti osaa itseäni tuoda esille siinä mielessä, että mut joku löytäisi. Tällä hetkellä mä teen tätä näin, enkä näe siinä mitään epäeettistä. Mä toteutan itseäni tässä sillä tavalla, joka on mulle mahdollista tässä hetkessä.

9. Miten avoimuus (transparency) muuttaa eettisyyttä?

– Mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että tekoälymusiikki vaatisi jonkinlaisen tekoälyleiman. Olen ollut sitä mieltä alusta asti ja olen pyrkinyt itse sen leiman sitten jättämään. Spotify-julkaisuihin sitä ei silleen fiksulla tavalla saa, joten "AI" lukee siellä mulla laulajana useimmiten. Mun mielestä olisi tosi fiksu ratkaisu, että tekoälymusiikki pystyttäisiin tunnistamaan jo ennen kun sitä edes klikkaa auki. Kaikenlainen harhaanjohtaminen on mun mielestä tässä hommassa ehkä se epäeettisin asia. Oon ymmärtänyt, että jengi ei itse merkitse sitä sen takia, että se karsii kuuntelijoita, ja se on mun mielestä sitä suurinta harhaanjohtamista.

10. Kun kirjoitat sanoituksen, jossa on aitoa kipua tai iloa, ja annat koneen muuttaa sen musiikiksi, onko lopputulos "tekoälyn" tekemä vai "sinun"?

– Lopputulos on toki tekoälyn, mutta se miten mä olen sitä ohjannut on minun käsialaani. Tässä voidaan ottaa mietintään esimerkiksi sitten myös elokuvaohjaajat, tavallaan. Mä ohjaan tekoälyä haluamaani suuntaan, "painan vain nappia" niin monta kertaa kun on tarve ja toisinaan jopa muokkaan pätkiä kappaleesta haluamaani suuntaan vielä erikseen. Sanoitukset ja kuratointi on pääasiallisesti ne mistä itse vastaan, mutta en tietenkään voi millään tavalla ottaa tekoälyn lopputulosta täydellisesti omiin nimiini siinä mielessä, että se lopputulos olisi täysin minun tekemäni.


Toivottavasti tämä vastaa jotenkin jotain niille, jotka tuli aiheesta jotain tietoa hakemaan. Saatte osoittaa ajatukseni vääriksikin, jos niin tahdotte, mutta tehkää se sitten niin, että mulla on siihen jonkinlainen tarttumapinta. Mä olen itsekin tässä vielä matkalla, joten kaikki vasta-argumentit on oman kasvunikin kannalta päteviä.

En uskalla väittää olevani oikeassa.

Terveisin,
Vesa-Matti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)