Putous sketsihahmot 2017 | Ehkä tylsin lähetys

Ja taas on aika Putouksen. Mä olen taas hieman pettynyt, mutta samanaikaisesti en olekaan. Ilman sen pidempiä jorinoita käydään hahmojen kimppuun.

Amurin Enkelin show, Onnenpyärä, olis voinut olla hyvä – jos se olis toteutettu hyvin. Mä tykkäsin pienenä Onnenpyörästä ja siksi mä odotin tältä jotain suurta. Tää vaan jätti kylmäksi. Mä kai odotin jotain, että siinä oltaisiin oikeesti kilpailtu, mutta tämä oli kyllä lähinnä huono vitsi. Ilman minkäänlaisia kirjaimia Amurin Enkeli vaan arvasi sanan aina suoriltaan ja oikein. Öö, hiemanko tylsää? Ja ihmiset, vaikka siellä se Mustajärvi oli, niin se ei tarkoita sitä, että hahmo olisi ollut parempi kuin koskaan.

Arvosanaa en vaan yksinkertaisesti pysty nostamaan. Show ei säväyttänyt positiivisessa mielessä vaan aiheutti lähinnä fiiliksen ajanhukasta. Eli 1/10 on ja pysyy tämän surkean hahmon arvosanana.

Isä Nitron show oli aivan täydellinen pettymys. Ehkä mä en vaan oivaltanut sitä, koska en ole koskaan ollut mikään Ritari Ässä-fani. Jos shown hauskin elementti oli Mikko Penttilä Kitin ääniroolissa, niin ei se silloin voi olla kovin onnistunut show hahmolta itseltään.

Ja koska en vaan yksinkertaisesti löytänyt sitä hauskuutta showsta, niin mun on pakko tehdä päätöksiä. Ja se päätös on tällä kertaa se, että Isä Nitro pudottaa yhden pisteen pois itseltään. 6/10 olkoon siis uusi arvosana.

Mua alkaa jo pikkuhiljaa häiritsemään se, että mä viikko toisensa jälkeen jaksan hehkuttaa Aina Inkeri Ankeista. Mä haluisin ehkä jo löytää siitä jotain mikä tiputtaisi myös tämän hahmon pisteitä. Mutta ei, en löydä. Hahmon show, vaikka oli myös hieman tylsä kokonaisuus, oli silti koko illan paras. Hahmo saa tylsänkin shown muutettua ihan hauskaksi omilla hokemillaan – merkki hyvästä hahmosta.

Arvosanaa ei voi nostaa eikä pudottaa. Nyt jo neljättä viikkoa perätysten, Ankeinen ottaa arvosanan 10/10. Ehdottomasti suhteellisen tylsän kauden paras hahmo. Voisin veikata, että olisi mukana myös kaikkien aikojen hahmot top 3-listalla.

Ja hahmo, joka pärjää vaan nimien tiputtelulla. Mitä muutakaan olisi voinut Abdul Tuiskulta odottaa, kun tuoda mukaan kaikkien rakastama Salatut Elämät (itsehän en siis kyseisestä sarjasta nykyään enään perusta). Joo, olihan siinä mukana se, että kyseenalaistettiin Salkkari-hahmojen elämää jollain tapaa, mutta olihan tämä taas vaan niin puuduttava show. Jos ei enää mennä eteenpäin Antti Tuiskun nimellä, niin otetaan avuksi Salatut Elämät – äänet on varmaakin varmemmat.

Hahmo ei ole hauska. Se on pysynyt mukana vain ja ainoastaan siitä syystä, että se on valinnut kohdeyleisönsä oikein – tätä voitaisiin pitää viisaana tekona. Mistä muualtakaan niitä ääniä tippuisi kun pikkulapsilta? Helpot pisteet Antti Tuiskun faneilta ja nyt vielä ihmisiltä, jotka ei kykene loogiseen ajatteluun, eli Salatut Elämät-faneilta. Mä en enää vaan kestä. Hahmo ei ole pisteenkään arvoinen. 0/10.


Ja kun sanoin alkuun, että olen hieman pettynyt, niin se on ainoastaan siitä syystä, että kun mainittiin nimet Aina Inkeri Ankeinen ja Abdul Tuisku ja siihen perään lisättiin lausahdus: Ottakaa askeleet eteenpäin. Olin aivan varma, että nyt lähtee Abdul Tuisku, mutta samanaikasesti mulla oli pelko, että onko ne pikkufanit oikeesti liian aktiivisia. Ne olikin eniten ääniä saaneet, hyvä ja huono.

Sitten jäi jäljelle Isä Nitro ja Amurin Enkeli. Tässä kohtaa olin aivan varma, että Isä Nitro putoaa, koska mitä ilmeisemmin tamperelaiset ne vaan jaksaa äänestää. Toivoin silti kokoaika, että olisi jokin suuri voima joka ottaisi Amurin Enkelin pois. Mutta ei! Kukaan ei lähtenyt! Mulle aiheutettiin turhaa painetta.


Tavallaan on ihan ok, että kaikille neljälle annettiin vielä uusi mahdollisuus, koska olihan tämä nyt vaan aika tylsä lähetys.

Seuraavaan lähetykseen mulla on semmonen arvaus, että siellä saatetaan nähdä jopa itse Antti Tuisku. Ja jos tässä olisi joku hauska twisti, niin se ei olisi edes Abdul Tuiskun showssa mukana. Tai ainakin jos oikein ymmärsin, niin ensiviikolla on artistivieraita. No, ei siitä sen enempää tänään.

Terveisin,
Tekko

Nälkäkö? | Tästä se taas lähtee

Kyllä, nyt se päätös on taas lyötävä lukkoon: nyt loppuu mässäily.

Eilen illalla rupesin taas tekemään ruokaa kun en ollut koko päivänä oikein kerennyt. Iso paketti kanaa ja 2 pussia nuudelia. Tein kanaa kermakastikkeessa ja siihen vaan ihan yksinkertasesti nuudelia kyytipojaksi. Sitä tuli iso satsi.

Söin sitä ensin nälkääni aika ison annoksen. Sen jälkeen otin lisää ihan vaan sen takia, että se oli aika hemmetin hyvää. Okei, en syönyt itseäni ähkyyn – vielä.

En saanut taas kunnolla nukuttua ja tulin siihen tulokseen mielessäni, että mulla on muka nälkä. Ei ollut, mutta mun teki mieli syödä. Kävin hakemassa vähän lisää tota ruokaa ja tulin melkein ähkyksi siitä, mutta arvatkaa mitä? No, minä hain lisää. Miksi? Miksi mä olen heikko hyvälle ruoalle?

Tänään kun avasin jääkaapin ja näin sen todellisuuden, että paljonko tosta isosta pannullisesta ruokaa oli enää jäljellä.. Mulle tuli paha mieli. Miksi mä tungen sitä ruokaa suuhuni vaikkei mulla olisi edes nälkä? Nyt se jokatapauksessa tulee taas loppumaan. En halua olla taas tällä samalla polulla, jolla kasvatin itseni joskus niin isoksi.

Onnistuakseni tarvitsen blogiani. Lupaan tänne, pidän sen paljon helpommin. Ja nyt se on luvattu. Tästä päivästä lähtien alkaa meikäläinen taas syömään viisaammin. Aina kun meinaan alkaa ahmimaan, muistan mitä kirjoitin blogiini ja se loppuu siihen. Näin helppoa se on. Vai onko?

Tästä alkaa pienimuotoinen ruokapäiväkirja – kirjottelen tänne välillä, että miten oon tavoitteessani onnistunut. Ikäänkuin viimevuoden "Minulla on nälkä"-merkinnät. Nämä vaan tulee kulkemaan nimellä "Nälkäkö?" uudistuneen teeman takia.

Terveisin,

Tekko

20022017 | Motivaatioko?

Mulla on ollut pitkään haaveena omistaa nyrkkeilysäkki. Mainitsin Eiralle, että kun muutetaan nyt tonne omakotitaloon niin mun on ehdottomasti saatava semmonen.

Kerrostaloasuntoihin semmosen hankkiminen on aina vähän omanlaisensa riski, koska sen parissa tulee sitten hypittyä ja kolisteltua niin paljon. Tähän kämppään sen hankkiminen olisi ollut riski myös sen takia, että toi katto olis varmasti ajan kanssa tullut tuolta niskaan.


Pitkään on ollut taas mielessä sekin, että olisi varmaan taas aika vähän parantaa noita ruokailutottumuksia. Melkein päivittäin mietin: "Nyt loppuu taas mässääminen", mutta eihän se onnistu jos pidän sen vaan pääni sisäisenä ajatuksena. Siksi se pitää taas kirjoittaa, että siitä saa paremmin kiinni.


Ja mä todella odotan, että noi hemmetin lumet sulaisi jo pois. Mä haluan oikeesti jo pyöräilemään ja rullaluistelemaan. Okei, voihan talvellakin pyöräillä, mutta ei se oo talvisin oikein semmonen hyvä juttu. Mä haluun, että tulee lämpimät kelit ja voi taas vaan lähteä viipottamaan tonne jonnekin.


Paljon ajatuksia taas sen suhteen, että pitäisi alottaa kunnon elämäntaparemontti. Viime kevät ja kesä oli niin mukavaa aikaa kun melkein kokoaika touhusi jotain ja osasi syödä silleen suhteellisen oikeaoppisesti. Talvi aina pilaa kaiken. Tai ainakin sitä on oikein mukava syyttää omasta aikaansaamattomuudestaan.

Sitä aina talvella vaan hautautuu sisälle peittojen alle ja miettii mitä sitä voisi oman kuntonsa eteen tehdä. Kuntosalille mä en ole vielä valmis ja kotona kaikenlainen jumppa yms. tuntuu jotenkin niin vaikealta aloittaa.


Todennäköisesti tämä on vielä tämmönen "no katellaan"-merkintä, koska nyt on taas alkanut satamaan lunta ja masentaa. Mutta kun kevät koittaa ja lumet sulaa, niin meikäläinen on taas menossa mukana. Ja siitä tulee sitten taas yksi pääteema mun blogimerkinnöille.

Jos viime kevään ja kesän aikana sain sen 15 kiloa pois, niin mikä estää mua tiputtamasta tänä vuonnakin. No, en tiedä paljonko tosta 15 kilosta on nyt tän pitkän ja masentavan talven aikana tullut takaisin, mutta liikunnan suhteen mulla on tulevalle keväälle jo suuret odotukset – vaikka olenkin hemmetin hyvä keksimään syitä, että miksi ei.


Tää olkoon nyt mun oma henkilökohtainen motivaatiopuhe itselleni. Näin alkuun ainakin vähennetään sitä syömistä ja juodaan enemmän vettä – sitä mä itseasiassa oon alkanu jo taas tekemään paljon.

Sen enempiä hoopoilematta.

Terveisin,
Tekko

Putous sketsihahmot 2017 | Toinen pettymys

Täytyy ihan alkuun mainita, että nyt ymmärrän Suomen tilanteen taas paljon paremmin. Vika on äänestäjissä. Ihan on suoraan verrattavissa Putouksesta pudonneisiin hahmoihin. Te pidätte niitä huonoja hahmoja ylhäällä ja tiputatte alkuun ne potentiaalisimmat. Hävetkää.

Eli taas joudun surukseni antamaan loppuarvosanan suhteellisen hyvälle hahmolle todella surkean hahmon sijaan.

Tällä viikolla siis putosi Ratiomies Murosen Kari, vaikka putoamisuhan alla oli myös Abdul Tuisku. Ihmiset, oikeesti. Kuinka monta kertaa mun täytyy teille vielä sanoa, että hyvä sketsihahmo ei ole lähes suora kopio julkisuuden henkilöstä?

Ratiomies veti viimeisen shownsa mun mielestä hyvin. Sai mut taas jopa hymyilemään pariin otteeseen. Se on vieläkin mulle semmonen merkki hyvästä hahmosta. Vaikka toi Putous+politiikka-juttu ei koskaan ole kuulunut mun suosikkeihin, niin Ratiomiehen kanssa se vaan toimi. Loppuarvosana on siitäkin huolimatta se samainen 8/10. Nyt kun kävin läpi Ratiomiehen aikaisempia arvosanoja, niin huomasin sen pitäneen joka viikko saman arvosanan. "Tasapaksu" hahmo, mutta ei kuitenkaan koskaan liian huono.

Mitä ihmettä tämä hahmo vielä tekee mukana kisassa? Tällä ei vaan koskaan ole yksinkertaisesti mitään uutta annettavaa. Jos sanoin Ratiomiestä tasapaksuksi hahmoksi, niin tämä on sitä sanan negatiivisessa muodossa. Amurin Enkeli, voisitko jo ystävällisesti pudota? Tai lähinnä teille äänestäjille: voisitteko jo lakata pelleilemästä?

Selattuani hahmolle antamiani arvosanoja, huomasin, että hahmo on joka viikko tullut yhden pykälän alaspäin. Eikä se tee siinä poikkeusta nytkään. Arvosanaksi 1/10. Tässä kohtaa hahmon olisi jo luullut tekevän jotain sellaista, joka olisi saanut tasaisen laskun pysähtymään, mutta ei ole siihen kyennyt. En tiedä onko vika nyt tamperelaisissa, vai kuka hemmetti tätä äänestää? Onko tässä se juttu, että kun hahmo mainitsee Pate Mustajärven, niin hahmo on aivan uskomattoman hyvä? Erottakaa nyt hyvät ihmiset sketsihahmo ja nimien tiputtelu toisistaan.

Isä Nitro, hmm, tää on aina vähän jännä tapaus. Mä en oikein koskaan tiedä mitä teen tän kanssa. Mä pidän hahmosta, mutta mä en tiedä pidänkö siitä vaan sen takia, että sen takana on mun mielestä hyvä näyttelijä? Hetkinen.. Syyllistynkö samaan kun äänestäjät? Ei! Hahmo on oikeesti hyvä.

Showsta Isä Nitro ei tehnyt itse kovin hauskaa, vaan sen teki kaikkien pettänyt pokka. Toisaalta, eihän kenenkään pokka olisi pettänyt, jos Isä Nitro ei olisi pakittanut peruutuspeilit päässä studioon. Juuri tätä tarkoitin: en tiedä! Hahmo oli alkuun 8/10, tipahti arvosanaan 7/10 parin jakson jälkeen, ja väittäisin, että pysyy siellä tälläkin viikolla. Show oli hauska, mutta en tiedä.

Aina Inkeri Ankeisen arvostelu tekis aina mieli alottaa sillä, että "voi että kun se on vaan niin hauska". Tää hahmo aiheuttaa mussa eniten hilpeyttä. Vaikka Putoukseen tungetaan niitä välisketsejä, niin silti hauskin asia on aina Aina.

Hahmotentti oli hauskaa katseltavaa. Yksinkertaisesti se vaan toimi. Mua jopa huvitti se, että Aina alkoi vaeltelemaan studiossa. Poliitikotkin siinä ihan hämmästyi. Mun on edelleenkin mahdoton löytää hahmosta mitään negatiivista, joten arvosana jatkaa edelleen 10/10 linjaansa, kolmatta viikkoa putkeen.

Ja sitten se surullisin tapaus. Pääsi vastakkain putousuhan alle Ratiomiehen kanssa ja selvisi. Miksi? Nyt ihmiset oikeesti se – tekisi mieleni sanoa rumasti ja sanonkin – pää pois sieltä pyllystä. Sketsihahmo ei ole hauska, se ratsastaa Antti Tuiskun maineella ja on tylsä.

Abdul Tuisku toimi yhden lähetyksen ajan, mutta sen jälkeen se on jakso toisensa jälkeen vaan ärsyttänyt enemmän. Tää on ehkä kaikkien aikojen huonoin hahmo – ja miettikää, voittaa siinä jopa Jukka Rasilan aikanaan esittämän hahmon nimeltä Sulo. Vieläkin pohdin, että voinko mä antaa hahmolle arvosanaksi 0/10? No, se on kuitenkin erittäin lähellä sitä, mutta pitäkööt vielä arvosanan 1/10.


Hyvät ihmiset, nyt jos koskaan olisi aika lopettaa huonojen hahmojen jatkoon äänestäminen. Ainut oikea mielipide on tässä ylhäällä. Kun tiputetaan ne huonot sieltä pois, niin saadaan ehkä Putouksen loppukaudesta mahtavaa viihdettä. Huonojen hahmojen kanssa se ei tule onnistumaan.

Jäljellä on yksi lähes täydellinen, yksi "en tiedä, mutta hyvä" ja kaksi todella surkeaa. Lähtekää siitä nyt pudottamaan niitä oikeassa järjestyksessä. Ja muuten, jos ikinä, ikinä meinaatte pudottaa Aina Inkeri Ankeisen, niin mä lakkaan tekemästä näitä merkintöjä ja suutun.

Terveisin,
Tekko

Saavutus | 400!

Miettikää, tämä merkintä mitä luette nyt, on mun blogini neljässadas (400.) merkintä! Luultavasti tää ei ole iso juttu muille kun mulle, mutta haluan silti tämän tehdä juurikin näin.

Noin puolitoista vuotta sitten tuli täyteen 300. Sitä ennen en muistaakseni hirveesti pitänyt arvossaan saavutettuja määriä. Eikä ne kyllä tänäkään päivänä muuta oikeestaan mitään. Se on silti hienoa huomata, että kuinka paljon tätä on oikeesti tehnyt.

Toisaalta tää seuraava listaus ei kyllä varmasti ole viimeisimmästä listauksesta hirveesti mihinkään muuttunut, mutta mun mielestä se vaan kuuluu nyt tähän juttuun. 400 täynnä ja pakko katsoa mitä kaikkea tässä on tapahtunut.

• Blogihan on perustettu vuonna 2009.
• Ensimmäinen blogimerkintä on kirjoitettu 24.04.2009. (Katso)
• 300. merkintä kirjoitettu 11.07.2015. (Katso)
• Kävijöitä sivustolla on kaikkiaan ollut 23 715.
• Suosituin teksti on ollut nimeltään "Usko Eevertti Luttinen voittaa!" (Katso) ja lukukertoja 542.
• Lukijat on löytäneet tänne yleisimmin Facebookin kautta. (Seuraa)

Toi kävijämäärä on mun mielestä aika kiva. Täällä mun blogissa on käyty yli 23 tuhatta kertaa! 300.-merkinnässäkin mainitsin, että eihän nää määrät vedä vertoja isoille nimille, mutta mun mittapuulla toi on iso määrä. Ihmiset on yli 23 000 kertaa avannut mun blogini – lukeakseen tai vaan vahingossa. 

Mä en tiedä oletteko te huomanneet kuinka mä olen tässä vuosien aikana hakenut itseäni. Mulla on tosiaan ollut Putous-aiheisia merkintöjä, oon aikanaan yrittänyt aktivoitua PeBlog-merkinnöillä ja nyt viimeisimpänä mä olen nyt yrittänyt hakea tälle sivustolle semmosta yhtenäistä tyyliä, mikä täältä on aina puuttunut.

Merkitsen siis nykyään ihan jaarittelumerkintöihin alkuun ihan vaan päivämäärän numeropötkönä, ja sen perään blogille jokin tunniste. Ei-niin-jaarittelumerkintöihin mä yleensä keksin jonkin hauskemman etuliitteen. Putous-merkintöihin esimerkiksi olen laittanut "Putous sketsihahmot 2017". Helpottaa selaamista mun mielestä. Ja koska mä aikoinaan keksin tonne oikeeseen sivupalkkiin (ei varmaan puhelimella ole edes semmosta) noi "otsikot" kysymysmuotoon, niin lähin vähän hakemaan sitä tyyliä myös kaikkeen muuhunkin. Yhtenäisyyttä, kuten sanoin.

Yks juttu mitä oon tässä kanssa jo pitkään tehnyt on noi kansikuvat. Niihin en varmaan koskaan tule löytämään mitään yhtenäistä teemaa, mutta mun mielestä ne on ihan kivoja tommosinakin. Jokainen kuva on kuitenkin tehty yleensä blogin kirjoittamisen jälkeen ja vähän siis semmosissa fiiliksissä minkä kirjottaminen on mulle jättänyt.

Ne onkin yks mun lempijutuista täällä. Mä vaan jotenkin tykkään niiden tekemisestä. Joskus haluun kirjottaa blogin ihan vaan sen takia, että saan tehdä uuden kansikuvan.

Blogihan syntyi jo nimellä "Terveisin Tekko", ja oon muistaakseni ihan alusta asti sen tervehdyksen myös kirjottanut blogin loppuun. Alkuun mä vaan hain sitä "omaa juttuani" vähän liikaakin, ja kirjotin melkein jokaiseen merkintään "Terveisin," ja sen jälkeen vähän oman fiiliksen mukaan jotain tyyliin "400 merkintää kirjoittanut Tekko". Totesin sen sitten jossain vaiheessa typeräksi ja koska tykkään yksinkertaisesta, niin jatkoin ihan vaan pelkällä nimimerkillä.

Mähän ihan innostuin jaarittelemaan. Mutta noi nyt liittyy aika vahvasti mun blogiini ja siihen, että tämä tosiaan on jo 400. merkintäni. Erilaisia, mutta silti niissä on useimmiten se yhdistävä teema. Ja ainakin tämän vuoden se tulee olemaan näin. Katotaan keksinkö taas jotain uutta ja mukahienoa ensivuodelle. En tykkää tyylin vaihtamisesta keskellä vuotta, koska se sotkee sisällön.

Nyt äkkiä piste tälle tekstille tai se jatkuu loputtomasti.

Terveisin,

Tekko

15022017 | Täytemerkintäkö?

Mun on nyt aivan pakko kirjoittaa teille yksi blogimerkintä ihan vaan täytteeksi. Ai miksi? No, tätä seuraava blogimerkintäni on taas uusi satanen täyteen. En siitä rupea tämän merkinnän yhteydessä puhumaan enempää, koska se on ihan oma juttunsa.


Mulla on taas vaihteeksi hieman outo tämä unirytmi. Nyt kun ollaan jo huomisen puolella, niin joudun sanomaan, että menin eilen nukkumaan ajoissa ja heräsin eilen ajoissa. Nukuin ehkä 2-3 tuntia. Sitten aukesi silmät ja pää oli sitä mieltä, että nyt ei enää nukuta.

Hmm, koskahan mä oppisin nukkumaan niinkuin normaalit ihmiset? Illalla aikasin nukkumaan ja aamulla virkeänä ylös, tai no, se olisi se ideaalein, mutta kuka siihen oikeesti aina pystyy? Varsinkaan tämmönen kausi-ihminen niinkuin minä.


Taas kun mainitsin tuon "kausi-ihminen"-termin, niin tuli mieleen sekin, että pääni on valinnut nyt taas sen, että "minäpä pelaan nyt kokoaika". Melkein aina kun herään, nautin kahvit rauhassa ja siirryn Xbox Onen eteen pelaamaan. Pelaan ja pelaan, vailla minkäänlaista ajantajua. Pelaamisen jälkeen on hyvä taas siirtyä nukkumaan.

Toisaalta se on nyt hyvä, että saa aikaa tapettua, koska mä taas vaan odotan.


Mä vieläkin nimittäin tappelen työkkärin ja/tai Kelan kanssa mun raha-asioista. Ehkä ne pikkuhiljaa alkaa setviintymään, mutta kauanhan siihen on taas mennyt. Viimeksi mua pyydettiin toimittamaan työkkärille lappu, jossa selviää päivä kun lopetin koulun. Koulu taas oli päättänyt, että mä olen lopettanut sen noin 2 kuukautta siitä kun mä itse oletin sen lopettaneeni. No, itsepähän hoidin asiat silloin huonosti.

En tiedä meneekö tässä taas kuukausi ennen kun ne ilmoittavat Kelasta jonkin uuden aivopierun. Miksi ne ei työkkäristä voi olla muhun yhteydessä ajoissa, että saisin asioita eteenpäin, vaan aina niiden pitää olla yhteydessä ensin Kelaan, josta saan odottaa taas kuukauden uutta ratkaisua? No, ehkä ne kostaa.


Toisaalta mua kiinnostais ihan vaan tekemisen vuoksi alottaa taas jollain pajalla tai vastaavalla. Sais sen 9 euroa/päivä lisää työkkäreihin ja tälleen, mutta meillä on kohta edessä se muutto. En mä viittis alottaa täällä jotain juttua, joka sitten taas jäisi kesken ja saisin uuden karenssin.

Töitäkään ei nimittäin löydy. Mä olen nyt ollut ehkä aktiivisin ikinä. Mä olen jatkuvasti selannut avoimet työpaikat, mutta ei siellä ole koskaan semmosia hommia, mitkä sopis mulle. Logistiikkaa, kokkailua, terveydenhoitoa.. Ei ihan mun juttuja. Tai no siis, kokkailun mä hyväksyisin kyllä, mutta mulla ei ole alalta minkäänlaista koulutusta – luultavasti se, että tekee kotona omasta mielestään hyvää ruokaa ei riitä. Enkä mä tän koulusekoilun jälkeen kyllä usko ihan heti palaavanikaan koulunpenkille.


Hmm, ihan tyhjästä taas tuli juttua vaikka muille jakaa – ja niinhän mä jaankin. Mä oon todennut hyväksi taktiikaksi kirjottaa jostain asiasta, sitten poimia sieltä jonkin kohdan ja jatkaa sillä ihan oman juttunsa. Nytkin olisin voinut jatkaa kirjoittamalla tosta koulusekoilusta, mutta mun mielestä mä olen sen aika pitkälti tänne jo kirjottanut. Kai?

No, sillä nyt ei ole merkintystä, koska tämä merkintä alkaa olemaan tässä. Seuraavaa odotellessa.

Terveisin,

Tekko

13022017 | Muuttoko?

Facebookissa ilmoitin viime merkinnän yhteydessä, että seuraava merkintä ei tule liittymään Putoukseen millään tavalla. Ja sen lupauksen aion myös pitää.

Ja ihan tähän alkuun haluan sanoa, että jekutin itseäni. Makoilin koko päivän sohvalla katsellen Youtubesta kaikkia mahdollisia videoita ja nukahdin. Luulin nukkuneeni hetken päikkärit, mutta nyt kun tarkemmin mietin niin saattoihan siinä mennä useampi tuntikin. Tästä syystä nyt ei hirveästi väsytä. Ja sitten päivän aiheeseen.

Otan tämän päivän aiheeksi lähestyvän muuton. Joo, ihmiset muuttaa, mutta tää nyt on mun näkökulmasta vähän isompi muutos. Kyseessä kuitenkin on kaupungin vaihtaminen.


Jotkut lukijoistani saattaa tietää, että olen asunut lähes koko elämäni Hyvinkäällä, mutta sinne väliin mahtuu myös jonkinlainen jakso Riihimäkeä. Olin silloin vain pieni poikanen, ja voinkin siksi väittää, että se oli elämäni parasta aikaa – huoletonta, helppoa ja kivaa.

Kasvoin kuitenkin nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi täällä Hyvinkäällä. Tänne liittyy niin paljon muistoja, joidenka "taakse jättäminen" tuntui vaan aluksi todella riipaisevalta. Nyt kun mulla kuitenkin on ollut aikaa ajatella asioita, niin eihän ne mihinkään katoa – muistot tulee mun mukana ja Hyvinkäälle pääsee aina takaisin.

Onhan tuleva kaupunki mulle siis kuitenkin entuudestaan tuttu Riihimäki. Hyvinkään naapurikaupunki, joten "kotiin" on aina helppo palata.


Oon miettinyt paljon myös asiaa siltä kantilta, että ehkä pieni maiseman vaihtaminen tekee hyvää – ainakin kaikki aina väittää niin. Ehkä paluu kaupunkiin, jossa vietin parhaat vuodet lapsuudestani, on hyvä tapa koittaa päästä yli siitä aikaisemmasta kaupungin vaihtamisesta. Mulle siis jo silloin aikanaan Riihimäeltä Hyvinkäälle muutto oli aika raju, koska kaverit jäi taakse ja Hyvinkäältä ei uusia löytynyt. Tämän väitänkin aika vahvasti olevan taustana mun sosiaalisten tilanteiden pelkoon.

Toisaalta tiedän kyllä senkin, että ei kaupungilla ole mun sairauteeni mitään merkitystä enää tässä vaiheessa, koska nämä pelkoon liittyvät ajatukset on vaan mun pääni sisälläni – mutta saahan sitä koittaa uskoa.


Kun tajusin asian olevan pian todellista, noin 80% musta oli ehdottomasti sitä mieltä, että en varmasti lähde. Sitten tuli omaa aikaa, sain ajatella enemmän ja juteltuani joidenkin ihmisten kanssa, niin enää vaan ehkä noin 10% musta on sitä mieltä, että en lähde. Mutta koska vähemmistö häviää, niin mä lähden oikeestaan aika avosylein uutta kohti.


Meitä kuitenkin odottaa siellä omakotitalo, omaa pihaa ja käsittääkseni aika rauhallinen seutu. Rautatieasemalle ei ole kuin 10 minuuttia pidempi matka kun tästä nykyisestä kämpästä tämän paikkakunnan rautatieasemalle. Pidentäähän se siis matkoja, mutta toisaalta voi olla, että mä jopa vähän tykkään siitä.


Kaikinpuolin kuitenkin mä olen siis nyt pikkuhiljaa jo aika innoissani asiasta, vaikka en olisi koskaan uskonut sanovani noin. Mä olen ollut ehkä hieman liian kiinni Hyvinkäässä.


Muutto ei vielä ole kovin ajankohtainen, mutta ajattelin purkaa ajatukseni tässä vaiheessa jo. Pari kuukautta mahdollisesti vielä täällä ja sitten tutkimaan melkein uutta kaupunkia. Ei mulla tähän enää lisättävää.

Terveisin,
Tekko

Putous sketsihahmot 2017 | Pettymys

Mä halusin nyt kirjottaa tän Putous-merkinnän heti kun sain sen katsottua. Nyt mulla on kai vahvasti muistissa kaikki tapahtumat ja voin ihan tuoreeltaan ne teille jakaa.

Täytyy sanoa, että olen pettynyt. Suomalaiset, jos te oikeesti pudotatte loistavan sketsihahmon ennen tätä suoraa kopiota, niin teissä täytyy olla paljon vikaa. Äänestäkää nyt oikeesti jo omalla päällänne.

Miten ihmeessä Turkka "Stögis" Kuppi oli saanut vähiten ääniä? Mun täytyy sanoa, että melkein isoin virhe tapahtui tämän päivän lähetyksessä. Jos laitetaan vastakkain Amurin Enkeli ja Turkka Kuppi, niin kyllä lähtijän ois pitänyt olla juurikin se toinen. No, eihän sille mitään mahda.

Turkan viimeinen show olisi voinut olla parempi ilman sitä, että se sai parikseen juurikin Abdul Tuiskun. No joo, sanat oli mitä ilmeisemmin hieman hakusessa biiseissä, meni välillä vähän puurona, mutta muuten se oli ihan onnistunut veto. Loppuarvosanaksi jää viimeviikoltakin tuttu 8/10. Eikö se näin oo? No näinhän se on.

Amurin Enkeli edelleenkin jatkaa tasasta alastuloaan. Show ei säväyttänyt yhtään, oli vaan erittäin tylsä. Ajattelin, että kun se on Isä Nitron kanssa parina, että kyllä tästä vielä hyvä tulee. Luulin, että hyvä hahmo täydentäisi huonoa hahmoa, mutta taisikin käydä niin, että huono hahmo vei alaspäin mukanaan hyvää hahmoa.

Mä haluaisin pitää hahmon pisteet samoissa kun viime viikolla, mutta mä en vaan yksinkertaisesti pysty. Mun on siis sanottava, että pisteet viikon lähetyksen jälkeen enää 2/10. Ainut hauska asia hahmossa on toi "Jumalan Tinderi", mutta muuten hahmo on turhake.

Ratiomies Murosen Kari jätti nyt jotenkin kylmäksi kyllä. En tiedä oliko sillä maskeerauksetkin jotenkin täysin päin poskia, mutta jutut ainakin jäi kyllä jotenkin vaisummiksi tällä kertaa. Sinällään loistava kombo kun laitettiin Ankeisen pariksi. Ehkä se Ankeinen varasti shown täysin ja sen takia Ratiomies ei enää sytyttänyt samalla tavalla kun yleensä.

Ja oon lupaillut Muroselle sitä yhdeksikköä, mutta ei sitä ainakaan tämmösellä showlla saavuteta. Mä pidän arvosanan tän kerran vielä samana, eli 8/10, mutta seuraava lähetys tulee kyllä varmasti muuttamaan sen joko ylös tai alas. Saman arvosanan saaminen kuvaa liian tasapaksua hahmoa, joten nyt sitten jotain repäisevää seuraavalla kerralla, tai pisteet lähtee laskuun.

Isä Nitron showta tosiaan jarrutteli Amurin Enkeli, mutta ei mun mielestä edes siten, että se olis nostanut Isä Nitroa jotenkin ylöspäin. Näiden hahmojen show vaan jäi aika pahasti taka-alalle ja nehän aikapaljolti enää ratkaisee sijoittumisen.

Viime viikolla taisin tiputtaa Isä Nitron pisteitä yhellä. Nyt en sanoisi, että se olisi siitä enää oikeestaan alas tullut, joten hahmo saa pitää vielä 7/10 arvosanan. Mutta tästä lähetään aika vauhdikkaaseen alamäkeen jos hahmo jatkaa jakso jaksolta vaan tylsistymistään.

Ja Aina Inkeri Ankeinen, huh, kuka voisi tätä hahmoa vihata? Harrastuksiini kuuluu: Aina Inkeri Ankeisen hehkuttaminen, hahmon jutuille ääneen naurahtelu, seuraavan shown odottaminen kyseisen hahmon takia.. No, eiköhän ne ollut siinä. Tää vaan on toteutettu niin hyvin. Yleensä hahmojen jutut alkaa muodostumaan liian tasapaksuksi, mutta Ankeinen jotenkin heittää aina jotain niin odottamatonta. Ei kangistu kaavoihin, jos niin voidaan sanoa.

Hahmon arvosanaa on vaikea enää nostaa, ja vaikka arvosana pysyykin nyt samana, niin se ei tässä tapauksessa tarkoita liian tasapaksua hahmoa, kuten jo sanoin. Arvosanahan on kuitenkin jo toista viikkoa 10/10!

Musta tää on hyvä juttu, että tää tulee aina täällä viimeisenä. Mä oon ruvennut inhoomaan hahmoa siis ihan oikeesti. Abdul Tuisku ulos ja välittömästi. Hahmo ei siis vieläkään naurata mua yhtään, vaan pitää ton ärsytysviisarin valmiustilassa. Mä en edes kirjoita hahmosta enempää. Tai no sen, että show ei ollut onnistunut, vaikka Turkan kanssa olikin parina.

Ja tätä seuraavaakaan kukaan ei ole vielä tällä kaudella onnistunut tekemään: toinen viikko putkeen 1/10 arvosanalla. Kiittäminenkin on jo ärsyttävää.

Noniin, hahmot on taas käyty läpi. Ja kuten huomaatte, siellä on suuria eroja hahmojen välillä. Mä olen siis selvästikin löytänyt omat suosikkini ja todelliset inhokkini. Harmi kun mun mielipide ei ole koko Suomen mielipide, koska sitten tää olis helppoa ja kivaa.

Ei kai siitä sen enempää.

Terveisin,

Tekko

Putous sketsihahmot 2017 | Jyvät akanoista

Aika perkaa taas sketsihahmot, eli tervetuloa Putous-merkinnän pariin.

Tänään alotetaan pudonneesta hahmosta, jotta saadaan se käsiteltyä alta pois.

Aikasemmista teksteistäni poiketen sanonkin nyt, että väärä hahmo tippui. Hetkinen? Mitä on tapahtunut? No, ihan puhtaasti vaan sitä, että siellä on nyt ainakin yksi hahmo, joka oli ehkä jopa snadisti huonompi kun tämä ylipuettu karvapallo.

Ja täytyy sanoa, että Hansvilivili Hansvälimäki teki viimesestä showstaan sen verran hyvän, että olisin sen arvosanaa nostanut tähän päivitykseen muutenkin. Loppuarvosanaksi antaisin nimittäin tässä tapauksessa 4/10. Eikä vitonenkaan olisi kovin kaukana enää ollut. En ensimmäisen lähetyksen jälkeen olisi uskonut, että sanon näin, mutta olihan se kumminkin ihan hyvä hahmo.

Amurin Enkeli on yks semmonen hahmo, joka on tullut joka jakso vaan alaspäin. Olisi ollut ihan potentiaalinen putoajaehdokas nyt, mutta toisin kävi. En näe hahmossa mitään hauskaa ja viimeisin showkin oli uskomattoman mitäänsanomaton.

Ihmettelen suuresti, että hahmo ei ollut edes putoamisvaarassa. Mitä te ihmiset näette tässä semmosta, mitä mä en huomaa? No, arvosana tippuu edellisestä merkinnästä yhdellä, eli tämän hetkiset pisteet on 3/10.

Murosen Kari taas on vieläkin aivan mahtava. Huomasin, että joku muu oli myös huomannut sen, että hahmo on "juuri sellainen kun radiotoimittajan kuvitteleekin olevan". Oli meinaan joku twiitannut suoraan lähetykseen semmosen tekstin.

Ja mitä ihmettä, miksi tämä hahmo oli putoamisvaaran alla? Mitä te ihmiset nyt sekoilette siellä? Hahmo on kyllä vieläkin 8/10, mutta aina vaan lähempänä yhdeksikköä. Jäin vieläkin vähän odottelemaan sitä hetkeä kun mun on vaan pakko nostaa pisteet yhdeksään. Ei se ole kaukana, sanokaa mun sanoneen.

Tää oli yks semmonen hahmo mitä kerroin jo ensimmäisen jakson jälkeen odottaneeni erittäin innoissani. Sekin vaan siksi, että näyttelijä on vaan niin loistava. Mutta silti, ei ole hirveästi kyllä säväyttänyt yhdessäkään jaksossa niin, että jaksaisin vielä toivoa.

Mun on pakko tehdä päätöksiä ja tänään me tultiin semmoseen lopputulemaan, että Isä Nitro menettää yhden pisteen. Show ei säväyttänyt ollenkaan, mä jopa mielummin touhusin kaikkea muuta kun katsoin sitä. Hahmon arvosana tämän viikkoisen lähetyksen jälkeen siis 7/10.

Aina Inkeri Ankeinen on edelleenkin mun ehdoton voittajasuosikki. Mä en voi kieltää sitä tosiasiaa, että oon vähintään hymyilly joka kerta kun hahmo on jotain tehnyt. Siis onhan tää nyt aivan loistava. Viime viikolla sanoin yhden toisen hahmon kohdalla, että "ei ole enään edes sketsihahmo, vaan ihan oma persoonansa", ja tänään sanon, että se koskee myös tätä hahmoa. Se ei voi tarkoittaa kun erittäin hyvin onnistunutta hahmoa.

Ja mä en oikeestaan enää edes pitkittele tätä. Mä annan hahmolle täydet pisteet. 10/10. Mä olen miettinyt, että voinko mä tehdä niin vielä tässä vaiheessa, mutta kyllähän mä nyt voin. Viikko toisensa jälkeen tää on ollu mun ehdoton suosikki, niin kyllä se nyt ansaitsee täydet.

Ja sen perään sitten tämä toinen "ei enää niin hahmomainen hahmo". Turkka Kuppi on siis vaan ihan loistavan näkönen hahmo. Mutta mitä tapahtui? Show jätti kyllä kylmäksi. Se ei vaan jotenkin iskenyt. Mun mielestä sen ois voinu tehdä niin paljon paremminkin, että se vaan jätti kysymyksen: miksi sitä ei siis tehty paremmin?

Mun on pakko sanoa, että vaikka hahmo viime viikolla vasta saavutti yhdeksikön, niin tämän viikon shown jälkeen hahmo palaa siihen tuttuun ja turvalliseen, eli arvosana tämän viikon jälkeen 8/10. Kyllä se silti vähän harmitti, että hahmo oli putoamisvaarassa, koska huonompiakin on.

Ja viimeisenä ja vähäisimpänä mun ehdoton inhokkini. Miksi tämä ei ollut vaarassa pudota? Tiedän syyn. Antti Tuisku-fanit ympäri Suomea antaa äänensä tälle, koska hahmo on saanut Antti Tuiskunkin huomion. Miksette te ihmiset osaa äänestää omalla päällänne? Oikean ihmisen noin suora kopiointi sketsihahmoksi ei ole sketsihahmo mun makuuni. Mua nykyään ärsyttää jo pelkästään hahmon näkeminen ja oon aina niin ahdistunu jo ennen ku hahmo avaa suunsa.

Abdul Tuisku jatkaa pisteidensä rankkaa alentamista ja putoaa taas kerran kahdella pisteellä, ottaen kauden toisen 1/10 pistesaldon. Pudottakaa nyt hyvät ihmiset tämä.


Siinä oli taas mun mietteitäni viikon lähetyksestä. Oli kyllä pääosin taas ihan viihdyttävä pläjäys. Ehkä jopa jäin hieman odottamaan jo seuraavan viikon jaksoa. Odotukset on korkealla ja näitä Putous-merkintöjä on ihan hauska tehdä.

Ei mulla sitten taas muuta.

Terveisin,
Tekko