22. marraskuuta 2017

22112017 | Pajakuulumisiako? (3)

Ihan alkuun pitää kysyä, että eikö täällä toi kommentointi toimi? Vai onko mun lukijat oikeesti vaan sitä mieltä, että kaikki tekstit on niin täydellisiä, että ei tarvitse mitään lisättävää? Rakentava palaute – kuten kaikki muukin palaute – on aina tervetullutta, mä olen oppinut ottamaan sitä vastaan.
Mun paja-aika alkaa lähenemään loppuaan. Pelottavaa, ehkä, mutta mä olen viihtynyt tuolla todella hyvin. Jos mä jostain onnistuisin löytämään työpaikan, jossa on samallainen henki kun tuolla, niin mä olisin ihan valmis tekemään melkein ihan mitä vaan.


Aluksihan mun mielikuva tosta pajasta oli semmonen, että "rahallinen korvaus jonka siitä saa, on aivan liian pieni siihen nähden, mitä joudun tekemään". Väärin. Toi on antanut mulle muutaman tosi hyvän mahdollisuuden ja toivottavasti yhdellä niistä saan jalan jonkinlaisen oven väliin.

Pääsin siis suunnittelemaan logoa Hausjärven Kansalaisopistolle. Se meni läpi ja toivottavasti – peukalot ja pottuvarpaat ylös – se saa mun nimen edes vähän esille johonkin. En malta odottaa, että siitä tulee julkinen ja sähköposti alkaa laulamaan erilaisia työtarjouksia. Odottavin fiiliksin siis.


Kaikkihan vaan on kiinni siitä, että uskaltaa tarttua uusiin haasteisiin, eikö? Pois omalta mukavuusalueelta, jotta mukavuusalueella on mahdollisuus laajentua?

Mä en oikeesti ennen tota pajaa tiennyt, että mitä mä tulen täältä Riihimäeltä saamaan. Nyt mä oon aika hyvin päässyt selättämään mun paniikkihäiriötä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Mä olen saanut mahdollisuuden tarttua työtehtäviin, jotka on aikasemmin ollut mulle lähinnä vaan harrastus.


Mutta mä olen nyt skeptinen jatkon suhteen. Vaikka mä haluan uskoa, että toi logo-homma tuo mulle uusia työtehtäviä, niin en mä oikein tiedä uskonko. Mä olin sillon valokuvarestaurointinäyttelyäkin ennen sitä mieltä, että nyt tulee työtehtäviä ovista ja ikkunoista. Ei tullut. Se hieman latisti fiilistä, kun oli itseensä niin vahva luotto, mutta kukaan ei ottanut kontaktia.

Jos mä katson vielä tämän kortin? Mutta mitä sitten? Oikeesti mä haluisin nyt vihdoinkin töihin – tai oon kyllä halunnu jo pitkään, mutta "nyt" oon löytänyt mun kutsumuksen. Luovaan ammattiin; kirjoittamaan, suunnittelemaan tai piirtämään. Vaikka kaikki yhdessä.


Täytyy kyllä sanoa, että pajalta saamillani eväillä, mulla on silti suurempi luotto itseeni. Kyllä mä pystyn mihin vaan, kunhan viitsin. Tiedostan paremmin mun heikkouksiani (siitä tulossa varmaan joskus ihan oma blogipäivitys) ja kykenen laittamaan niitä nyt paremmin kuntoon.

Ja tämä ei ole mikään pajan maksama blogimerkintä – olispa – mutta antakaa pajalle mahdollisuus jos elämässä tulee semmonen vaihe eteen. Tämä skeptikko on monet kerrat yllättynyt positiivisesti. Tarttukaa avoimemmin uusiin asioihin. Se on kääntänyt mulle nyt jonkinlaisen uuden sivun elämään.

Terveisin,
Tekko

11. marraskuuta 2017

11112017 | Kehyttynytkö?

Mä väittäisin, että pitkä harjottelu Gimp 2-ohjelman kanssa on tuottanut jonkinlaista tulosta. Mä pystyn nykyään olemaan paljon tyytyväisempi mun grafiikkaan. Mä ajattelin tehdä tämmösen täytemerkinnän mun vanhoista grafiikoista.

Nää grafiikat tulee nyt tuolta blogin Facebook-sivulta: Terveisin Tekko.


Tää oli vissiin ihan ensimmäinen kansikuva tuolla. Yksinkertanen, mutta tylsä. Yleensä tykkään simppeleistä asioista, mutta toi ei tee muhun oikein minkäänlaista vaikutusta enää. Tossa oli kai ajatuksena joku nimilappu? Vaikee muistaa.


Tää oli sitten kehittynyt versio tosta ensimmäisestä. Mä rupesin löytämään jo jotain suuntaa sille, että miten tehdään asioista omaperäisiä. Käännetty K-kirjain kun on omaperäisyyden huipentuma. Tykkään kuitenkin. Aloin kokeilla vähän jotain teemaväriä mun blogiin.


Tässä jatkettiin tolla samalla värillä ja kokeiltiin jotain uutta. Hävitin sen käännetyn K-kirjaimen, koska se oli jo niin nähty. Ei se loppujenlopuksi ole kovin omaperäinen keksintö. Tää on ehkä oma suosikki tuolta ihan alkupäästä.


Sit mä kadotin taas sen väriteeman. Innostuin jossain tosta horisontista, ja mun oli pakko kokeilla sitä heti kansikuvassa. Mut täytyy myöntää, että tästä en tykkää ollenkaan. Toi ton aikanen Tekko-teksti oli kyllä tosi kekseliäs – noi väliin jäävät kirjaimet "ei ole", vaan noi näkyvät kirjaimet luo ne sinne. Se on yks mun parhaista ideoista.

Täs välissä oli pari tosi tylsää, joita en edes viitsi ottaa tänne esille.


Tässä kohtaa aloin löytää blogilleni logoa. Kekseliäs T-kirjain. Siitäkin tykkäsin, mutta tää muu ajatus tässä kansikuvassa on kyllä järkyttävä. Miten oon joskus kehdannu pitää tämmöstä? Huono värimaailma ja jotenkin tosi epäselvä.


Ja taas kokeiltiin uutta väriteemaa. Tästä oli parikin versiota tuolla, mutta otin tän pelkistetymmän tänne. Hukkasin taas ajatuksen logosta ja säädin tekstiä muka hienompaan suuntaan. Ei kyllä kuulu suosikkeihin.


Taas kekseliäisyys kehitti mulle uuden logoidean. Toi blogin nimi muodostaa T-kirjaimen. Ihan simppeli ja toimiva idea, mutta oli jokseenkin vaikee käyttää muissa tilanteissa. Logon pitää toimia joka paikassa ja jokaisessa värissä. Toi ei toiminu.


Ja sit tää mun lyhytaikaisin logoajatus. Tykkään tosta kyllä tosi paljon, mutta ton jälkeen tuli toi mun nykyinen logo ja se vakiinnutti paikan mun blogissa. Simppeli idea, tai siis tosi simppeli, mutta tässä se "yksinkertainen on kaunista"-ajatus toteutuu.


Tää ei mun mielestä ole ensimmäinen kansikuva, missä on toi mun uusin logo, mutta tää on kyllä toimiva. Kokeilin tässä kohtaa lisätä noita osotteita tohon kansikuvaan, mutta sit tajusin; ihmiset voi luulla, että noista voi painaa.. Joten luovuin siitä ajatuksesta. Jätetään ne linkit muualle.


Ja vaikka toi logo onkin mulle tosi tärkeä, niin en saanut sitä upotettua tähän mitenkään. Sain vaan inspiraation blogin ja näppäimistön yhteydestä ja loin itelleni uuden kansikuvan. Logo näkyy nykyään niin monessa muussakin paikassa, että en viittinyt tehdä tosta yhtään tukkosempaa lisäämällä sitä siihen. Oranssi väriteema taitaa olla nyt suhteellisen pysyvä, ainakin ite tykkään siitä.

Sit lisätään vielä noita profiilikuvia tuolta Facebookista:




On sitä aikalailla paljoa kokeiltu. Viimesin vaan on vienyt mun sydämen. Jos se ei ole jollekin auennut, niin siinä on ikäänkuin mun naama. Mulla oli joskus semmonen "kesähattu" mitä tykkäsin käyttää ja se pääs mukaan tohon logoon. Aurinkolasit, huuliparta ja parta. jotkut luulee, että siinä näkyy suu jossain, mutta ei. Tosin, ehkä sen saa kaikki tulkita miten tahtoo. Siitähän taiteessa on kyse.

Tää näppäimistö idea sytytti mut täysin ja halusin lisätä sen vielä mukaan tohon.


Mutta tämmönen kuvapäivitys tähän väliin.

Terveisin,
Tekko