Pitkästä aikaa, kuppi kahvia ja blogimerkinnän kirjoittaminen. Tykkään.
Tänään mä ajattelin kirjottaa mun nimestäni. Ai miksi? No se sattuu ehkä olemaan yksi Suomen vaikeimmista nimistä osata sanoa/kirjoittaa oikein.
Luin tossa herättyäni Iltalehteä. Törmäsin otsikkoon "Tiesitkö? Voit joutua näyttämään henkkarisi myös alkoholitonta olutta ostaessasi – Veli-Matin juomat jäivät kassalle". Ei siinä itsessään mitään, mutta kun luin artikkelia, niin nimi Veli-Matti muuttui Vesa-Matiksi ja takaisin Veli-Matiksi. En nyt muista, että kuinka monta kertaa.
Minähän siis olen itse Vesa-Matti. En Vesa, enkä varsinkaan Matti, vaan Vesa-Matti. Ja tämä nimi on saanut ajansaatossa niin paljon erilaisia variaatioita, että mun on ihan pakko kirjottaa tästä aiheesta nyt.
Useimmiten mun nimi muuttuu ihmisten suussa muotoon Veli-Matti. Melkein useimmiten mua on vieraat ihmiset kutsunut Veli-Matiksi, sen jälkeen kun olen nimeni kertonut. Joutuu aina korjaamaan, "ei, se ei ole Veli-Matti, vaan se on Vesa-Matti".
Siitä se on sitten viety joskus vielä pidemmälle. Mua on kutsuttu jopa nimellä Veli-Pekka. Tässä kohtaa jo kaksi osaa väärin. "Ei, se ei ole Veli-Pekka, vaan se on Vesa-Matti".
On se kai joskus ollut Vesa-Pekkakin, mutta "ei, se ei ole Vesa-Pekka, vaan se on Vesa-Matti".
Pienestä pitäen mua on opetettu kantamaan mun nimeä oikein. Mua kutsuu muutama ihminen nimellä Vesa, ja kuten sanottu "ei, se ei ole Vesa, vaan se on Vesa-Matti".
Kaikista hauskin tapaus on sitten tämä seuraava jonka kerron. Oltiin ammattikoulussa pikkuveljeni, Jounin, kanssa samalla luokalla, koska mä halusin suorittaa mun puuopinnot loppuun vähän myöhässä. No, meillä oli sitten näitä yleisaineita, vai millä nimellä niitä kutsutaan?
Oltiin menossa liikuntatunnille. Ilmottaudutaan liikunnanopettajalle ensimmäistä kertaa. Sillä on kädessään lappu, jossa on kaikkien oppilaiden nimet. Ilmotettiin nimemme ja sitten tää opettaja varmistaa: "Sinä olet siis Jouni ja sinä velipoika..." Tässä kohtaa mä keskeytän: "ei, se ei ole velipoika, vaan se on Vesa-Matti".
Sitten se saa lauseensa loppuun "...velipoika Vesa-Matti". Menin kaiketi aika punaiseksi, mutta sen siitä kumminkin saa kun joutuu nimeään aina korjailemaan.
Eli mitä te nyt opitte tästä? Mä annan teille kolme vaihtoehtoa, joilla te voitte minua kutsua: Vesa-Matti, Vesku ja Tekko. Virallisesti Vesa-Matti, kavereiden kesken Vesku ja nimimerkkini on Tekko.
Ei mulla muuta.
Terveisin,
Tekko