Jos joskus olette kuulleet sellaisen rallatuksen, jossa lauletaan näin "skibidi-sammakko, o-o-hoo, skibidi-matkallaan, a-a-haa" niin se on mun tekemäni. Se on vanhalla kaavalla tehtyä, eli se on vain versiointi Saku Sammakko -lastenlaulusta. Sen kappaleen kanssa mulla kävi silleen ikävästi, että kun se lähti oikein kunnolla trendaamaan niin joku toinen latasi sen Spotifyihin. Mun ei ollut koskaan tarkoitus sitä yrittää edes muuttaa rahoiksi, koska en ajatellut, että voisn tienata kenenkään toisen ihmisen sanoilla, jota se kappale pääosin on. Tämä toinen ihminen, joka sen siis latasi Spotify -suoratoistoalustalle, on kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä muuttanut kappaleen rahaksi. Eikä puhuta vissiin ihan pienestäkään summasta, koska jos laskelmat pitää paikkansa, niin 400 000 kuuntelukertaa voi tarkoittaa rahassa melkein 2000 euroa. Sellaista rahaa, joka ei kuuluisi mulle, mutta vielä vähemmän se kuuluisi sille toiselle. Olen kuitenkin ruvennut tekemään asioita sen eteen, että tämä vääryys saataisiin jotenkin korjattua.
Mä sain ehkä pääosin tuon kyseisen kappaleen ansiosta mun YouTube-tililleni 1000 (tällä hetkellä 1259) seuraajaa, joka siis mahdollisti mulle sen, että pääsin mukaan YouTube Partner Program -systeemiin, joka siis tarkoittaa sitä, että pystyin alkaa tienaamaan YouTube -videoilla rahaa. Mun seuraajamäärällä ja katselukerroilla ei puhuta tällä hetkellä kun 2,67 eurosta ajalta 10.10.-06-11. Eli ei sillä kyllä leipään kiinni pääse. Mutta eihän sitä tiedä, että jos joskus onnistuisin trendaamaan vielä uudestaan ja saisin satojatuhansia katselukertoja, silloin puhuttaisiin ihan eri summista rahaa.
YouTube
Jossain vaiheessa kuulin, että mun ja tekoälyn kappaleita ruvettiin luvatta jakamaan myös TikTok -sovellukseen. Tämä aiheutti mulle sitten sellaisen tilanteen, että mun oli aivan pakko liittyä TikTokiin myös itse. Olin vältellyt kyseistä alustaa onnistuneesti siihen asti – inhonnut jopa.
Eilen mun TikTok -tilistä tuli sitten virallinen artistitili. En tiedä mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa, mutta mitä ilmeisemmin kaikki julkaisemani musiikki pamahtaa jotenkin automaattisesti myös sitten TikTok-tilillenikin. Seuraajia siellä tällä hetkellä 2171.
TikTok
Eilen myös tapahtui sellainen asia, että julkaisin läjän omaa lyriikkaani, tekoälyn laulamana tottakai, Spotifyihin. Siellä oli hyvin laidasta laitaan biisejä, koska mun tyylini tehdä tota tekoälymusiikkia on hyvin kokeilunhaluinen. En jämähdä mihikään yhteen, vaikka pääpaino on ollut reggae-musiikissa. Spotifyin kautta mulla on mahdollisuus tienata noilla mun kappaleilla jotain, eli saada vähän vaivanpalkkaa. Jokainen kuuntelukerta on tärkeä, koska jokainen asia mikä vie eteenpäin vie eteenpäin.
Spotify
Vaikka tää tuntuu taas olevan joku tämmönen meikäläisen mainos meikäläisen toiminnasta niin se ei ollut pääpointtini. Mun piti tulla avaamaan tänne ajatuksia noiden kappaleiden taustalta. Kaikilla kappaleilla on jonkinlainen tarina, toisilla ehkä mitättömämpi, mutta toisilla ehkä isompi. Käydään itse asiaan siis ja mennään siinä järjestyksessä kun mitä ne laitoin tolle albumille. En tiedä pitäisikö kappaleiden järjestyksessä olla joku idea, mutta mä laitoin ne vähän sitä mukaan kun sattui koneelta löytymään, eli ilman sen suurempaa ajatusta. Kappaleiden linkit vie YouTube Music -palveluun.
AI:NA VAAN sisältää kappaleet:
1. Postimerkki perseeseen
Tämä kappale syntyi oikeastaan sen jälkeen kun olin liittynyt TikTokiin. Siellä oli joku veivaus meneillään jonkun artistin parisuhdekuvioista. Joku pettänyt jotain ja näin pois päin. Kuuntelin sen kyseisen artisin kappaleen ja rupesin päässäni pohtimaan; kolikolla on aina kääntöpuoli. Rupesin kääntämään sitä laulun sanoitusta mielessäni siihen muotoon, että mitä jos se olisikin petetyksi tulleen toisen osapuolen versio tarinasta? Rakkauslaulu muuttui anti-rakkauslauluksi. Toi lausahdus postimerkki perseeseen tarkoittaa sitä, kuten varmasti arvata saattaa, kuinka tässä sanotaan suhteelle hyvästi ja suhteen toinen osapuoli haluttaisiin lähettää mahdollisimman kauas omasta elämästä.
2. Hyvää syntymäpäivää silti
Tän kappaleen jaoin joskus ihan henkilökohtaisessa Facebook-profiilissanikin, koska tämähän kertoo Artosta. Mahdollisille elämäni ulkopuolisille ihmisille sanottakoon, että isoveljestäni. Silloin Arton kuoleman jälkeen mulla oli tapana kirjotella omaan talteen ajatuksiani, koska yritin käsitellä asiaa jotenkin. Pöytälaatikossa oli paljon tekstiä, josta lähteä ammentamaan kappaletta. Hyvin henkilökohtaista kappaletta. Tyyliltään hain tähän sellaista Janos Valmunen - Bussipysäkillä -vibaa, koska se oli mun ja Arton yksi isoimmista kappaleista. Ja se on jotenkin hassua ajatella, että aina oltiin kuunneltu tuota kappaletta ja viimeinen tapaaminen tapahtui sitten bussipysäkillä.
3. Valkea Rouva
Tää taas on sellainen kappale, joka syntyi ihan vaan kun katsoin videota YouTubesta. En mainitse kanavia tai tubettajia tässä, mutta kyseinen kolmen miehen ryhmä oli tutkimassa Urajärven kartanon pihamaata ja puhuivat siitä, kuinka kyseisellä kartanolla kummittelee. Aihe alkoi kiehtomaan mua, koska mä olen vähän yliluonnollisuuksiin uskova hömppä, joten tutkin aihetta lisää. Koska mulla oli tekoälymusiikki-kausi vahvimmillaan päällä niin aloin kirjoittamaan kappaletta aiheesta. Suomeksi on hyvin erittäin vaikea tehdä pelottavaa musiikkia, sen huomasin. Toi kappale on niin pelottava kun tekoäly tai varmasti kukaan osaa suomeksi tehdä. Eli ei juurikaan. Mutta on siinä jotain semmosta, tiedättekö, semmoista.
4. Sandels
Vaikka voisi kuvitella kyseisen kappaleen kertovan kaljamerkistä Sandels niin ei, ehei. Tämä kertoo itse Johan August Sandelsista. Miksi? En tiedä. Hahmo ei suoranaisesti ole koskaan herättänyt mussa mitään tunteita, mutta jostain syystä piti tehdä tällainen laulu. Tässä ei ole sen suurempaa tarinaa taustalla, ikävä kyllä. Hyvä kappale, hyvä meininki, tykkään. Jos hahmo kiinnostaa niin kannattaa kuunnella, siinä pitäisi kylläkin olla vain sitä faktaa mitä Wikipedia Sandelsista kertoo.
5. Pimeässä kulkevat
Tässä on mun mielestä suhteellisen hauska tausta; tän piti kertoa pölypunkeista ja kai se niistä kertookin. Ei se tarina sieltä pohjalta mihinkään pudonnut, vaikka lähtikin sitten vähän laukalle. Kyllä ne pölypunkit sieltä kuulee, vaikka yritin lisätä siihen semmosta pelottavaa vibaa. Tuskin kylläkään pölypunkit hakevat ketään mukaansa, mutta se oli sitä luovaa työtä se. Tämmönen hassuttelu, vaikkakaan meininki ei ole hassuttelua.
6. Merisiili
Tän kappaleen sanoitus syntyi sitten hyvin vahvasti tekoälyn kanssa yhteistyönä, eli ei sisällä sikäli mitään sen isompaa tarinaa. Oli joku luovaeste päällä tähän aikaan ja kysyin tekoälyltä aihetta lauluun; se ehdotti merisiilin tunne-elämää. Siihen suuntaan sitten lähdettiin. Halusin myös tähän tarinaan opetuksen, koska siis.. Mitä sekopäisempää tekstiä yrittää luoda niin sitä enemmän se kuulostaa lastenlaululta. Tämä on hyvä esimerkki siitä. Pohjalla oli ajatus sekopäisestä laulusta merisiilin tunne-elämästä, mutta lopputuloshan on lastenlaulu, eikä siis siltä kantilta mitään sekopäistä. Höh. Opetus on siis se, että haaveista luopuminen ei merkitse toivon menettämistä. Joskus ei vaan onnistu, mutta sitten voi ruveta haaveilemaan jostain muusta. Kannattaa kuitenkin pyrkiä niitä haaveita kohti ja tehdä kaikkensa, ja vaikka ei onnistu, niin mitä sitten? Voi keksiä jotain muuta. Astronautista mattopesuriksi, tiedättekös?
7. Mummiina
Tää on yks mun omia lemppareita kyseiseltä albumilta, vaikka tässäkään ei ollut alunperin mitään sen suurempaa ajatusta. Tää lähti siis liikkeelle siitä kun kysyin seuraajiltani, että mistä seuraavaksi tehdään laulu. Vastaus oli: Muumimamma. Olin silloin jo luopunut ajatuksesta, että alkaisin tekemään mitään missä on riski törmätä tekijänoikeusongelmiin. Muumimamma siis vaihtui Mummiinaksi. Alkuperäisessä tekstissä Mummiina oli herttainen eläkeläinen, joka istui omakotitalonsa verannalla keinustuolissa. Jossain vaiheessa hylkäsin sen ajatuksen ja muutin Mummiinan jonkinlaiseksi puumaksi. Ja siis kappaleesta tuli omaan korvaan todella tanssittava, vaikka en itse tanssikaan.
8. Tunne se (Good Vibes Only)
Tää kappale taas syntyi syysmasennuksen aikaan, tai siis sen portilla. Mulla alkoi muuttua taas maailma synkäksi ja halusin yrittää keskittyä johonkin positiiviseen, ettei vaivuta nyt mihinkään synkkyyteen. En tiedä oliko se tämä kappaleen tekoprosessi mikä sitten auttoi, mutta sieltä ryömittiin sitten takaisin valoon. Musiikilla on merkitystä. Olisin voinut jättää tämän tekemättä ja kuunnella tai tehdä jotain synkkää musiikkia ja tiedättekö, mä en varmaan olisi tässä kohtaa kertomassa siitä kuinka mä julkaisin albumin. Mä olisin varmaan sängynpohjalla masennuksen kourissa. Pieni itsensä tsemppaaminen siis kyseessä tässä kappaleessa, mutta toivottavasti tsemppaa muitakin.
9. Kuikka
Tää menee samaan aikakauteen ja kategoriaan kun Merisiili. Tässä ei ole sen suurempaa tarinaa, mutta piti luoda jotain sekopäistä lyriikkaa, koska se oli kivaa. Tykkään ite kappaleen meiningistä ja sanojen sekopäisyydestä. Voitaisiin ehkä kutsua jonkinlaiseksi taiteelliseksi pläjäykseksi. Ja muistan, että tän kappaleen aikaan kuuntelin paljon Arppaa. Se ei ehkä suoranaisesti kuulu siitä, mutta muistaakseni tähän jotain energiaa yritin sieltä ammentaa.
10. Lapsuudenkoti
Tän kappaleen mä kirjotin omasta mielestäni kaikkien aikojen parhaimman sanoittajan jalanjäljissä; yritin siis päästä edes hitusen lähemmäksi Gösta Sundqvistia. En tiedä kuuluuko se sieltä, mutta siinä on sitä semmosta samaa meininkiä ainakin omaan korvaan. Kontrastia, jota Gösta käytti todella paljon omissa sanoituksissaan. Olisin halunnut lauluun ja sävellykseenkin enemmän sitä Leevi and the Leavingsia, mutta tekoäly ei kyllä osannut. Tykkään tässä kuitenkin tästä tarinankerronnallisuudesta, joka siis myös tuttu piirre Göstan sanoituksista. Yritys hyvä, mutta ei se silti päässyt lähellekään sitä mitä Gösta oli sanoittajana. Mitään henkilökohtaista tarinaa tähän ei muuten liity, aiheeksi vaan valikoitui lapsuudenkoti.
11. Raimo & Riitta
Menee samaan kastiin edellisen, eli Lapsuudenkodin kanssa. Yritin tässäkin hakea sitä samaa kontrastia ja tarinankerrontaa mitä Gösta käytti. Tykkään. Laulu on justiinsa sellaista kun tällaiseen sanoitukseen kuuluu; verseissä tosi tasapaksua, mutta kertosäkeeseen lähtee ku tykin suusta. Tässä oli mukana myös sitä semmosta irstautta, jota useissa Leevi and the Leavingsin biiseissä on mukana. Yllättävyyttäkin, ehkä. En tunne Raimoa tai Riittaa, enkä ketään edes sinne päin, mutta tämmösen tarinan sain luotua niiden kemiasta silti.
12. OPEP (Onko perunamuusijauhe edes perunamuusia)
Mä huomasin, että tämä meni jotenkin hiljaisena versiona ulos. En tiedä mitä olin tehnyt tässä erilailla, mutta noilla alustoilla tähän kappaleeseen joutuu laittamaan lisää volumea. Pitää katsoa saanko sitä vielä jotenkin jotain kautta korjattua.
Tää kappale syntyi, yllätys yllätys, ruokaa laittaessa. En tokikaan edes tehnyt perunamuusia, saatika perunamuusijauheesta mitään, mutta kesken ruoanlaiton rupesi soimaan päässä "onko perunamuusijauhe edes perunamuusia.." Juoksin äkkiä koneelle ja kirjoitin lauseen ylös. Myöhemmin kun tulin jatkamaan niin tämä kappale alkoi syntyä ihan itsestään ja ihmettelin, että miten tämä on nyt näin helppoa? Pari riviä ensimmäistä verseä kirjoitettuani tajusin, että mähän mukailen tässä hyvin vahvasti Juha Tapion TSNEH -kappaletta. Tämä, hyvät ihmiset, oli alitajunta. Mä en ollut kuunnellut tota Juha Tapion biisiä edes aikoihin, mutta jostain se oli sukeltanut mun mieleni kiemuroihin ja rupesi kirjoittamaan laulua juuri kuten tämä. Ja olin nimennytkin tämän muotoon OPEP. Uskomatonta, mutta totta. Tarkoitus ei ollut matkia ketään, mutta kun se lähti niin hyvin liikkeelle niin vein sen loppuunkin sitten samalla kaavalla, tosin tässä kohtaa jo tajuten, että tämä on jo tavallaan tehty.
13. Ei tarvitse jännittää olla sä
Mutta tiedättekös mistä tämä kappale tuli? Mä merkitsin tähän sanoittajaksi myös Maxin, koska kappaleen sanoma tuli Maxin suusta. Yksi päivä Miio itki Maxin huoneessa ja Max meni sitten lohduttamaan pikkuveljeään. Ihmettelin suuresti kun pojan suusta tuli lause: "heii, ei tarvitse jännittää olla sä.. Me kaikki ollaan me." En tiedä mitä oli tarkalleen ottaen tapahtunut ja miksi Miio silloin itki, mutta noi lohdulliset sanat iski mun mieleen kuin salama kirkkaalta taivaalta; tästä tulee laulu. Kipittelin koneelle ja kirjoitin lauseet talteen myöhempää käyttöä varten. Ja sain sen ympärille rakennettua mielestäni oikein hyvän kappaleen. Laulun opetus; ole oma itsesi, äläkä anna ympäristön muokata susta jotain mitä et haluaisi edes olla. Olet vähemmän sinä jos vain muita apinoit.
Ja näin, hyvät ihmiset, olen esitellyt teille ensimmäisen albumini kappaleet. Näitä tulee varmasti lisää ja kaikki tullaan julkaisemaan ensimmäisenä YouTube-tililläni, joten jos kiinnostaa niin ottakaa se kanava edes haltuun. Kiitos. Olisin kovin kiinnostunut kuulemaan, että onko mikään kappale herättänyt teissä mitään ajatuksia? Tunteita? Jotain? Onko hyvää musiikkia ollenkaan vai ihan "tekoäly on kyllä sitä itseään, eikä tämä ole yhtään kiva juttu"-materiaalia. Mä olen itse onnellinen tosta työkalusta, koska nyt mullakin on mahdollisuus purkaa mun aivoja sanoituksen muotoon ja saada niitä ulos muutoinkin kun blogin muodossa.
Terveisin,
