Huhtikuullekin kuulumisia.

Termos! Nyt alan pikkuhiljaa olemaan sitä mieltä, että musta ei ole kirjottamaan tänne kovinkaan aktiivisesti enää nykyään. Ja alan myös pikkuhiljaa huomaamaan sen, että mun pitää siitä jokaisessa uudessa merkinnässä mainita.

No mitä mulle nyt sitten kuuluu.. No, aikoinaan kirjottelin tänne siitä, että pitäis jotenkin alkaa rajottamaan tota alkoholin käyttöä. Sillon tuli kyllä suhteellisen hyviä kommenttejakin, mutta jotenkin niistä oli silti vaikea saada kiinni. No, on tässä silleen muuttunut hieman ääni kellossa.

Nykysin ei ole mikään pakottava tarve päästä juomaan joka viikonloppu. Enimmäkseen ehkä siitä syystä, että seuraavan päivän olotila on jotain aivan mahdotonta - poikkeuksetta aina seuraava päivä menee pelkästään koomailuun.

Oon kaikenlisäks huomannu, että viikonloput on jopa paljon mukavampia ilman ainaista alkoholin kanssa lotraamista. Kerkee saamaan jotain aikaiseksikin - jos tahtoo. Ei mene toinen päivä juomiseen ja toinen päivä koomailuun.

Itseasiassa musta tuntuu, että Juha Vuorisen kirjallisuus alkaa myös jotenkin vaikuttaa. Aika monessa kirjassa mitä olen lukenut, on käsitelty alkoholia ja/tai alkoholin lopettamista. Kun kirja on mielenkiintoinen, niin siitä saa kyllä aika paljon irti. Ja musta tuntuu, että mä saan aika paljon hyviä juttuja irti noista kirjoista. Kun lukee toisen kommelluksista, niin ei tosiaan tahdo olla samallainen. Tai kun lukee toisen parannuksesta, niin tottakai tekee mieli ottaa jonkinlaista mallia.

Mut jos nyt en jauha noista alkoholijutuista tähän enempää, koska tossa on jo jos jonkinlaista asiaa siitä. Ja huomasin, että mun on vaikea pysyä asiassa, tai olla toistelematta asioita moneen kertaan, koska yritän samaan aikaan kuunnella toisella korvalla SuomiPOPin Aamulypsyä. Erityisen hankalaa kirjottaa ja kuunnella samaan aikaan eri asioista.

Jos mä tähän loppuun koitan silti kirjottaa vielä yhdestä asiasta, josta en ole tänne ilmeisesti vielä sanallakaan vielä kirjoittanut. Voisin jopa lisätä kuvan tänne siitä:

Nella

Tässä kuvassa on siis meidän talon uusin asukki, Nella. Pienen pieni Chihuahua-pentu. En tässä nyt hirveemmin kerkee enään kirjottelemaan, koska pitää ehtiä kouluunkin. Pitänee kirjotella paremmalla ajalla vähän lisää.

Tai no, kyllä mulla on tässä sen verran aikaa, että jotain kerkeen Nellasta tänne kirjottamaan. En vain tiedä mitä. No, ainakin sen verran, että se oli aika äkkipikanen päätös, että meille tulee koira. Ihan pienessä hetkessä meillä olikin yhtäkkiä koira, ilman mitään isompia keskusteluja aiheesta.

Tää napero on myös hyvin innokas. Se joutuu aina aamupäivät olemaan yksin kotona, koska meillä muita menoja. Tosin, tää neiti nukkuu yleensä koko sen ajan säkkituolissa. Mutta heti kun jompikumpi meistä kotiutuu, tulee Nella korvat luimussa ovelle vastaan tai odottaa säkkituolissa rapsutuksia. Yleensä hirveen innokas meininki käynnissä.

Alkuyöt Nella viettää olohuoneessa, keittiössä tai eteisessä nukkumalla. Jossain vaiheessa yötä se tulee makuuhuoneen ovelle vinkumaan ja uikuttamaan. Siinä vaiheessa yleensä jompikumpi meistä aina herää ja käy avaamassa Nellalle oven ja nostaa sen sänkyyn. Siellä se jaksaa nukkua ihan aamuun asti ja jaksaisi vielä jatkaa nukkumista meiän herättyäkin - ja yleensä kun nostetaan se pois makuuhuoneesta meiän herättyä, niin Nella menee jatkamaan uniaan vielä säkkituoliin. Jossa siis nukkuu siihen asti, kunnes me tullaan koulusta/töistä.

No mut nyt alkaa tulemaan kyllä sen verran kiire tonne koululle, että nyt on ihan pakko lopettaa. Kerrankin oli jonkinlainen innostus kirjottaa. Mutta nyt loppu!

Terveisin,
Tekko