18072018 | Turvaako?

Tahtoisin tietää, että onko muilla ihmisillä jotain semmosta, hmm, turvavaatetta/-asustetta? Vai oonko vaan outo? Ei, en tarkota tällä mitään heijastinliiviä tms. Selitän teille mun turvavaatteeni, niin saatte kiinni.

Mun turvavaate on huppari, kauluspaita tai vaikka takki. Jokin, minkä voi laittaa t-paidan päälle. Mä en ikinä pysty lähteä pihamaata pidemmälle pelkässä t-paidassa.

Jos mulla ei ole toista vaatekappaletta t-paidan päällä, niin mä tunnen oloni jotenkin tosi epämukavaksi, ehkä jopa turvattomaksi. Ja voitte kuulkaas uskoa, että se on näillä helteillä aikamoinen kirous.

Vaikka kuinka kuuma olisi, niin turvavaatetta ei voi julkisella paikalla ottaa pois. Luultavasti koko maapallo räjähtäis sillä sekunnilla..

Tämä aiheuttaa myös ihmisissä kysymysmerkkejä. Multa on nyt pari kertaa kysytty, että miksi en ota mun huppariliiviä pois päältä, vaikka hikoilen kun pieni eläin? Vastaus: se on mun turva.

On vain muutama paikka maapallolla, jossa voin ottaa turvavaatteen pois yltäni: oma koti ja vanhempien koti. Näissä paikoissa mulla on turvallista ilman turvavaatetta.

Mä tiedän, että mun isoveljellä on – tai ainakin joskus oli – lippis ja aurinkolasit, joita ilman ei voi poistua kotoota. Kuvittelen jotenkin, että se on sille vähän niinkun mulle tämä paita-homma. Joten on varmasti muitakin ihmisiä, jotka kärsii tämmösestä. Tai ehkä nauttii? No, ei me kuitenkaan voida olla ainoot näin oudot.

Jotenkin haluisin, että edes mietitte. Onko teillä joku semmonen vaate/asuste, jonka te ehkä aina laitatte päällenne? Ja mitä jos se joskus jää pois? Tuleeko siitä turvaton tai ehkä edes epämukava olo?

Mä tiedän, että avaimet, lompakko tai jopa puhelin voi aiheuttaa joillekin hämmennyksen jos sen unohtaa kotiin, mutta nyt on kyse vaatekappaleesta tai jostain asusteesta.

Nimittäin jos teillä semmosia on, niin ymmärrätte kyllä hyvin mun ongelmani.

Noin neljä tuntia eilen, ja saman verran tänään puvuston muuttoa kahdella paidalla suorittaneena voin sanoa, että se on välillä hyvin, hyvin iso ongelma.

Terveisin,

Tekko