Tää testi minkä mä tein.. Hmm, se väittää, että mulla ei olisi ADHD:ta. Sain 52 pistettä ja jäin siis niukasti alle vaaditun 60 pisteen. Mä haluan kuitenkin nyt käydä vähän läpi näitä kysymyksiä ja vastauksiani, vaikka tää ei siihen testiin enää mitenkään vaikuta. Haluan vain puida asiaa, koska.. No, mä olen alkanut ihan tosissani miettiä sitä, että menisin nettitestien sijaan testaamaan tätä oikean ihmisen pakeille.
Eli testissä oli 24 väitettä ja kysymys oli: kuinka hyvin väitteet kuvaavat minua? Vastausvaihtoehdot oli ei ollenkaan, vain vähän, jonkin verran, kohtalaisesti, melko hyvin ja täysin. Yritin olla täysin rehellinen vastausten kanssa, koska mitä hyötyä olisi valehdella nettitestille?
1. Kotona, työssä tai koulussa huomaan ajatuksieni vaeltavan pois tehtävistä, jotka eivät kiinnosta tai jotka ovat vaikeita.
– Vastasin tähän melko hyvin.Mä liian usein skippaan kotityöt, vaikka ne olisi tehtävä. Oon huomannut usein, että Eira on vihjannut jostain tehtävästä, mä olen miettinyt tarttuvani siihen, mutta en tartu. Vaikka ihan rehellisesti haluaisin olla mukana pyörittämässä arkea. Multa vaan jää todella helposti hoitamatta, koska on olemassa asioita, jotka kiinnostaa enemmän kun jonkun askareen tekeminen. En mä sitä ilkeyttäni tee tai sen takia, että haluaisin jättää kaikki hommat Eiralle.. Mä en vaan osaa tarttua.
Kouluhommista muistan vaan sen, että silloin kun sitä ravintola- ja catering-alaa hetken aikaa kävin, niin mä en todellakaan pystynyt keskittyä kuuntelemaan etäopetuksessa. Mulle jätettiin siinä se mahdollisuus tehdä kaikkea muuta ja silloinhan mä teen kaikkea muuta. Ja siis vaikka se ala ja aihe mua oikeesti kiinnostikin, niin silti löysin jotain kiinnostavampaa ja keskittyminen herpaantui.
Mun täytyy tosiaan keskittyä keskittymään tai muuten ajatus karkaa.
2. Minusta on vaikeata lukea kirjoitettua tekstiä, ellei se ole erittäin mielenkiintoista tai erittäin helppoa.
– Vastasin tähän kohtalaisesti. Taas pitää miettiä aikaa kun kävin ravintola- ja catering-alaa. Mun suunta siellä oli täysin eri kun muiden luokkalaisten, joten mut tavallaan irrotettiin ryhmästä tekemään tehtäviä itsekseni. Mun piti lukea, lukea ja lukea. Ala kiinnosti, mutta loputon määrä erilaisia aiheita alalta ei kiinnostanut, joten lukeminen oli vaikeeta. Mä muistan, että saatoin lukea lauseen sieltä ja toisen täältä. Tehtäviin vastasin niin, että etsin tekstistä silmämääräisesti sen kohdan missä mahdollisesti saatetaan aiheesta jotain sanoa ja vastasin nopeasti sen perusteella.
Ja sitten taas muuten tykkään kyllä lukea. Just oon taas lukenut KK - Kuoleman kauppias -kirjan uudemman kerran ja nyt on Gösta Sunqvistin elämänkerta silmäiltävänä. Ja siis tykkään lukea, koska aihe kiinnostaa. Eli tykkään lukea huvikseni, mutta semmonen pakotettu lukeminen ei nappaa.
3. Erityisesti ryhmissä minun on vaikea pysyä tietoisena, ”kärryillä”, mistä keskusteluissa puhutaan.
– Tähän vastasin täysin. Hukkaan hyvin helposti ryhmässä sen punaisen langan ja sitten olen ihan ihmeissäni mitä tapahtuu. Tässä taas pätee se, että mun pitää keskittyä keskittymään, jotta pysyn kärryillä edes jotenkin. Ei tarvitse kun yksi lipsahdus ja sen jälkeen se on menoa. En saa enää kiinni ja se oli sillä selvä.
4. Minulla on kiivas luonne... ja lyhyt pinna.
– Tähän vastasin vain vähän. Olisin ehkä voinut laittaa jopa ei ollenkaan, mutta kyllä mulla toisinaan saattaa pinna mennä. Kiivas luonne en mielestäni ole lainkaan, mutta pinna menee toisinaan. En mä siitäkään silloin kiivastu, vaan vetäydyn pääosin olemaan yksin. En tykkää purkaa suuttumustani muihin, joten se on helpompi käsitellä yksin.
5. Olen ärtyisä ja tulen huonolle tuulelle vähäisestäkin harmista.
– Vastasin, että jonkin verran. Aamuisin jos on pakko herätä kesken unien, niin olen käsittääkseni ärtyisä. Mä en jaksaisi kuunnella silloin mitään. Hmm.. Itseasiassa.. Taisin vähän näköjään juksata tässä. Mä teen tän testin uudestaan tän analysoinnin jälkeen, koska tässä huomaa virheitä.
Mähän siis olen täysin ihminen, joka tulee huonolle tuulelle vähäisestäkin harmista. Voisin vastata tähän siis melko hyvin ellen jopa täysin. Jopa toisen ihmisen äänensävy tai ilmeet saattaa saada mut huonolle tuulelle. Mä tulkitsen hyvin paljon äänensävyjä ja ilmeitä ja mun oma mieli muuttuu sen mukaan miten toinen käyttäytyy.
6. Sanon asioita ajattelematta ja myöhemmin kadun sanojani.
– Tähän voin rehellisesti vastata ei ollenkaan. Mä olen täysin tämän väittämän vastakohta. Mä puntaroin ja mietin aina kaikkea hyvin pitkään ennen kun saan mitään suustani. Ne jotka on mun kanssa joskus jutellut, niin on varmaan ihmetellyt välillä taukoja mun puheessa. Tai ainakin itse koen pitäväni kysymysten jälkeen taukoja, koska koneisto alkaa raksuttamaan ja ei voi sanoa mitään mitä ei olisi tarkkaan mietitty.
Jos multa joskus lipsahtaa jotain vahingossa ulos ennen miettimistä, niin silloin se on jotain hyvin epämääräistä ja sitä saatan miettiä joskus iltaisin. "Miksi sanoin kaupassa joskus myyjälle "kiitos, titi tyty?"" ja siihen päälle suuri häpeän tunne. Toi siis tapahtui joskus ja se johtui siitä kun mietin omia asioitani ja yritin sanoa, että ei kuittia.
7. Teen nopeita päätöksiä ajattelematta tarpeeksi niiden mahdollisia huonoja seuraamuksia.
– Tähänkin vastasin ei ollenkaan. Joskus mulla oli taipumusta lähteä ryypiskelemään sen suurempia miettimättä, mutta se on tosiaan meikäläiseltä karissut pois viimeistään Maxin syntymän jälkeen. Nykyään päätökset syntyy kyllä pitkän mietinnän ja yhdessä sopimisen kautta.
Joskus kaupassa tulee semmosia, että mä ostan nyt kyllä jotain mitä muka tarvitsen. Saan asian käteeni ja pidän sitä tovin miettien tarvitsenko sitä oikeasti, ja yleensä jätän ostamatta. Tulee semmonen tahtotila ostaa jotain, mutta sitten järki voittaa. Liittyikö tämä tähän mitenkään? Ehkä, ehkä ei.
8. Taipumukseni puhua ensin ja ajatella myöhemmin on vaikeuttanut ihmissuhteitani.
– Kuten sanottu; ei ollenkaan. Ihan kaikissa tilanteissa mun täytyy miettiä ensin ja sanoa vasta sitten. No okei, semmoset perus kaupassa käymiset yms. niin niissä on kaava minkä mukaan toimitaan. Kiitetään ja hylätään kuitti. Ei sitä tarvitse miettiä, eikä se vaikeuta mitään ihmissuhteitakaan. Mutta keskustelut ilman minkäänlaista kaavaa mun täytyy aina ajatella loppuun asti.
9. Mielialani vaihtelee voimakkaasti laidasta laitaan.
– Vain vähän. En koe, että mun mielialat vaihtelee itsekseen kovin paljoa. Jos oon ihan omissa oloissani niin oon sillä fiiliksellä kun satun olemaan. Vastasin tähän vain vähän vain siksi, että toisinaan mulla tulee semmosia.. Öö.. Yhtäkkiä tulee jostain tosi hyvä olo ja melkein rupeaa hymyilyttämään ilman mitään syytä. En tiedä mikä se on, mutta ei se kauhean normaalilta kuulosta. Se ei toki ole laidasta laitaan, mutta vastasin nyt näin.
10. Minun on vaikea suunnitella, missä järjestyksessä hoidan tehtäväni ja toimeni.
– Tätä mä mietin tovin ja vastasin jonkin verran. Tässä ehkä mennään taas niihin kotiaskareisiin, jotka mun on vaikea hoitaa. Toisaalta.. Silloin kun teen kotiaskareita niin en mä paljoa mieti, että missä järjestyksessä. Sekin on niin kaavamaista hommaa, että se on helppo hoitaa ilman suunnittelua. Mä itseasiassa tarvitsen aika paljon kaavoja mun elämään.
11. Menen melko helposti pois tolaltani.
– Ei ollenkaan. Mä en edes muista koska olisin viimeksi mennyt pois tolaltani. Tai ehkä en vaan ymmärrä milloin olen pois tolaltani..
12. Olen melko herkkänahkainen, ja monet asiat huolestuttavat minua.
– Melko hyvin. Mä olen aikalailla semmonen ihminen, että mä olen huolissani jatkuvasti. Huolissani muiden puolesta, vaikka ei tarvitsisi. En kuitenkaan osaa hoitaa asioita niin, että kysyisin toiselta, että tarvitseeko mun olla huolissaan hänen puolestaan. Pyörittelen muiden asioita päässäni ja mietin, että onkohan niillä nyt kaikki hyvin.
Herkkänahkaiseksi en kuitenkaan itseäni kuvailisi, koska sillä viitataan usein kai äreään, ärtyisään ja riitaisaan persoonallisuuteen. Vaan jos sillä tarkoitetaan herkkää kaikkien muidenkin tunteiden osalta, niin kyllä mä sitten saatan herkkänahkainenkin olla.
13. Olen aina menossa jonnekin tai touhuan jotakin.
– Ei ollenkaan. Tästä en löydä itseäni yhtään. Ajatustasolla ehkä olisin kokoaika menossa johonkin, mutta usein – eli lähes aina – tyydyn vain olemaan paikoillani. Sohva on liiankin mukava paikka viettää kaikki aika maailmassa. Mutta sitten taas toki.. Hmm, en mä sohvallakaan vaan istu. Ehkä tässäkin on virhe, koska en ajatellut sitä, että mä räpellän siinä kokoaika puhelinta = touhuan jotakin kokoaika. Ehkä mä tätäkin voisin kuitenkin nostaa pari astetta ylöspäin, jollen jopa ihan kohtalaiseen asti. En mä ole melkein hetkeäkään tekemättä mitään.
14. Minusta on mukavampaa olla liikkeessä kuin istua paikallaan.
– Ei ollenkaan. Kyllä minusta on mukavampaa olla paikallaan kun olla liikkeessä. Mä olen liian mukavuudenhaluinen, ja kaikista mukavinta on istua paikallaan.
15. Keskustelussa, aloitan vastaamaan kysymyksiin ennen kuin kysymys on kunnolla asetettu loppuun.
– Kuten sanottu, ei ollenkaan. Mä kuuntelen kysymykset aina loppuun asti ja vaikka kuinka hyvin kuulisinkin sen, niin saatan kysyä, että "mitä?" Pelaan tällä itselleni lisää aikaa miettiä vastaustani, koska en halua laukoa suustani ihan mitä sattuu. Tarkkaan pohdittuja vastauksia vain tai ei mitään.. No, en käsittääkseni kyllä koskaan jätä kysymyksiin vastaamatta.
16. Usein yritän hoitaa useata tehtävää yhtä aikaa ja harvoin onnistun saamaan tehtyä loppuun yhtään niistä.
– Jonkin verran. Sälinkäällä oon huomannut pari kertaa sen, että alotan uusia hommia, vaikka edelliset on vielä kesken. Saatan siivota siellä jotain rakennusta, yhtäkkiä olen trimmerin kanssa siistimässä nurmialueita ja sitten saatankin singahtaa tasottamaan hiekkaa jossain päin pihaa. Sitten taas seuraavaan hommaan kunnes muistan, että hei, munhan piti tehdä sitä semmosta hommaa ja palaan siihen. Harvoin kuitenkaan mikään on kesken jäänyt, vaan pyrin kyllä viemään kaikki maaliin.
17. Pääni sisällä tuntuu olevan paljon häiriöitä ja kolinaa.
– Vastasin tähän melko hyvin, koska mulle on hitusen hämärää toi kolina. Ei mun päässä kai mitään kolinaa ole, eikä kaiketi mitään suoranaisia häiriöitäkään. Ellei häiriöllä tarkoiteta sitä miten itse sen ajattelin, eli liiallista ajattelua. Mä ajattelen liikaa ja koen sen tietyllä tapaa häiriönä. Ja jos häiriöksi lasketaan myös muistin temppuilu, niin sitten siinä tapauksessa voin nostaa tämänkin kohtaan täysin.
18. Vaikka istuisin hiljaa, heiluttelen usein käsiäni tai jalkojani.
– Jonkin verran. Mä en ole itse aikoihin huomannut tämän tapahtumista, mutta muistan kyllä joskus kouluaikoina harrastaneeni tätä paljon. Havahduin usein siihen, että jalat vaan heiluu ja heiluu. Käsien en muista tehneen kyllä samaa, että kyllä ne on aina olleet jalat jotka on ollut menossa.
19. Minun on vaikea odottaa vuoroani ryhmätehtävissä.
19. Minun on vaikea odottaa vuoroani ryhmätehtävissä.
– Vastasin tähän melko hyvin, koska en ole nyt ihan varma. Mun on vaikea odottaa vuoroani missään, koska mä haluaisin hoitaa kaiken alta pois nopeesti. Tai siis.. Semmoset pakolliset menot. Ne mä haluan hoitaa aina pois mahdollisimman nopeasti, että ei tarvitse miettiä niitä enää. Kouluajoilta muistan, että olisin halunnut usein olla ryhmätöissä ensimmäinen esittelijä, koska sitten se olisi hoidettu eikä tarvitsisi miettiä sitä enää. Mun ei ole vaikea odottaa sen takia, että se olisi musta niin kivaa ja haluaisin vaan päästä toteuttamaan itseäni, vaan musta on tosiaan vaan hyvä saada kaikki pakolliset pois alta nopeasti. Tää voi siis olla myös täysin, eikä vaan melko hyvin.
20. Ajatukseni menevät niin sekaisin, että tuntuu ettei järki kulje kunnolla.
– Kohtalaisesti. Nyt kun tätäkin mietin, niin kyllä tätäkin voisi periaatteessa nostaa. Melko hyvin kuvaisi ehkä vielä paremmin tässä kohtaa. Tätä tapahtuu kylläkin vain keskusteluissa ja sen takia laitoin kohtalaisesti.
Antakaas kun kerron. Mulla oli tossa työhönvalmentajan kanssa tapaaminen. Tapaamisen lopulla se kysyi multa, että "millä fiiliksillä?" tms. Olin kuunnellut kaiken mitä oli puhuttu, eikä mulla ollut mitään kysymyksiä. Eikä ilmeisesti mitään muutakaan sanottavaa, koska yhtäkkiä mun pää oli jotenkin täysin jumissa. Mä olin ihan hiljaa ja kattelin vaan ympärilleni hämmentyneenä, vaikka mun olisi pitänyt vastata yksinkertaiseen kysymykseen. En tiedä käytiinkö siinä sitten liikaa asiaa läpi yhdeltä istumalta vai mitä, mutta jotenkin järki lakkasi kulkemasta kunnolla hetkeksi. Että tämmöisiä saattaa tapahtua keskusteluissa, mutta muuten järki kyllä kulkee.
21. Ajatukseni poukkoilevat ympäriinsä.
– Täysin. Varsinkin, jos on joku sovittu meno, jossa voi joutua keskustelemaan. Ajatukset käy läpi kaikki mahdolliset variaatiot tulevista keskusteluista ja syntyvistä mahdollisista sivukysymyksistä. Vastaan kysymyksiin, joita ei mulle ole edes vielä esitetty. Eikä ehkä tulla edes esittämään.
Iso kiitos siitä, että se ei ole ihan kokoaikaista. Yliajattelu on iso ongelma meikäläisellä, mutta onneksi sekään ei ole ihan täysin käsistä lähtenyt.
22. Aivoni ovat kuin televisio, jossa kaikki kanavat ovat yhtä aikaa päällä.
– Vain vähän. Kun mä yritin miettiä tätä kysymystä, niin huomasin välillä päässäni hyppääväni vastauksesta vastaukseen, mutta en tiedä onko se se televisio-efekti. Tavallaan päätin vastata tähän yhtä, mutta vastasinkin toista, koska ajatus vaihtui kuin kanava. En tiedä ottiko aivot vaan kopin tästä kysymyksestä, koska en mä osaa ajatella, että tätä tapahtuisi paljoa.
Tai siis joo, ei.. En tiedä. Yliajatellessa ehkä tämä kaikki kanavat päällä samaan aikaan toteutuu. En koe, että ihan hirveesti koskettaa omaa elämää, onneksi.
23. En pysty lopettamaan ajatusten harhailua.
– Melko hyvin. Mä oon yrittänyt joskus semmosia.. Öö, no YouTubestakin löytää semmoisia rentoutumisharjoituksia, niin niitä olen joskus kokeillut, koska on tuntunut, että en pysty pysähtymään päässäni. Rentoutumisharjoituskaan ei koskaan ota ensimmäiseen ehkä 15 minuuttiin onnistuakseen kun pitäisi keskittyä johonkin yhteen varpaaseen vaikka, niin; Varvas, toinen asia, varvas, kolmas asia, toinen asia uudestaan, varvas, neljäs asia, viides asia, ainiin, se varvas, oho, ollaankin jo polvessa, kuudes asia, varvas, eipäs kun polvi.. Se menee jotakuinkin noin. Ja mä oon huomannut, että harhailen ehkä kaikista eniten vielä just silloin kun pitäisi nimenomaan keskittyä miettimään yhtä asiaa. Voisiko tää siis jopa olla täysin?
24. Aivojen sekava toiminta ahdistaa minua.
– Melko hyvin. Nykyään kun on huomannut, että muistin kanssa on oikeasti jonkinlaisia ongelmia, niin on alkanut paljon ahdistamaan asia. Mitä jos alan kohta unohtaa tärkeämpiä asioita? Ja tottakai kaikki tommoset harhailut kun pitäisi keskittyä.. Ei ne mitenkään mukavalta tunnu.
En tiedä, ehkä asiat ei sillein vielä täysin ahdistamalla ahdista. Vaan jos niitä miettii liikaa. Ehkä eniten ahdistaa se, että joku vika tuolla pääkopassa varmasti on, mutta ei tiedä mikä. Ja vaikea lähteä sitoutumaan mihinkään tutkimuksiin kun ei koe, että olisi aikaa semmoseen.. Hmm, outoa.
Ja nyt hyvät ihmiset mä teen sen testin uudestaan kun olen miettinyt asioita vähän paremmin. Katsotaan saanko sen vaaditun 60 pistettä vai miten miehen käy?
Nyt sain pistemääräkseni 59, joten jäin yhdellä pisteellä alle tuomion. Olen nentti, eli neurologisesti normaali, sanoo tuo testi. Mietimpä vain.. No, toi testi ei näe mitä olen tänne kirjoitellut, joten ehkä toi testi ei vaan tiedä kaikkea. Mä en jaksa uskoa, että näillä oireilla olisin mitenkään neurologisesti täysin normaali. Jotain vikaahan mussa selvästi on, vai väitättekö lukemanne perusteella muuta?
Nää on toki semmosia asioita mitä on pitänyt aina itsellään normaalina, koska ei ole ollut mitään mihin verrata. Tämmöistä elämä on, voisiko se olla jotain muuta? Kai se voisi, mutta se vaatii ponnisteluja. Tässä kohtaa alkaa kyllä vaakakuppi kallistumaan enemmän sille puolelle, että tämä asia pitäisi oikeasti käydä jossain tutkituttamassa.. Kunhan vain saisi aikaan ja pystyisi sitoutumaan johonkin hoitosuhteeseen.
No, tämä oli tämmöstä jatkoa sille aikaisemmalle ADHD-pohdinnalleni. Siis tälle. Enkä mä usko, että tämä tulee olemaan viimeinenkään. Mä tulen varmasti tekemään lisää testejä, lukemaan aiheesta ja yritän luoda itselleni semmoisen olon, että mun tarvitsee totaalisen varmasti käydä tutkimuksissa.
Nyt ei mulla kylläkään enempää. Seuraavaan kertaan siispä!
Terveisin,
Vesa-Matti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)