Päivä 14:
Menee aika hyvin tää lakkoilu. Miettikää, ennen kun mä lupasin Facebookissa pitäväni jonkinlaisen lakon, riippuen ihmisten tuesta, niin mä en osannu olla päivääkään polttamatta. Aina teki mieli röökii. En sitä kiellä, etteikö nyt tekis. Varsinkin sellaset päivät kun on juomassa tai ku on muuten vaan ympäril tupakoivaa väkee, ni ne on harvinaisen vaikeita. Tekis aina mieli polttaa yks tupakki.
Toisaalta, tupakoin aktiivisesti noin, hmm, 9 kuukautta. Vasta. Onneks vasta, koska tää lakkoilukin saattais tuottaa enemmän tuskaa jos oisin polttanu pidempään. Ja minkä takia poltin? No, vuoden vaihteessa oli aika typerä fiilis erään henkilön takia ja ajattelin jostain syystä, että tupakka sit helpottais oloa.. Mutta eihän se nyt silleen mitään jeesannu, mutta koukkuun jäin.
Ja miks mä sit ees oon kelannu lopettamist? Miks en? Siis sehän on ihan pellee hommaa. Ensinnäkin, rahaa menee ihan helvetisti. Toisena kunto laskee, joka mulla muutenkin on melko heikko. Ja onhan näitä. Mitä siitä sitten saa? Hetkittäisen hyvän olon? Mut ei siitäkään saa sitä hetkittäistä hyvää oloo, jos ei oo jo tottunu tupakoimaan. En mä siitä ekalla kerralla hirveesti nauttinu, tai saanu mitään "wau!"-kokemusta. Ei se ollu hetken kestävä hyvä olo, ei se ollu oikeestaan mitään.. Tai no silleen, että ku otti sen tupakan käteen ja poltti sitä, kyllähän siinä hetkeks unohtu kaikki paska ympäriltä. Mut se ei johtunu niistä savuista tai mitään.. Se oli se ku oli jotain muuta tekemistä ku miettiä.
En mä ees oikeesti tajuu. Tossa ennen tätä lakkoa mä poltin aina jokaisen asian loputtua. Tai no en nyt silleen, mutta joo. Sapuska loppu lautaselta, tupakalle. Elokuva loppu ja lopputekstit pyörii ruudulla, tupakalle. Kyl mä nyt kaipaan niitä joitakin henkosia, ku pääsee pieneks hetkeks miettimään sitä pientä tupakkarullaa. Sitä tuntee ittensä jotenkin tosi henkeväks henkilöks sillon. Tai ainakin mun kohalla. Yleensä ku yksin tupruttelin, niin mietin kaikkee henkevää. Tuli toisaalta ihan hyviäkin mietteitä, kuten: "Miksi kissa yrittää peittää ruokakuppinsa?" tai "Pitääkö tv-lupa maksaa jos ei omista digiboxia?". Noi on tommosii, ei niin arkipäiväsii asioita, noista ei tarvii ottaa paineita ja masentua. Ne on jees, ne on tupakan hyvä puoli. Ei mieti arkipäiväsii asioita, vaan kaikkee muuta.
Toisaalta, hmm. Mä jotenkin epäilen, että tää lakko ei lopeta mun tupakointia kokonaan. Mutta vähentää. Jotenkin kuvittelen, että pidän sen jotenkin sellasena sosiaalisena tapana. Tai no siis, ollaan juomassa isossa porukassa, halutaan jutella jonkun kanssa rauhassa -> Tupakalle. Sinne ei kaikki tuu sillon pörräämään ympärille ja kyselee kaikkee. Se on semmonen rauhallinen tilanne.
Mut joo, kyllähän tässä tulikin jo pohdittua kaikenlaista. Tässähän tätä oli, kaikkee mitä päässä liikkuu. Hyvin purattuna yhteen pieneen (Pieni? Wot?) blogikirjoitukseen. Kiitos ja kuittaus.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)