Jokaiselle jotakin (Syys-lokakuu)

Kyllä, siinä lukee "muuuta", mutta tajusin sen liian myöhään..

Uuden merkinnän aika! Tuntuu kyllä, että pitäis käydä ehkä tässä välissä haukkaamassa vähän happea, koska on jotenkin semmonen olo, et ei oo ihan tällä planeetalla. Mulla on taas peli-kausi meneillään.. Käytän kaiken ns. tyhjän ajan pelaamiseen. Ja tässä kun oon pelannut nyt viimesen noin 4 tuntia, niin kyllä se pistää vähän jumittamaan. En ees näe kunnolla..

Ja jos jotain kiinnostaa, niin pelaan tällä hetkellä semmosta peliä kun Oxygen Not Included. Se on ollu mulla vasta muutaman päivän, mutta oon pelannut sitä jo 20 tuntia.. Ehkä pitäisi löytää joku kohtuus.. Tommoset selviytymispelit vaan kiinnostaa mua liikaa ja keksin kokoaika uusia tapoja tehdä asioita.. Sit on pakko pelata.

No, mennään nyt kuitenkin itse aiheeseen, joka siis otsikostakin on varmasti jo kaikille selvinnyt.


Töistä: Toisaalta musta tuntuu, että mun on turha enää kirjottaa tästä.. Kesäteatteri on loppunut ja mun työnkuva on muuttunut itseään toistavaksi arjeksi. Jos jotain on pakko kirjoittaa ylös, niin oon saanut pidettyä omat homman hallinnassa. Omat hommat tulee hoidettua aina ensimmäisenä ja vasta sitten käyn muiden töiden kimppuun. Kukaan tai mikään ei ole päässyt mun omien hommien eteen, joka on jonkinlainen edistysaskel mulle itelle. Autan kyllä yhä ihmisiä ihan mielelläni, mutta priorisoin ne vasta seuraavaksi.

Jotain kehitystä kai.


Alle 2000 kcal: Hmm, onkohan mulla nyt joku kapina iskemässä päälle kun musta tuntuu, ettei mun oo järkeä kirjottaa tästäkään enää? Mä oon kuitenkin saanut pidettyä mun ruokarytmin lähes täydellisenä lähes aina. Ehkä pientä tarkkuutta vaaditaan vielä, mutta muuten se alkaa olemaan todella selvää ja tapahtuu kuin itsestään.

Okei, ehkä toi ensimmäinen ajatus oli vaan jotain kiirehtimistä.. Tottakai mun täytyy kirjottaa tästä, koska vain siten mä saan tätä ylläpidettyä. Mulla olis vaan kauhee kiire kirjottamaan noista kuukauden silmäilyistä, koska siellä on pari kivaa juttua.

Mutta joo, liittyen tähän projektiin, niin oon taas alottanut epäsäännölliset lenkkeilyt. Kävellen ja hieman hölkäten. Pitkä matka on vielä omiin tavotteisiin, mutta niitä kohti mennään.

Ruoka-asiat on pääpiirteittäin kunnossa ja syksy tuli sopivaan saumaan. Tykkään nimittäin lenkkeillä vaan syksyllä, oon aina tykänny. Illalla siinä joskus 20 maissa on paras aika lähteä, koska on pimeetä ja viileetä – siihen vielä pieni sade, ni ai että.. En oo hirveesti nyt noilla lenkeillä musiikkia kuunnellut, koska oon ollut semmosessa keskustelusovelluksessa kavereiden kanssa ja jutellut niiden kanssa lenkin ajan. Lenkki menee huomaamatta kun on lenkkiseuraa.

Mutta tiivistettynä; vielä vähän tarkkuutta joihinkin annoskokoihin ja vielä vähän enemmän motivaatiota lenkkeilyyn. Silleen siitä hyvä tulee.


Tähän väliin on pakko kertoa, että mä vasta tänään tajusin, että toi edellinen kuukausi oli syyskuu.. Se meni jotenkin ihan täysin vaan ohi. Tai no ei silleen ohi, mutta en vaan tajunnut missään vaiheessa, että mikä kuukausi on meneillään.. Tajuta nyt vasta lokakuussa, että syyskuu oli tossa välissä..


Syyskuun silmäilyt: Nyt päästään itse asiaan! Voi olla, että oon unohtanut merkata kaikki, mutta mulla on tuolla ainakin noi pari tosi isoa juttua itelle..

Tää kuukausi nimittäin alkoi kauan odotetulla Pitkä Kuuma Kesä-elokuvalla! Joka siis aikoinaan oli semmonen elokuva, jonka katsoin vähintään kerran vuodessa, koska se oli vaan niin hyvä. Ehdottomasti yks mun henkilökohtaisista lemppareista. Ei se tietenkään enää voi potkia niin kovaa, mutta hyvä se oli silti, eikä varmasti ollut viimeinen kerta kun kyseisen elokuvan katselen.

Kuukauden toinen elokuva kantoikin sitten nimeä Transke.. Transcente.. Transcendence. Tähän hätään en tosin muista siitä kun sen, että se Ronin kanssa katottiin ja ainakin Roni hypetti sitä elokuvaa sen jälkeen. Hmm.. Kai se oli hyvä? Kyllä se tais olla, joo. Ihan mielenkiintoinen tarinahan siinä ainakin oli.

Kolmas olikin sitten 1922. Sekin on vähän hämärän peitossa tällä hetkellä, mutta tästä muistan sen, että tästä Roni taas ei pitänyt yhtään. Mä saatoin pitää vähän? Joo, ehkä mä pidin siitä vähän. Laitoin leffan pyörimään oikeestaan vaan siksi, että jossain luki Stephen King. Yleensä siltä pohjalta on vaikeeta saada huonoa elokuvaa! Mutta ehkä, iso ehkä, toi leffa saattoi olla hieman laahaava.

Tässä välissä mulla oli taas kirjanpito lopahtanut, mutta oon aika varma, ettei sieltä puutu mitään. Ehkä se sen takia loppuikin, koska ei vaan tullut katottua mitään? No, neljäs elokuva olikin sitten taas suomalainen tekele, Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Leffa oli sinällään hyvin jännä taas, että se vei kyllä tunteita mukanaan. Oli hyvin lähellä, ettei jossain kohtaa elokuvan aikana olisi tullut tippa linssiin. Ja kyllä, Heikki Kinnunen sopii paljon paremmin Mielensäpahoittajan saappaisiin! Kyllä, kaikinpuolin leffa toimi kyllä itelle ja voin vaan suositella muille.

Tähän väliin voi kuulua joku elokuva, mutta en ole ihan 100% varma. Ehkä 75% varma vaan.. Mutta koska sitä ei tähän ole merkitty, niin mennään suoraan kuukauden ehdottoman oman suosikkini kimppuun!

Pet Sematary (2019). Herranjestas, huh. Mä olin tosi epäröivä tän kanssa alkuun, koska siis se alkuperäinen Pet Sematary vuodelta 1989 oli yks mun suosikeista lapsena. Kyllä, pidin kauhuleffasta pienenä, ja paljon pidinkin. Ainut mikä siinä silloin oikeestaan pelotti oli Zelda, mutta niissä kohdissa olikin hyvä pitää silmät kiinni. Tää uus Uinu uinu lemmikkini turvautui aika paljon säikäytyksiin, jotka kyllä melkein aina sai mut. Loppua kohden opin jo tunnistamaan tulevat säikäytykset ja varauduin niihin hyvin. Ja siis tää uus versio kyllä trollaa meitä, jotka olemme alkuperäisen nähneet.. Siin oli pari semmosta kohtaa mitkä muistin hyvin, mutta sitten niitä ei tapahtunutkaan.. Tai tapahtui, mutta ei samalla hetkellä/tavalla. Se oli jotenkin tosi huikeeta, koska "tiedän mitä nyt tapahtuu!!" ja sitten se ei tapahtunutkaan.. Ja ykskaks se tapahtuikin toisessa hetkessä! Ihan mahtava, tykkäsin todella.

Ja vaikka leffat päättyikin tähän, niin jatketaan sitten näillä muilla silmäilyillä. Koska siis, mä olin itse jo lopettamassa Big Brotherin katselun, koska se tuntui tosi tylsältä.. Kokeilin sitä 24/7-palvelua ja se piti mulle välillä seuraa, mutta se vaan muodostui tarpeettomaksi ja tylsäksi. Sit jossain vaiheessa edellistä kuuta Eira halusi ruveta niitä koosteita katsomaan ja no, niitä on nyt sitten itsekin tullut katsottua. Niitä jää aina semmonen kasa katsomatta syystä tai toisesta ja sit pidetään maratooni. Se on ihan hyvää ajankulua, jos ei muuta ole.

Ja koska 24/7-palvelu oli sama asia kun Ruutu+, niin tuli katsottua Ruudun kautta vähän muutakin. Mainittakoon nyt Kontio & Parmas. Sen sarjan huumori kyllä osuu itelle, joten oli pakko katsoa se toinenkin kausi, joka siis oli ton palvelun takana vielä toistaiseksi.

Netflixiin oli myös tullut uusi kausi Dicens.. Disencham.. Disenchantmentia.. Meniköhän se vieläkään oikein? No kuitenkin, sitä. Se on ollut semmosta "en jaksa pelata, enkä jaksa tehdä mitään.." katseltavaa, nautitaan pari jaksoa kerrallaan ja sit jaksaa taas tehdä muuta.

Yökatseltavana on mennyt vähän Metsolaa, Kyllä Isä Osaa(ta) ja Pirunpeltoa.


Muuta mukavaa: Onkohan mulla tähän mitään.. Vai lopettelisinko vaan äkkiä ja menisin hetkeksi terassille heilumaan tuulessa..? No voin kertoa sen, että kun jossain vaiheessa kirjottelin siitä mun tavasta aikoinaan mennä ostelemaan vähän dvd-elokuvia.. Niin nyt löysin sen tavan taas!

En tiedä onko se oikeesti huutomerkin arvoinen asia, mutta musta se oli taas kivaa. Mennä kaupan dvd-hyllylle ja tutkia elokuvia.. Se oli sillon kivaa ja se oli nyt kivaa! Nyt tein kaksi semmosta reissua ja molemmilta tarttui mukaan elokuvia. Kotimaisia, muut nähtyja ja yksi uusi tuttavuus. Sibelius, Prinsessa, Kaksipäisen kotkan varjossa (tästä oon muistaakseni joskus kirjottanut tänne blogiin jotain – tässä) ja Teit meistä kauniin (tätä en oo viel nähny).

Ehkäpä siis seuraavassa jokaiselle jotakinkissä(?) Näistä elokuvista jotain.

Sen pidemmittä puheitta lopetellaan tämä tältä osin, tai kokonaisuudessaan tähän tämä merkintä. Kiitos.

Musta tuntuu, että mulla saattaa olla tuolla paljon semmosia virheitä, että on pitänyt kirjottaa kaks samaa kirjainta peräkkäin, mutta oon jättänyt toisen kirjottamatta.. Sitä tapahtuu jostain syystä nyt kokoaika.. Pahoittelen.

Terveisin,
Tekko