Halvalla ei saa kuin närästystä

Mun elämäntapamuutoksen alkutaipaleella tekemäni muutokset aiheuttivat pitkän ja piinaavan vaivan, jonka selvittäminen oli vallan vaikea tapaus. Tai siis, no, tästä puhutaan tänään. Närästyksestä, ja mikä sen hyvin suurella todennäköisyydellä aiheutti.

Muistatte varmaan viime lokakuussa kun kirjoitin siitä mun yllättäen nousseesta leposykkeestä? Leposyke 158. Nostan tämän tähän vain siksi, että voin sanoa mitä tein silloin ja mitä luin tässä pari päivää sitten.

Mähän siis aloin ton päivän jälkeen miettimään ja suunnittelemaan elämääni hyvin vahvasti uusiksi. Halusin ruveta liikkumaan ja syömään fiksummin, jotta saisin itseni jotenkin kuntoon, eikä tommosia yllätyksiä enää kävisi. Yksi lisäys elämään oli semmoset.. Millähän yhteisellä nimellä niitä nyt kutsuisi? No, rupesin syömään vitamiinia, kalanmaksaöljyä ja magnesiumia purkista. Aloin siis aamuisin herättyäni nappaamaan kourallisen erilaisia nappeja naamaani, koska saahan niistä nyt kaiken sen mitä ei välttämättä omasta kehnosta ruokavaliosta saa.

Nopeasti noiden napsimisen aloittamisen jälkeen mulle alkoi tulla semmonen kemiallinen maku suuhun. Se ei ollut rasvainen tai metallinen, mitä yleensä saa lukea, vaan se oli hyvin semmoinen lääkeainemainen. Ajattelin syyn olevan siinä vitamiinipurkissa, koska siis mun mielestä ne oli ollut meidän hyllyssä jo vaikka ties kuinka monta vuotta ja ajattelin niiden sitten vanhentuneen. Lopetin niiden käyttämisen siihen paikkaan. Jatkoin kaikkea muuta.

Tässä kohtaa kemiallinen maku suussa hälveni, mutta palaili aina silloin tällöin. Luulin aina, että olen saanut jotain hajustetta tai partaöljyä suuhuni, joten pystyin jotakuinkin elämään sen kanssa. Vaan sitten alkoi tulla närästystä. Närästyksen jälkeen vähän lisää närästystä. Arvaatteko, mitä sen närästyksen jälkeen sitten tuli? Kyllä, närästystä. Mulla alkoi aivan jäätävä närästyskausi, jollaista ei oltu vielä koskaan aiemmin nähty.

Se oli siis pahimmillaan niin paha, että mä todella monena yönä nukahtamisvaiheessa säpsähdin hereille kun se joku läppä tuolla rentoutui ja tavaraa pääsi väärään suuntaan. Mietin aina, että nyt on joku sydänkohtaus päällä tai jotain. Mua helpotti kuitenkin se tieto, että se tapahtui vain ja ainoastaan nukahtamishetkellä; eihän mikään vakava vakava voi oireilla vain noin. Tiedättehän te termin hypnagoginen säpsähdys? Se oli vähän kuin se, mutta mä en säpsähtänyt vaan mä sain semmosen epämiellyttävän kuuman tunteen tohon rintakehän yläosaan juuri sillä hetkellä kun aivot vaihtoivat hereilläolosta unitilaan. Eli kun mun kehoni rentoutui.

Päivät pitkät meni sitten epämiellyttävän tuntuisen ruokatorven ja röyhtäilyjen kanssa. Ne oli tosi inhottavia oireita. Jos se tulee yhtenä päivänä se on ihan kestettävissä, toinen päiväkin on vielä aika normaali ollut joskus, mutta kun se jatkui noin 3-4 kuukautta. Välillä oli parempia päiviä, ja välillä taas ihan vallan surkeita.

Mä pyörittelin paljon mielessäni sitä, että pitääkö mun oikeasti varata nyt aika lääkärille? Aina sain kuitenkin itseni puhuttua ympäri ja päätin, että katson nyt vielä huomiseen tai katson nyt vielä ainakin viikon. Viikot vieri ja siitä tulikin sitten vähän pidempi närästyspätkä, hups.

Nyt se on lähes loppunut, kuin taikaiskusta! No, ei ihan taikaiskusta.. Vaan mä lopetin magnesiumlisän käyttämisen. Mä nimittäin luin, että niitä magnesiumlisiä on ainakin kolmea erilaista, joista mä onnistuin rahan takia valitsemaan sen kaikista huonoiten imeytyvän, magnesiumoksidin. Eikä siinä vielä kaikki: mä aloin ottamaan sitä aamulla tyhjään vatsaan. 

Googlen mukaan aikuisen miehen magnesiumin saantisuositus on 350 mg. Mä ostin tuotteen, jonka nimi oli Magnesia 375, joka siis nimensä mukaan pitää sisällään sen 375 mg magnesiumia. Tommonen ylitys on kuulemma ihan normaalia ja sallittavaa, mutta se, että se on huonosti imeytyvää ja sen nappaa tyhjään vatsaan, niin.. No, se mitä se tekee herkälle ruoansulatukselle niin on luettavissa tässä blogimerkinnässä.

Miksi mä en heti osannut epäillä kyseistä ainetta, vaan jatkoin sen napsimista näin pitkään ja ylläpidin omaa närästystäni? No, tätä te ette ehkä halua tietää, mutta mulla meni ensimmäisen magnesiumtabletin jälkeen maha aivan mahdottomaksi. Luulin siis, että ainoat mahdolliset haittavaikutukset voi olla laksatiivisia. Sitä ei sitten toisen tabletin kohdalla tapahtunut, joten oletin kykeneväni syömään niitä ilman mitään haittavaikutuksia. 


Mutta tiedättekö mitä? Tästä oli apuakin. Mä olen oppinut katkaisemaan paaston lempeämmin pienellä aamupalalla ja mä olen oppinut jättämään rasvaisempaa ruokaa taka-alalle. Vähän jopa pelkäämään sitä. En halua syödä hirveästi mitään rasvaa, koska luulin pitkään sen ylläpitävän mahdotonta närästyskierrettäni. Jauhelihasta kaadan rasvan aina siivilän läpi johonkin astiaan, jonka heitän sitten roskiin.

Sivuraide: Tästä taas tuli mieleeni se, että punnitsin tossa yks päivä huvikseni, että paljonko semmoinen kaupan halvin sika-nauta jauheliha on paistettuna ja rasvat pois kipattuna, ja siis 400 g jauhelihasta jää jäljelle vain 320 g sitä itseään. Ei siis sitä itseään mitä sitä itseään yleensä tarkoittaa, vaan siis sitä itseään, eli sika-nauta jauhelihaa. Jos osaisi matematiikkaa tarpeeksi hyvin, niin osaisi varmaan laskea, että olisiko kuitenkin järkevää siirtyä vähärasvaiseen versioon?

Mutta jos tästä jotain pitäisi oppia ja opettaa teille, niin se voisi olla jotakuinkin niin, että älä osta halpoja magnesiumlisiä. Tai jos ostat, niin älä vedä niitä tyhjään vatsaan. Tai jos vedät, niin älä ainakaan osta kalliita närästyslääkkeitä, joilla yrität pitää närästystäsi kurissa. Tai jos ostat, niin älä ihmettele jos ne ei tehoa hirveän hyvin tai hirveän pitkään. Tai jos ihmettelet niin älä enää ihmettele. Siinä se opetus voisi kaiken kaikkiaan olla.

Tänne loppuun haluan vielä olla hieman vastuullinen bloggaaja: mä en voi olla 100 % varma siitä, että olen itse diagnosoinut oireeni ja hoitoni oikein, mutta ajallisesti tämä kaikki on mennyt yksi yhteen. Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon: menkää ammattilaiselle, jos joku omassa voinnissanne huolettaa teitä.

Terveisin,
Vesa-Matti