Ensinnäkin olen itse todella huono valehtelemaan, koska en vain yksinkertaisesti enään piittaa koko toiminnasta ja pyrin nykyään puhumaan vain totta. Toki pieniä valkoisia valheita saattaa päästä normaalin puheen joukkoon, mutta jostain syystä omatuntoni alkaa välillä kolkutella sellaisissakin asioissa.
Itseasiassa valehtelusta tahdoin nyt kirjoittaa sen takia, että tässä pari päivää taaksepäin jouduin taas salailemaan yhtä asiaa ja on sekin jonkinasteista valehtelua kun ei kerro kaikkea. En syyllistä siitä ketään, koska ymmärrän tilanteen täysin ja tiedän, että salattu tieto olisi saanut toiselle ihmiselle mahdollisesti tosi pahan fiiliksen. Asia todennäköisesti kerrotaan kun tulee tarpeeksi otollinen tilanne.
Mutta jos jatketaan valehtelun parissa.. Kaikkihan on joskus valehdellut, sitä ei voi kiistää. Muistan itsekin yläasteikäisenä valehdelleeni useasti. Ja itseasiassa vielä ammattikouluaikoina valehtelin "oman edun" takia. Jos vaikka ei vaan huvittanut mennä opiskelemaan, niin tottakai helpompaa valehdella olevansa kipeä..
Eletään valehtelematta, vaikka se joskus tuntuisi paremmalta vaihtoehdolta.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)