Mä en muista kirjotinko mä viimeks siitä, että mä viihdyn tuolla teatterityöpajalla? No jos en kirjottanut, niin nyt kirjotan: Mä viihdyn tuolla teatterityöpajalla.
Musta tuntuu, että siellä on ihan mahtava porukka. Mun ei tarvii nykyään enää elää niin paljoa jännityksessä, koska me ollaan tultu tutuiksi kaikkien kanssa tosi nopeesti. Mä osasin tänään taas tuoda omia ajatuksiani esille, ja se tuntu mahtavalta. Tai sen lisäksi se tuntui mahtavalta, että mun ideoita osattiin myös kunnioittaa.
Teatterin tekeminen on varmasti vielä enemmän, kun se mitä mä olen nyt päässyt kokemaan. Tänään oli pieni pätkä semmosta luovaa ideointia ja mä voisin sanoa, että pärjäsin ihan hyvin siinä.
Pari kertaa oon käynyt nyt puvustuksen tiloissa etsimässä tarpeistoa, ja tänään otin jo semmosen roolin, että "minä löydän täältä kaiken". Enhän mä oikeesti sieltä kaikkea löydä, mutta mulla oli semmonen fiilis. Onko se jonkinlaista itsevarmuutta? Se on mulle hieman vieras käsite vielä.
Ja nyt mä oon vissiin löytänyt tän kirjottamisenkin uudestaan. Jos en voi olla teatterilla, niin mun pitää kirjottaa siitä. Toivottavasti tää ei vaan taas oo jotain alkuhuumaa, mitä mä aina koen. Tää on mahtava fiilis, kun tuntee kuuluvansa johonkin.
Huomenna jatkuu, mutta tahtoisin jo nyt takasin? Ihan sairasta. Ja sit viime torstaina ajattelin, että "ei jestas sentään, maanantainako vasta uudestaan?" Mä tykkään, eikä mulla muuta.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)