Viikko 18

Pitäis jaksaa kirjottaa viime viikko tänne jotenkin.. Jos mä nyt vaan alotan tän, ni ehkä tää tulee joskus valmiiksi. On meinaan hieman väsynyt ja uupunut olo. Käydään suoraan kimppuun, jottei tää ainakaan veny turhan takia.


Maanantai, eipäs kun tiistai; alotin vähän isommalla siivouksella. Tein siis perusasiat vaan vähän isommin. Jokainen mahdollinen nurkka piti putsata, koska tiedostin tulevan isomman tapahtuman, joka tulee vetämään asiakkaita paikanpäälle katsomaan tilojen siisteyttä. Joo, vain sitä. Sit toiselle työmaalle vähän alottelemaan senkin siivoamista, koska tämä isompi tapahtuma kattaa kaikki tilat. Kerkesin jossain vaiheessa ajattelemaan taas sitä maalivarastoakin, mutta siitä myöhemmin lisää.

Keskiviikkona jatkoin mun suursiivousta. Molemmissa paikoissa. Jaksan yhä tänäkin päivänä ihmetellä sitä, että miten paljon pölyä kertyy ihan hetkessä. Ainakin tuolla. Joka päivä sais olla imuri kourassa, koska aina sieltä jostain pöllähtää pölypalloja, vaikka olis kuinka tarkasti imuroinut. Sit pidettiin vielä päivän päätteeksi palaveri tulevasta tapahtumasta.

Torstaina jatkoin taas siivoamista. Tiistaina kun teki sen isomman siivouksen, niin nää muut päivät oli lähinnä sen puhtauden ylläpitoa. Tai no sitähän mun työ muutenkin on.. No, kuitenkin. Sit pyysin Eiraa hieman avuksi ja käytiin kaupassa. Piti pistää kaikki paperi/käsisaippua/yms. varastot kuntoon, jottei tule yllätyksiä tapahtuman aikana. Kannoin myös toiselta työmaalta pari asiaa pääkallopaikalle, jotta jos jotain tapahtuisi, niin olisi asioita, joilla tilanne voitaisiin hoitaa.

Perjantaita en alottanut siivoamisella, vaan toisella työmaalla suunnittelemalla sitä maalivarastoa uusiksi. Oliko toi järkevä lause? Ehkä. Torstaina oli tosiaan työpaikkapalaveri, jota en maininnut torstain kohdalla, mutta kysyin siellä, että voinko siirtää maalivaraston toiseen paikkaan, johon se mun mielestä sopisi paremmin. Sain luvan. Aloinkin siis suunnitella sitä uutta maalivarastoa ja sainkin jonkinlaista piirustusta tehtyä. Sit kannettiin vähän asioita, jotka liittyi siihen lauantaiseen tapahtumaan. Kannettiin vähän lisääkin. Sit vielä päivän päätteeksi jatkoin tilojen puhtauden ylläpitoa.

Ja sitten koittaa se tapahtuma. Lauantaina menin 7:15 töihin ja alotin taas pienellä siistimisellä. Jossain vaiheessa paikalle alkoi tulla väkeä ja alkoi tavaroiden kantelu; piti siis saada festarialue kasattua ennen kello kymmentä. Onneks meitä oli siellä paljon ja kaikki oli ennalta sovittua. Kaikki auttoi toisiaan ja alue tuli kuntoon ihan ajallaan. Mun vastuualuetta olisi ollut vahtia pomppulinnaa tapahtuman aikana, mutta jotenkin kummallisesti ajauduin grillivastaavaksi. Lähes koko päivä jalkojen päällä, grillaten. Jossain vaiheessa tapahtuma sitten loppui ja alettiin pistämään paikkaa pakettiin. Ja sekin meni yllättävän hienosti. Purkuun ei ollut oikein mitään hirveen tarkkoja ohjeita, mutta kaikki auttoi taas toisiaan ja kaikki sujui suhteellisen loistavasti. Joskus siinä kello 17 jälkeen mä olin sitä mieltä, että tää oli tässä ja voisi lähteä matkaamaan kotiin.

Käytiin kuitenkin parin kaverin kanssa yksillä lonkeroilla ennen kotiin lähtöä. Mä olisin voinut nukahtaa sen tuopin äärelle, mutta vältin sen just ja just. Kotona, sain vaihdettua päälle kuivat vaatteet, kaaduin sohvalle ja katoin hetken aikaa Youtubea ja huomasin, että mulla lipsuu silmät kiinni. Siirryin sänkyyn. En oo varmaan aikoihin nukahtanut niin nopeesti.

Piti kyllä katsoa Suomen pelikin, mutta se vähän jäi.. Onneksi se ei ollut mikään ratkaiseva ottelu.


Viikko oli aika toiminnantäyteinen ja välillä vähän raskaskin. Festarit on nyt kuitenkin takana ja voi alkaa taas keskittymään muihin asioihin. Esimerkiksi maalivarastoon. Ja mun on pakko kertoa se, että mulla on vielä se mun kaappi työn alla. Sen oli joku käynyt kaatamassa sen väliaikaisessa sijainnissa ja se pitää nyt ruuvata kasaan. Se oli siis pihalla, pressun alla, mutta yks päivä se oli nurin siellä ilman mitään suojaa. Ensiksi ajattelin, että tuuli, mutta sitten kun nostin sen kaapin pystyyn, niin olin vakuuttunut sen olleen joku ihminen. Se on sen verran painava, ettei tuuli olisi saanut sitä heitettyä nurin, tai vaikka olisi saanutkin, niin ei ainakaan käännettyä siihen asentoon missä se oli.

No, ihan kun se ei olisi muutenkin ollut ikuisuusprojekti.. Ehkä se vielä joskus. Ja nyt voi olla aikaa keskittyä siihen vähän paremmin.


Haluun takasin makuuasentoon, joten lopetan tän tähän. Tänään olisi kumminkin vielä hyvä päästä hieman liikenteeseen, koska on kuitenkin äitienpäivä. Hyvää äitienpäivää äitit (erityisesti oma äiti, joka siis on maailman paras!) ja muut, mä menen tästä nyt lepäämään vielä hetkeksi.

Terveisin,
Tekko