Jokaiselle jotakin (Elo-syyskuu)

Mun on taas pitänyt kirjottaa, mutta en oo saanut aikaan. Nähkääs kun en osaa kirjottaa samalla kun kuulen/kuuntelen jotain muuta. Ja nyt mun on kaikkien ikäväksi todettava, että mulla on pyörinyt Big Brother 24/7 lähes tauotta pari päivää.

Mulla on semmonen juttu, että äänet luo mulle turvallisuudentunteen. Mitä arkisempi, sen parempi. Ja nyt kun toi BB alkoi, niin mä menin käynnistämään kokeiluversion Ruutu+-palvelusta ja aloin kuuntelemaan mitä siellä talossa tapahtuu. Korviini kantautuu arkista puheensorinaa. Se on kokoaika päällä – paitsi nyt, koska halusin tosissani kirjottaa.

Yleensä yksin ollessani mulla pauhaa musiikki tai sitten jokin podcast. En mä tiedä miksi mä kaipaan jotain ylimäärästä turvaa yksin ollessani, mutta tähän mä totuin jo sillon kun muutin pois vanhempien nurkista, eikä siitä pääse enää eroon. Helpompi olla, kun kuulee ääniä.


En tiedä mikä alustus toi nyt oli olevinaan, mutta nyt olis kyllä tarkotus lähteä perkamaan toi edellinen kuukausi, kuten varmaan otsikosta/kansikuvasta huomasittekin.


Töistä: Kesäteatteri on saatettu päätökseensä jo hyvä tovi sitten. On ollut iso työ palata takaisin normaaliin talonmiehen arkeen. Mä nähkääs vissiinkin jotenkin totuin liiaksi kesäteatterihommiin. Mulle on tullut sanomista jo pari kertaa siitä, että jossain on ollut jotain epäsiisteyttä, ja tottakai se ottaa koville. Oon kuitenkin pyrkinyt hoitamaan tän duunin kunnialla maaliin.

Mutta kuten oon sanansaattajillekin sanonut, että vaikka se uutinen ei kovin kiva yleensä olekaan, niin on se silti hyvä muistutus näin kesän jälkeen. Ja oikeestaan sen perusteellahan omaa työnlaatuaan voi parantaa. Ja niin mä oon mun mielestä tehnytkin. Priorisoin talonmiehen hommat viimein mun tärkeimmäksi työtehtäväksi, ja ennen kun mitään muuta teen, pitää perushommat olla tehtynä. Joka päivä pitää käydä ensimmäisenä se oma tarkasti suunniteltu reitti ja hoitaa siitä matkalta ne kaikki tehtävät.

Aikasemmin mun hommia sotki se, että jos joku keksi yhtäkkiä, että "hei, toi pitää kyllä tehdä nyt!", keskeytin mä yleensä omat hommat ja ryhdyin tähän "tärkeämpään" tehtävään. Oletin siis, että muiden auttaminen on se mun ensisijainen homma. Nyt kun se ajatus on saatu pois päästä, on ollut helpompi muodostaa itselleen se jonkinlainen arkirytmi työn suhteen.

Oma pää selkeytyi ja paikat pysyy jatkossa paremmassa kunnossa; olen kuitenkin talonmies, enkä "autan kaikkia"-mies.

Eikö olekin hassua, miten vaikeeta olen osannut tehdä ihan perus talonmiehen pestistäkin? Mun on nyt pitänyt kirjottaa itelleni muistiin kaikki mitä mun tulee tehdä ja missäkin ajassa, ja selkeyttää sitä muutenkin tosi paljon lähinnä itselleni. Jos joku pyytää apua ja keskeytän omat hommani sen takia, niin mun hommia ei hoida kukaan, ja se ei ole se mitä halutaan. Ensin omat, sitten muiden.


Alle 2000 kcal: Täytyy kyllä sanoa, että nyt kun Eira on Espanjassa, niin mulla on ollut vaikeuksia pysyä jonkinlaisessa päivärytmissä ruokailujen suhteen. En tiedä miksi mä tarvitsen siihen jonkun "vahtimaan". Eihän Eirakaan mun syömisiä vahdi, mutta jotenkin osaan pitää kaikesta paremmin kiinni kun toinen on läsnä.

Oon pitänyt huolta kyllä siitä, että syön noin 3 tunnin välein, mutta välillä tuntuu, että mun annoskoot on taas lähtenyt kasvuun. Se on tosi huono asia. Tää oli ehkä se tärkein juttu tässä, että aloin nyt kirjottamaan; muistutus itselle. Jotenkin kun vaan antaa asioiden mennä, eikä kirjoita niistä mihinkään, niin sitten ne asiat vaan saa mennä. Nyt kun kirjotan tästä, niin osaan taas ehkä paremmin puuttua siihen. Tiedostan ongelman ja osaan siihen tarttua.

Eilinen esimerkiksi meni ihan päin prinkkalaa. Olin melkein koko päivän ähky sen takia, että tein taas spagettia ja jauhelihakastiketta.. Ja söin sitä siis isoja annoksia kolmen tunnin välein. Huono asia. Annoskoot täytyy muistaa pitää pienempinä, kävi miten kävi.

Tänään oon syönyt 1 kokonaisen tosi tumman reissumiehen, kana-caesar-salaatin ja 2 pientä salamipötköä. 2 pientä salamipötköä söin siksi, että halusin syödä. Mun ei pitänyt, mutta se oli vaan helppoa ahtaa ne naamioon. Ja juuri noi mä olen pyrkinyt jättämään pois! Eli toinen virhe, joka pitää korjata taas.

Ja jos mä osaan tehdä ongelman talonmiehen tehtävistä, niin osaan mä tehdä ongelman myös syömisestä. Tätä tää nyt kuitenkin on, koska haluan hallita asioita paremmin.


Elokuun silmäilyt: Nyt täytyy kyllä sanoa, että oon pitänyt harvinaisen huonosti kirjaa näistä.. Löytäisinköhän jostain jotain.. No Netflixistä onneksi löytyy oma katseluhistoria ja voin sitä kautta kertoa teille asioita. Tää tulee nyt hieman erilailla kun yleensä, koska tosiaan omat muistiinpanot on unohtunut täysin. Toivottavasti ei haittaa.

3.8. olen katsonut hieman Katto Kassista. Luultavasti siis varmaan vaan kuunnellut. Siirtynyt sen jälkeen katsomaan Pokemonia (kyllä, pidän Pokemoneista vielä 30-vuotiaana).
4.8. olen jatkanut Orange is the new black-sarjan (tän kerroinkin jo itseasiassa viime Jokaiselle jotakin-merkinnässä) katsomista. Katsonut sitä suhteellisen pitkään.
7.8. olen taas katsonut hieman Katto Kassista ja jatkanut Orange is the new blackiin ja katsonut sen viimeiseen jaksoon. Mielenkiintoinen kombo kyllä.
17.8. ollaan ilmeisesti katsottu Ronin kanssa elokuvaa, koska siellä näkyy olevan House at the End of the Street, joka siis oli hyvin mielenkiintoinen elokuva. Ehkä olisi voinut olla parempikin, mutta ihan hyvää ajanvietettä.
19.8. olen itsekseni katsellut elokuvan Death Note, joka ei täyttänyt mun odotuksia. Voi johtua siitä, että nukahdin kaksi kertaa leffan aikana. Tai sitten se, ettei se täyttänyt mun odotuksia, johti siihen, että nukahdin kaksi kertaa leffan aikana. Mene ja tiedä.
20.8. aloitin katsomaan yhtä mun nuoruusajan lempparia; Bel-Airin Prinssiä. Tajusin, että aika on kullannut muistot, mutta oli se silti ihan hyvää ajanvietettä.
26.8. oon jatkanut Bel-Airin Prinssin katsomista.
30.8. laitoin yökatsottavaksi pyörimään semmoisen sarjan Netflixistä kuin Kummeli: Lihaksia ja Luoteja. Muistan siitä ne pari ekaa jaksoa ja sitten sen, kun Eira heräsi johonkin Vanajan meteliin siinä sarjassa ja pyysi mua laittamaan jotain muuta. Laitoin, yllätys yllätys, Katto Kassisen.

Mulla on ollut vähän tämmönen "nostalgia"-meininki nyt. Katsonut semmosia sarjoja, mitä oon kattonut lapsena tai nuorena viimeksi. Leffat oli kaikki kylläkin itselle uusia tuttavuuksia.

Ihan hyvä muistutus tähänkin väliin, että ei pidä antaa narujen karata käsistä. Pitää jatkossa merkata taas paremmin näitä asioita, koska onhan tää ihan kivaa.


Muuta mukavaa: Hmm, onkohan tässä mitään muuta mukavaa? Tai no niin, Viron reissuahan mä en ole teille yhtään vielä purkanut. Ömm, enkä pura nytkään. Se oli oikein mukava reissu ja se oli aika paljon lähinnä autossa istumista ja kaupoissa pyörimistä. Se oli ihan hyvää vaihtelua normaaliin arkeen ja tuli ihan tarpeeseen. En mä sieltä mitään itselleni löytänyt, mutta yritys oli hyvä.

Ja hmm, Eira on tosiaan nyt lomalla ja mä pyörittelen tätä kotia täällä yksin. Eilen otin Nellan mukaan töihin, koska se oli jotenkin tosi masentuneen oloinen. Käyttäyty se sen verran hyvin, että voin mä sen joku toinenkin päivä ottaa mukaan. Kaikkihan pääosin tykkäs Nellasta sielä, joten miksikäs ei.


No, eikai sitä kannata lähtee taas väkisin miettimään. Jos ajatukset ei nyt suoriltaan tule, niin ne tulee joskus toiste. Joten, tämä alkaisi olemaan tässä.

Terveisin,
Tekko