Suunnitelmia

Mä oon nyt pyöritellyt ja miettinyt tätä mun kouluhommaani tässä jonkin aikaa.. Mä alan ehkä olemaan sitä mieltä, että tää jää tällä kertaa tasan 3 kuukauden mittaiseksi pätkäksi, joka siis on tän osatutkinnon pituus. Palaan jatkamaan siitä sitten kun korona joskus on mahdollisesti ohi. Tää koulutus nimittäin ei oo tarjonnut mulle vielä oikeestaan mitään, enkä usko, että tää tästä tällaisena aikana tulee hirveästi muuttumaan.

Opiskelu on lähinnä etäpainotteista, eli teen tehtäviä yksin kotona.. Kyllä, ihan yksin. Mun suuntani eroaa muiden suunnitelmista niin paljon, että mulle luotiin ihan oma polku. Toki se on hyvä, että yksilöidään, mutta tämä tyyli opiskella ei ole mua varten. Mä en pysty kotona keskittymään mihinkään, enkä mä oikein löydä oikeita hetkiä tehdä mun tehtäviäkään. En osaa aikatauluttaa itsekseni, vaikka ehkä pitäisi. Kotona kun opiskelee, niin sitä huomaa kokoaika jotain paljon mielenkiintoisempaa tekemistä ja sitten opiskelu taas jää. Tää tyyli enemmänkin tappaa mun mielenkiinnon tätäkin asiaa kohtaan. Mun pitäisi päästä tekemään ja oppimaan tekemällä, mutta nyt se ei ole mahdollista.

Ajatuksena oli alunperin, että käyn tän kolme kuukautta tätä koulutusta, opin joitain tärkeimpiä asioita alasta ja sitten suuntaan kohti oppisopimusta. Oppisopimus mua edelleenkin kiinnostaa, mutta mä haluaisin oikeesti oppia normaalia ravintolatyötä, enkä niinkään tätä tämmöstä poikkeusaikahommaa. Uskon kuitenkin, että normaalilla ravintolatyöllä ja pelkällä ulosmyynnillä on suuri ero. Vaikka toisaalta, ruokaahan mä vaan siellä tekisin, oli tilanne mikä tahansa.. Menekin ja kiireen kanssa varmaan se näkyvin ero. En tiedä, tää on vähä tämmöstä.


Muutenkin kun tässä ei koskaan tiedä, että koska se lähtö sinne Hyvinkäälle tulee. Mä olen ymmärtänyt, että meillä on mahdollisesti yksi potentiaalinen ostajaehdokas, joten tää kämppä voi mennä hetkenä minä hyvänsä – ja voi olla menemättäkin. Ei se Hyvinkäälle paluu mitenkään este ole opiskeluille, mutta.. Niin, mä haluan odottaa normaaleja aikoja, jos sellaiset joskus vielä koittaa. Mä uskon, että se on mun oppimisen kannalta parempi. Ja tavallaan olis kiva kyllä saada ensin ihan rauhassa taas tutustua Hyvinkää-elämäänkin – jos se siis tässä on tapahtuakseen.

Mun suunnitelmat nyt on siis seuraavanlaiset: koulutusjakso loppuu mun tietojen mukaan joskus 14.5. ja sen jälkeen jään taas vaan etsimään töitä alalta kun alalta, ja opiskelen kokkailua taas omalla tavallani ruoanlaiton merkeissä ja kokkailuvideoita katsellen. Kun korona joskus aikanaan on toivottavasti ohi, niin oli tilanteeni mikä tahansa, niin haluan lähteä uudestaan paremmalla menestyksellä kohti kokin ammattia. Ellei tossa välissä nyt käy jotain maailmaa mullistavaa, että työllistynkin kirjoituksen tai grafiikan puolella, jolloin siis mielelläni jäisin tekemään niitä hommia.. Mutta eipä noita voi etukäteen tietää.


Toivon kovasti, että kämppä nyt menee kaupaksi ja päästään palaamaan sinne Hyvinkäälle. Sitten toivon kovasti myös sitä, että noi koronarokotteet alkaa puremaan ja tartuntaluvut saadaan tipahtamaan mahdollisimman alas, jotta kaikki rajoitukset yms. voidaan purkaa. Ja vasta sen jälkeen mä toivon, että pääsisin oppimaan kokin ammatista kaiken.

Tämmösellä suunnitelmalla meikäläinen lähtee tästä sitten eteenpäin. Tää oli tämmönen vähän lyhkäsempi ja sitäkin sisältököyhempi merkintä. Tuntuu, että jaarittelin jokaisessa lauseessa vaan samaa asiaa.

Terveisin,
Vesa-Matti