Enhän mä taas selkeestikään osaa kirjottaa mistään muusta kun tästä MON-projektista.. Mä olen kyllä koko viikon ajan yrittänyt päässäni pyöritellä erinäisiä aiheita, mutta mikään ei ole sytyttänyt semmosta "nyt on pakko kirjottaa!"-fiilistä. Ja jos semmosta fiilistä ei tule, niin harvemmin sitä tulee tänne blogin puolelle tultua ilmankaan.
Mistäs mä alottaisin tän viikon jutut.. No, lähdetään vaikka siitä, että mä saatoin keksiä ratkaisun mun ikuiseen ongelmaan veden juonnin suhteen! Mä otin käyttööni 1,5 litran pullon ja mun tarkoitus on juoda semmosia 2 päivässä. Eikö se ole 3 litraa mitä ihmiselle suositellaan? Oli tai ei, niin 3 litraa mä nyt kuitenkin sain jo eilen juotua.
Aikasemmin mulla oli joku 0,5 l sheikkeri (vai miksi noita tommosia pulloja nyt kuuluisikaan kutsua?), enkä koskaan pysynyt laskuissa mukana. Saatoin juoda litran, kaksi, kolme tai neljä, mutta en koskaan osannut laskea sitä ja se häiritsi mua itseäni. Kyllä, mä olen tämmönen lukujen tarkkailija. Jos mä en jotain lukuja tässä hommassa tiedä, niin se häiritsee mua hirmuisesti. Nyt tosin vesi on pois ongelmalistalta! Saa vaan nähdä, että kuinka kauan tällä kertaa..
Mä en ymmärrä sitä, että minkä takia mun pää ei ikinä ymmärrä sitä, että ihminen tarvitsee vettä. Jos mä en tavallaan pakota itseäni juomaan vettä, niin silloin mä en juo vettä. Haluaisin kuvitella, että nyt jos tarpeeksi kauan pidättäydyn 2 pullollista päivässä-tavassani, niin ehkä se nyt vihdoin rutinoituu. Onko se oikea sana tässä tapauksessa? No, siis ehkä veden juonnista nyt vihdoin tulee mulle tapa.
Liikuntaa mä en ole pahemmin harrastanut – enkä oikein mitään muutakaan – kuluneella viikolla. Aika pitkälti oltu vaan kotona neljän seinän sisällä, koska ulos jos menee niin iskee korona. No ei, ei lietsota sitä nyt täälläkin. Sivutakseni asiaa hieman, niin mä suhtaudun koronaan.. Hmm, tietynlaisella varovaisuudella. En lähtisi uhmaamaan annettuja rajotteita, enkä halua tautia itselleni, koska en halua sitä myöskään levittää kenellekään.
Mutta tosiaan, liikuntaa pitäisi alkaa taas harrastamaan. Yläkertaan ei ole taas aikoihin viitsinyt mennä, koska siellä on liian kylmä. Kahvakuulilla ei ole aikoihin oikein voinut mitään tehdä, koska mun oikeessa olkapäässä on nykyään jatkuvasti jotain vikaa. Parina edeltävänä yönä en oo oikein saanut kunnolla edes unta, koska toi olkapää rupee jotain vihottelemaan.
Lenkeillä voisi käydä, mutta en tiedä taas miksi en ole saanut aikaiseksi.. Mulla käy aika usein sillein, että jos mulla on edellinen lenkki ollut ns. tylsä, niin en kovin helposti uudelle lenkille lähde. Mikä sitten on tylsä lenkki? No, joskus se kävely vaan alkaa tuntumaan pitkäveteiseltä ja sit sitä ajattelee lähinnä vaan kaikkea muuta mitä olisi voinut tehdä.. Ja kun pääsee himaan, niin ei ole semmonen olo, että olisi tehnyt mitään järkevää. Kai tää on mun joku aivo-ongelma taas, koska tätä on vaikea selittääkään.
Mutta ehkäpä siinä on tavotetta jatkoa ajatellen; lenkille siitäkin huolimatta, että edellinen lenkki olisi ollut tylsälenkki.
Johan tässä on lätisty yhtä jos toistakin, mutta se johtuu lähinnä siitä, että en keksinyt mitään tekemistä enää ja alotin tän kirjottamisen liian aikaisin. Yleensä mä alotan tän kirjottamisen "aamupunnituksen" jälkeen, koska silloin tiedän koko viikon tulokset. Nyt mulla ei vielä ole tän päivän tuloksia, niin joudun hetken tarinoimaan huvikseni.
Laitoin aamupainon lainausmerkkeihin siitä syystä, että kello 12-13 ei ole enää kovin aamua. Ja mä siis punnitsen itseni yleensä vähän ennen kello 13, koska sen jälkeen saan alkaa taas syömään.
Mä en kylläkään usko, että mun paino muuttuisi enää esim. kello 11 jälkeen, mutta tämä nyt vaan on muodostunut tämmöiseksi tavaksi. Ja enhän mä voi siis olla täysin varma, etteikö sitä muutosta voisi muutamassa tunnissa vielä tapahtua johonkin suuntaan.. Kaikkihan on aina mahdollista.
Tuli muuten mieleen sellainen hauska juttu, että voisin joku päivä kokeilla punnita iltapainon.. Sitä en ole vielä kertaakaan tehnyt, mutta olisihan se varmaan ihan kivaa informaatiota paljonko päivän aikana tulee ns. takaisin. Ja sitten voisi myös katsoa, että paljonko se paino putoaa sen paaston aikana.
Jestas, mulla on tässä tekstiä vaikka lampaat söisi, mutta multa puuttuu edelleenkin tulokset täältä! Toivottavasti olette viihtyneet tän merkinnän parissa siitäkin huolimatta, että ne tulokset on vasta täällä ihan viimeisenä. Jotenkin olettaisin, että tulokset on lähinnä se mitä ihmiset täältä tulee katsomaan, jos tulee.
Nyt ei venytetä enempää, vaan mennään suoraan asiaan: la-su -0,9 kg, su-ma +0,2 kg, ma-ti +-0, ti-ke +0,3 kg, ke-to -0,1 kg, to-pe -1,3 kg ja pe-la +-0.
Nyt on pakko sanoa, että olipas siinä viikko! Yhteensä viikolla seitsemän putosi siis roimat 1,8 kiloa! Ja mä en käsitä, että miksi? Okei, mä söin torstaina todella vähän ja todella vähäkalorisia asioita, mutta en mä olis uskonut, että se vaikuttaa noin paljoa. Ja perjantaina muutenkin ajattelin, että "huomenna siitä tulee osa takasin", mutta nähtävästi sekin oli väärä luulo.
Mä uskon kuitenkin, että näin hyvän viikon.. Okei, näin hyvän alun jälkeen jossain kohtaa on pakko tulla se stoppi tai ainakin etappi, jossa kaikki hidastuu. Melkein 2 kiloa viikossa ei voi olla tahti, joka jatkuu loputtomiin.
Itseasiassa kirjotin siitä jo viime MON-päivityksessä, että "nyt alkaa hidastuminen", mutta ilmeisesti olin silloin väärässä. Ehkä mä en lähe arvioimaan mitään vaan annan asioiden tapahtua.
Ajatelkaapas nyt.. Mä en oo kieltäytynyt mistään hyvästä ruoasta, mutta paino vaan putoaa. Pakkohan ton pätkäpaaston on siis jotenkin vaikuttaa johonkin. Kuluneella viikolla syötiin siis jopa tilattua pizzaakin, mutta se näkyi vaa'alla vain pienenä nousuna, jonka jälkeen se hävisi ekstrojen kanssa.
Mä olen aika tyytyväinen. Tai siis supertyytyväinen. Yhteensä tähän mennessä pudonnut siis 10,4 kg!
Näihin kuviin.. Tai no, vaan näihin tunnelmiin.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)