Elokuun osumat

Toinen kupillinen aamukahvia on naamani edessä tässä vaiheessa päivää. Kyllä, olen taas pitkälti menossa sillä tiellä, että aamuisin on pakko saada se vähintään kupillinen kahvia tai muuten ei muka mistään tule mitään. Miksi piti taas itselleen tämäkin addiktio aiheuttaa? Mun mielestä moni asia oli ehkä paremmin ilman tätä väkinäistä kahvin hörppimistä.. Hmm, pitäisi kai taas vaan lopettaa.. Ihan vaan oikeestaan siitä syystä, että en taas saa tästä mitään. Sillon kun sen kahvin pitää silleen jotenkin hienona hetkenä, eikä tapana, niin se on ihan erilainen, hieno kokemus joka kerta.

Tarkoitukseni ei ollut tulla saarnaamaan taas kaveristamme kahvista, vaan oli mulla kai ihan jotain oikeeta asiaakin. Vai oliko? Oikeestaan mua on hirveesti huvittanut jo pitkän aikaa tehdä joku semmonen "kuukauden suosikit"-merkintä. Joo joo, tämä juna meni jo, ei se ole enää mitenkään hienoa. Tässä kuussa kun on tullut kokeiltua kaikenlaisia erilaisia asioita, niin olisi kiva vähän niistä kertoilla.

Mä en kylläkään varautunut siihen, että tulisin tätä merkintää koskaan tekemään, joten en mä ole kirjannut mitään ylös. Joten tässä tulee nyt semmonen lista uusista asioista menneeltä kuukaudelta, jotka vaan siis muistan. Tässä ei ole mitään sääntöjä, mutta luultavasti iso osa asioista tulee liittymään syömiseen tai juomiseen.

Ihan ensimmäinen suositus, koska tosta kahvista jo hetki höpöteltiinkin, olisi tämmöinen kuin Alpro Vanilla. Se on siis toiminut meillä maidonkorvikkeena, koska.. No, ei siihen ole mitään syytä. Mä rupesin tossa joku aika sitten syömään aina iltapalaksi semmosta smoothieta, johon mä halusin kerran testata tota lantringiksi. Ja koska tommonen purkki oli tullut ostettua, niin päätin kokeilla sitä myös kahviin, ja se oli sitten menoa.

Ja siis se on ehdottomasti juurikin tuo purkki. Muut vastaavat tuotteet ei toimi ainakaan meikäläiselle, joten niihin on turha laittaa roposiaan. On muutamia asioita, joissa kannattaa panostaa siihen tiettyyn merkkiin, ja tämä on yksi niistä. Ne halvemmat versiot ei vaan toimi samalla tavalla.

Jos tätä kahviin innostuu laittamaan, niin tässä kannattaa tietää se, että se kannattaa ravistella hyvin. Se on ilmeisesti toi soijahomma vähän semmosta, että se paakkuuntuu muuten. Ja välillä vaikka ravistais kuinka hyvin, niin se saattaa silti siellä kahvin seassa muuttaa muotoaan, mutta ei se mua ole koskaan silleen hirveemmin haitannut. Hyvää se on silti aina ollut.

Ja sitten seuraavaksi oikeestaan olisi se, mikä mua tän kirjottamiseen ehkä eniten inspiroikin. Tätä tuli kokeiltua eilen ekaa kertaa, mutta ei kyllä varmasti jäänyt viimeiseksi kerraksi. Koska siis makuvaihtoehtoja on vaikka ja kuinka.

Mä oon kova ottamaan vaikutteita kaikista YouTubesta katsomistani videoista. Yks päivä törmäsin videoon, jossa siis semmosta dipmixiä heitettiin popcornien sekaan. Kyllä mä aluksi ajattelin, että tän täytyy nyt olla joku harhautus ja tommonen setti ei voi mitenkään toimia – mutta ei, ihmiset, se toimii!

Eilen mentiin illalla ettimään lähikaupasta Koh-Kaen vihreitä herneitä, jotka olisin halunnut siis oikeesti testata, mutta niitä ei löytynyt. Sitten siinä naposteluhyllyllä vaan yhtäkkiä muistin, että tätä kikkaa voisi nyt sitten ainakin testata! Ostettiinkin sitten popcornia ja Taffelin Broadway dipmix.

Popcornit oli itsessään siis voinmakuisia, mutta mun mielestä se oli kyllä ihan pelkkää plussaa. En siis ehkä lähtis ostaa niitä ihan mauttomia poppareita, vaikka en usko niissäkään mitään vikaa olevan. Ehkä niillä sais paremmin ton dipin maun esille, mutta niin.. Makuasia, sanoi koira. Tää homma siis toimii niinkin yksinkertaisesti, että toi dipmixi vaan kaadetaan tohon poppareiden päälle ja sitten ravistellaan mahdollisimman hyvin. Se kaikki mauste ei niihin poppareihin kiinni jää, vaan sieltä kulhon pohjalta löytyy mahdollisten siementen seasta iso kasa mausteita. Ja ne kulhon viimesimmät popparit on kyllä niin mausteisia, että ihan irvistyttää. Se on kuitenkin aika pieni murhe.

Mutta siis ehdottomasti kannattaa laittaa kokeiluun! Mä itse jo eilen aloin haaveilemaan kaikista muistakin makuvaihtoehdoista, joita siis löytyy vaikka millä mitalla. Seuraavaksi aion varmasti laittaa kokeiluun.. Hetkinen, eikö semmosta muka olekaan? Googlettelin hetken, mutta en löytänyt enää mistään. Mä oon ihan varma, että oon nähnyt tommosen dipmixin, jossa oli makuna cheddar? No, jos semmosta ei olekaan, niin kokeiluun menee ehkä seuraavaksi American tai Ranch. Tai jos oikein hurjaksi heittäydyn, niin Taffelin Cola & BBQ.. Se se vois olla mielenkiintoinen.

Mä oon ihan varma, että mulla on vielä joku kolmas asia, josta haluaisin muutamalla sanalla jotain sanoa.. Menen hetkeksi jääkaapille.

Mikään jääkaapin asioista ei herättänyt mussa mitään semmosta fiilistä, että "tosta mun pitää kirjoittaa", mutta valitsin sitten kuitenkin tähän merkintään vielä kolmannen asian. Koska siis, no, kolme on kai ihan hyvä määrä. Ja tää asia ei edes ole silleen tullut tässä kuussa tutuksi, mutta koska mä en ole näitä aikasemmin tehnyt, niin kai mä voin mainostaa jotain vähän vanhempaakin ystävää.

Ja tämä jos jokin on ystävä. Tai nämä, mutta yksi noista on reippaasti yli kaiken muun.

Ketsupin suhteen on kaksi koulukuntaa, on Felix-ihmiset ja on Heinz-ihmiset, mä itse kallistun aina ja ikuisesti Felixin puoleen. Nää tuotteet ei kuitenkaan ole ketsuppeja, mutta nää on todellakin muuta hyvää Felixiltä. Ja mun ehdoton lemppari näistä on toi keskimmäinen, Dip'n pizza. Tässä kuvassa mulla on avaamaton purkki lähinnä siksi, että just eilen tai toissapäivänä sain taas tuhlattua yhden purkin tuota kyseistä herkkua. Niitä on varmaan viimeisen parin kuukauden aikana tuhottu monia monia pulloja, siis syömällä.

Mä käytän sitä, hmm, en varmaan voi lähteä erittelemään, koska mä käytän sitä oikeestaan kaikissa mahdollisissa ruoissa, mihin ajattelen sen sopivan. Vielä kertaakaan ei ole tullut vastaan ruokaa, johon se ei olisi sopinut, joten.. No, päätelkää siitä.

Sitten on toi Burger dressing -soosi, joka on kyllä vakiinnuttanut paikkansa meidän hampurilaisten välissä. Onhan noita burgerisooseja vaikka kuinka monia erilaisia, mutta mun mielestä toi on tähänastisista paras. Sitä ei tuu oikeestaan käytettyä kun justiinsa burgereissa, mutta sinnehän se on tarkoitettukin. Toikin itseasiassa taitaa olla jo toinen pullollinen, joten sekin voi kertoa jotain. Ehkä me vaan syödään paljon hampurilaisia vai? No ei, mutta mä tykkään lotkottaa tota soosia hampurilaisen väliin niin että tuntuu.

Sit on vielä toi kolmas, joka on siis vasta pari päivää sitten otettu testiin, Hot dog dressing. Se ei ole päässyt vielä kun maisteluasteelle, jossa se ei kyllä tehnyt kovin suurta vaikutusta. Ajattelen kuitenkin, että oikeessa tilanteessa toi toimii hyvin, eli täytyisi joku päivä ruveta väsäämään hodareita. Oon siis kokeillut tota vasta kylmien lihapullien päällä, joten no.. Niissä se nyt ei vaan lähtenyt.

Tota sarjaa on myös neljäs purkki, mutta sitä mä en ole uskaltanut edes ostaa vielä. Se kun kuulostaa niin arveluttavalta. Se olis siis semmonen kun Chick'n wings curry dressing. Siinä lukee siis vielä "curry ja makea aprikoosi", ja toi aprikoosi on se pysäyttävä asia mulle. Mutta mä haluaisin uskoa, että tulen myös tota joskus kokeilemaan, koska kaikkea pitää kokeilla (paitsi Heinzin ketsuppia).

Sit mun on pakko tähän vielä laittaa semmonen asia, mitä ei voi kylläkään syödä, mutta siihen liittyy popcornit jollain tapaa. Käytiin nimittäin katsomassa elokuvateatterissa semmonen elokuva kun Seurapeli. Suomalainen elokuva, koska me nyt ei oikeestaan Eiran kanssa muunlaisia katsota.

Täytyy siitä vaan mainita se, että se on ihan katsomisen arvoinen. Vaikkakaan se ei ihan täyttänyt mun omia odotuksiani. Trailerista sain käsityksen kunnon komediapläjäyksestä, mutta ei se sitä sitten sen kummemmin ollutkaan. Olisi kai kannattanut lukea, että se on draamakomedia, eikä semmonen päätön komedia tyyliin Luokkakokous, jota siis odotin. Se traileri oli mun mielestä siispä surkea, koska siis siinä itsessään oli tyyliin kaikki ne hauskat kohdat koko elokuvasta.

Mutta siis draamana ihan toimiva, kai. Miten sen nyt sanoo silleen fiksusti? Ehkä mä sanoin sen jo fiksusti, kun sanoin, että ihan katsomisen arvoinen. Aiheutti taas paljon jutustelua jälkeenpäin, joten kyllähän se siis yleensä on merkki onnistuneesta elokuvakokemuksesta. Ja toi elokuvan nimi, sen ymmärtää oikeestaan toisella tapaa vasta elokuvan nähtyä, joten ei kannata odottaa mitään semmosta mökkihupailua pelien merkeissä, koska sitä se ei ole kun pienen hetken.

Ja uskoakseni tässä oli mun elokuun suosikkiasiat. No okei, on mun pakko sanoa, että mä kokeilin dipata pehmeitä lakuja smetanassa ja mä olin ihan myyty. Jos ette ole kokeillut, niin kokeilkaa, yllättävän toimiva kombo.

Se jääköön viimeiseksi tällä kertaa. Nyt pitkästä aikaa mun on pakko kinuta hieman kommentteja, koska mua kiinnostaa semmonen asia, että kiinnostaako tämmönen sisältö teitä? Mä voisin tästä ottaa semmosen sarjan tänne, jos tää nyt ihmisiä kiinnostaa, ja jos mulle tulee uusia mainitsemisen arvoisia asioita vastaan. Ainakin mun on tarkoitus maistaa tässä jossain kohtaa niitä Koh-Kaen vihreitä herneitä, joten niistä voisi ehkä tulla seuraavan kuun merkintään jotain, jos siis tekevät vaikutuksen..

Nyt mulla ei muuta tälle merkinnälle, joten ihmetellään lisää jatkossa.

Terveisin,
Tekko