11. kesäkuuta 2018

11062018 | Täytettäkö?

Maanantai ja liikaa aikaa tuhlattavaksi ennen pajan alkamista. Olisiko aika kokeilla taas ilman aihetta aloittaa blogimerkintä? Ehkä..


Mä avasin tän mun blogin ja katsoin tuolta sivupalkista tota mun "Tekstejäkö?" -palkkia. Muistin pitkästä aikaa mun kilpailuviettini vuosien suhteen. Tänä vuonna, tähän mennessä, olen voittanut jo vuoden 2010. Tämä merkintä on tämän vuoden 25. ja vuonna 2010 merkintöjä oli vain 22 kpl. Pienellä panostuksella saatan yltää vuoteen 2014, jolloin merkintöjä tuli yhteensä 37 kpl.

En muista miksi vuosi 2015 oli merkintöjen määrän suhteen paras, mutta siinä on ainakin tavoiteltavaa: 80 kpl merkintöjä! Se on paljon tekstiä se.

Yleensä tässä kohtaa vuotta mietin, että vähintään ainakin tuplaan tämänhetkisen määrän; joten tulisiko tänä vuonna merkintöjä ainakin 50 kpl?


Aiheesta kukkaruukkuun, tai ainakin kasvimaalle. Mulla on päässä jokin outo mielihalu nähdä asioiden kasvavan. Oon haaveillu pitkään, että rupeisin viljelemään jotain.

Pienenä poikana oli kiva katsella raeruohon kasvamista, mutta miten hauskaa voi olla nähdä jonkin syötävän asian kasvavan? Olisikohan ollut toinen päivä tätä kuuta kun aloin kasvattamaan salaattisekoitusta meidän pihamaalla.

Ne on nyt kasvanut ihan kivasti, mutta tiedättekö miten huono yhdistelmä loppujen lopuksi on kärsimättömyys ja asioiden kasvattaminen? Monet kerrat olisin tahtonu repiä salaatit maasta esille ja käskeä niitä kasvamaan nopeammin. Onneksi maltoin mieleni.

Jos tää salaattihomma onnistuu hyvin, niin mua ei pidättele enää mikään. Rupeen aivan varmasti kasvattamaan jotain muuta! Ja kasvatan koko talven sisällä kaikkea! Ja kokoaika kasvatan jotain uutta! Tai näin mä ainakin nyt uhkailen..

Oikeestaan luulen, että tää mun hurahtaminen asioiden kasvattamiseen sai lopullisen sykähdyksensä viime vuonna, kun nappasin metsämansikan kukkaruukkuun. Olen huolehtinut siitä tänäkin vuonna, ja se on vain jatkanut kasvamistaan viime vuodesta.  Ehkä mulla on siinä ruukussa ens vuonna jo mansikkamaa.


Vähän kahvia tähän väliin.. No, kahvista sen verran, että mulla on senkin suhteen ihan ihmeellisiä kausia. Meikäläisen perus aamu alkaa kahdella kupilla kahvia. Jossain kohtaa mulla oli semmonen pätkä, etten vaan saanut alas yhtä kuppia enempää. Tiedättekö mitä semmonen tekee totuttuun rutiiniin? Kahvia jää ylimääräistä pannunpohjalle ja se pitää kaataa lavuaariin.

No, onneks osaan taas juoda kaksi kuppia, ni ei tarvitse juottaa viemärille kahvia heti aamusta.

Ja jos Eira on ollut yövuorossa, mä en osaa juoda aamulla kahvia. Se saattanee johtua siitä, että pyrin täydelliseen hiljaisuuteen silloin. Mä odotan kunnes Eira herää ja keitän kahvia vasta sitten. Poikkeuksena tietenkin tälläset aamut kun pitää lähteä johonkin ennen Eiran heräämistä. Sillon asiat tehdään vikkelää, ettei aiheuteta pitkäaikaista meteliä.


Pitkäaiheisesta metelistä päästiin siihen, että tää näppäimistön ääni on sellasta ja mun on varmaan pakko lopetella. Eira tosiaan nukkuu tuolla nyt yövuoron jälkeisiä unia ja mä vaan hakkaan näppäimistöä täällä. Nyt äkkiä shh!

Terveisin,
Tekko

2 kommenttia:

  1. Kannattaa kokeilla black cherry kirsikkatomaattia kasvattaa mun mielestä helppo kasvattaa. Itse ostin valmiin taimen ja iskin sen maahan ja hyvin kasvo :) Kerran viikkoon annoin neudorff yrttilannoitetta

    VastaaPoista
  2. Hmm.. En vaan itse hirveesti tykkää minkäänlaisista tomaateista.. Ehkä niitä vois kasvattaa muille. Täytynee tutustua asiaan. Tomaatti vois nimittäin olla mukava seurattava.

    VastaaPoista

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)