Mä olin laskeskelevinani, että tää olis mun kymmenes työkokeiluviikko? Periaatteessa kahdeksas, koska on tullut noita sairasteluja/sairauslomia.. Mutta virallisesti kai kumminkin kymmenes. Alotetaan!
Maanantaina menin kymppiin ja kävin ensitöikseni läpi ensiapulaukut. Katsoin, että niissä on kaikki tarpeellinen, koska se kuuluu työnkuvaani. Se on homma, mikä ei kummallisempia ponnisteluita tarvitse, vaan sen voi tehdä ihan vaan istualteen. Sit mä olen merkannut itselleni ylös, että olen käynyt kaikki paperit läpi. Tarkoitan wc-paperia ja käsipaperia. Tarkistan ne lähes päivittäin, mutta silti ne pääsee aina yllättäen loppumaan. Pitäisi purnata ehkä jossain vaiheessa siitä käsipaperin käytöstä tuolla, koska sitä käytetään ihan liikaa ja ihan turhaan.
Tiistaina menin kello kahdeksaan, ah, pitkästä aikaa. Tähän väliin on pakko heittää kiitokset yhdelle työkaverille, koska siis.. Miten en ole voinut itse tajuta? Mä oon aina käynyt imurilla läpi suuria tiloja, vie aikaa ja johto tuo oman haasteensa soppaan. "Sä voit kuivalla isolla mopilla vetää isoilta pinta-aloilta roskat yhteen paikkaan ja imuroida kasan pois." Miten nerokasta! Kokeilin, totesin hyväksi ja teen jatkossa aina niin.
Keskiviikko oli mun viikon pakollinen vapaapäivä, koska meiän palaveri oli sovittu perjantaille ja sinne oli pakko päästä. Siis normaalisti perjantai olis mun pakollinen vapaapäivä, mutta nyt näin.
Torstaina mä tein taas asioita joita kykenin. Vein roskia, tarkistin paperitelineet ja muuta mukavaa. Pitää jatkossa vaan muistaa se, että jos vessoista puuttuu yksikin vessapaperirulla (niissä laitteissa on siis tilaa kolmelle rullalle) niin äkkiä lisää! Kaikki tuolla menee silleen kummallisesti aaltoina. Ensin on vessapaperia monen päivän ajan, yhtäkkiä kaikki menee vessaan ja sitten ei ole vessapaperia ollenkaan. Ensin on ensiapulaukussa kylmäpussejä monen viikon ajan, yhtäkkiä kaikki tarvii kylmäpusseja ja kylmäpusseja ei ole ollenkaan. Nää on asioita, joista mulle huomautellaan. Mutta miten mä voin tehdä tän jotenkin vielä fiksummin? Siihen mun pitää kehittää jotain, koska mä en halua tuntea sitä fiilistä, että muut ajattelee mun tekevän työni huonosti. Niin, ja kävin mä torstaina vähän ostelemassa asioita, koska asiat oli hieman lopussa.
Perjantaina, eli tänään, hmm.. Menin kello yhdeksään, että kerkeen vähän laittaa paikkoja jonkinlaiseen järjestykseen ennen kello kymmeneltä alkavaa palaveria. Vetäsin mä siinä sitten käytävän puhtaaksi, desinfioin ovenkahvat ja putsasin pöytätasot. Sit oli tosiaan se palaveri ja siitä jatkettiin vielä käymään läpi turvallisuusasioita. Päivän loppuun pääsin vielä istumaan tekniikkaporukan kanssa hetkeksi piiriin. Se oli jotain mitä olin vähän jo kaivannutkin.. Semmonen vapaamuotoisempi keskustelutuokio, vaikka siis en mä siellä hirveesti suutani avannut. Mut se palautti jotenkin Mun Maailma -ajan mieleen ja se ehkä vähän paransi mun yleistä fiilistä.
Semmonen hieman kevyempi viikko. Mä en tiedä seuraavasta viikosta vielä mitään (tietääkö joku? Hmm..), koska mä oon aina ollu vähän huono näiden parantumisien kanssa. Tarkoitus olis palata jo kunnolla työn pariin! Muistaakseni leikkaushaavan paranemiseen menis toi noin pari viikkoa, tikkien pitäisi itsestään tippua pois siinä kohtaa, mutta viimeksikin mulla oli tikit vielä parin kuukauden ajan sanotun ajan päälle.. En tiedä teenkö jotain väärin..?
Mutta on ollut kyl tosi jees, että pääsin palaamaan jo tällä viikolla takasin töihin. Helppoa se ei oo joka päivä ollut, mutta ei se olis ollut sitä kotonakaan. Parempi vaan täyttää pää muilla ajatuksilla ja näin.. Ehkä? Se täydellinen lahoominen tulee sitten ajan kanssa.
No, ei siitä sen enempää.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)