(Otin muuten tänne taas käyttöön ton mielipide-jutun. Tän tekstin alla on toi "Tämä teksti oli; Mielenkiintoinen / Tylsä" -paikka, johon voitte jättää nimettömänä mulle tietoa siitä, että mimmosta tekstiä te haluaisitte lukea. Painatte vaan toista vaihtoehtoa, ja mä osaan jatkossa sen perusteella päätellä mimmosta tekstiä haluutte lukea.)
Tahtoisin alottaa asiasta, mikä tapahtui mulle just äsken. Tulin töistä kotiin ja istahdin tietokoneelleni, avasin näytön ja yritin jatkaa tän blogin ulkoasun säätöä. Hetken päästä mun kylkeen rupes pikkasen sattumaan. Mun selkä ja kylki on kiukutellu mulle jo jonkin aikaa ja nyt siihen kohdistu kunnon kipua. Mä ajattelin, että tän kivun mä käytän hyödykseni ja rupesin vääntämään itteeni silleen, että se kipu voimistu. Se kipu vahvistu just niissä paikoissa, missä sitä on aikaisemminkin esiintynyt. Hetken viiltävää kipua ja sen jälkeen erittäin miellyttävä olotila, hengittäminenkin helpottui.
Mulla on siis ollut (on varmasti vieläkin osittain) jumissa mun vasen kylki ja selkä samaiselta puolelta myöskin. Nyt se siis jotenkin vaan lähti aukeemaan ja mun olo helpottu aika paljon. Pitäis varmaan alkaa tosissaan harkitsemaan sitä, että menis jollekin hierojalle tai jollekin poppatohtorille, joka osais avata koko kropan. Mitenhän hyvä fiilis se olis, jos joku löytäis kaikki mun kropan jumit ja sais ne auki?
Sit mua rupes huvittamaan yksi asia. Mä oon aika nuoresta asti jo pukeutunut aina silleen ku oon halunnu. Mun tyyli ei seuraa mitään muotia, ei tosiaankaan. Mun tyyli on mua. Vaikka siis vaikutteita on jostain joskus otettu, jotta se on päässyt kehittymään johonkin suuntaan.
Äsken katoin Youtubesta jonkun videon, missä joku puhui siitä, että ihmisten pitäis jotenkin pukeutua ikänsä mukaisesti. Tämmönen vähän urbaani-hiphop-katutyyli.. Millä nimellä tätä mun tyyliä nyt voitaisiinkaan nimittää..? Mutta sain videosta semmosen käsityksen, että tää tyylisuunta ois tarkotettu vaan alle 20-vuotiaille..
Voi kuule! Minä oon melkein 20 vuotta rokannut tätä tyyliä, joten mulle ei tulla sanomaan, että en saa pukeutua näin, koska olen muka liian vanha siihen! Mun pukeutumiseen on aikanaan vaikuttanu aika vahvasti rap ja hiphop, mä löysin musiikin ja kulttuurin avulla tyylin, joka on hyvä päällä ja josta mä ite tykkään. Eli en varmastikaan ole luopumassa tyylistäni sen takia, että joku, joka ei ollut vielä syntynytkään silloin kun mun tyyli kehittyi, sanoo pukeutumisen olevan ikäkysymys.
Ja siis mun mielestä pukeutuminen ei todellakaan ole ikäkysymys. Pukeutuminen on kiinni siitä, mistä ite tykkää. Mä oon ite joskus nuorempana arvostellut pillifarkkuja käyttäviä miehiä, mutta mä olen vihdoinkin ehkä kasvanut siihen ajatukseen, että ihminen tekee niinkuin ihminen tykkää. Ja se itsevarmuus saa pillifarkutkin näyttämään hyvältä miehen jalassa. Kauhee, kirjotinko mä just noin? No.. Jos susta tuntuu hyvältä pillifarkuissa, niin mikä minä olen siihen mitään sanomaan? Jos mä tykkään mun tyylistä vielä tälleen lähes kolmekymppisenä, niin minähän hypin sen mukaan!
Okei, on munkin tyyli muuttunut hieman ajan saatossa. Viime syksynä tajusin, että vaatteet voi olla myös käytännöllisemmät, joten vaihdoin ainaiset farkut verkkarihousuun. Ne on töissä helpommat. Farkkuja rokkaan silti viellä vapaa-ajalla, koska isot farkut on mua.
Mä en tiedä tuliko tää nyt tarpeeksi selvästi? Ja teille "pukeutuminen on ikäkysymys"-ihmisille selväksi?
Hmm, olikohan mulla vielä jotain.. Tulihan näistäkin aiheista jo hieman tekstiä, joten vois tää kai olla tälläkin ihan selvä.
Itseasiassa mä just sain Facebookissa ilmoituksen siitä, että minulla on muistoja tältä päivältä. Kävin ne lukemassa ja katsokaa mitä olin kirjoittanut 4 vuotta sitten:
Miksi se on niin h******n vaikeeta löytää takki? Mun kriteerithän on niinkin yksinkertaiset, että siinä ei saa olla MITÄÄN näkyviä kuvioita (ei edes logoa!). Ideaaleinhan nyt kevääksi olis joku kevyt liiviviritys, mutta eihän semmosia löydy ku lastenosastolta. Semmonen hieno mul oliki joskus, mutta ei oo enää! Eikä varmaan tuu oleenkaa ku ei löydy! Kaikki pitää aina sutata jollain logolla tai mukanerokkaalla kuvioinnilla. Miksi sitä ei voi pitää simppelinä? Perhana. Olen puhunut ja vihainen.
Liivi löytyi kyllä ja olen siihen hyvinkin tyytyväinen. Urban Classics on merkki ja se on mulla vieläkin ahkerassa käytössä. Mutta toi kirjoitus kertoo aika hyvin mun omasta tyylistä, koska siis mun vaatteissa ei saa olla logoja, kuvia tai kuoseja. Mä perustelin sen aikanaan siten, että en halua mainostaa ketään tai mitään. Edelleenkin se on aikalailla näin, mutta yhden poikkeuksen olen joutunut tekemään. Rukka, miksi teet niin hyvän tuntuisia talvitakkeja ja laitat logon rintapieleen? Sinä senkin.
Ja koska en halua logoilla tai kuvilla mainostella mitään firmoja, niin haluan mainostella täällä juurikin tuota Urban Classics -merkkiä. Mun lähes kaikki paidat on sitä merkkiä, koska se on vaan niin loistava. Ei turhia logoja eikä mitään. Vaatteet on pitkäikäisiä ja siitä esimerkkinä mun eräs huppari, jonka jouduin hiljattain heittämään pois noin 10 vuoden ikäisenä. 10 vuotta vaatteelle on aika hyvä? Varsinkin, kun se on tehnyt mut onnelliseksi koko elämänkaarensa ajan.
Vau, ei mun pitänyt enää jatkaa, mutta vaatteet on näköjään myös aika mukaansa tempaava aihe. Onneks en alottanut enää puhumaan ruoasta, koska sit tää vaan jatkuisi ja jatkuisi. Tai no hei, jutellaanko hetki ruoasta?
Ei vai? Ehkä se on ihan hyvä, että jätetään se vielä toistaiseksi.
Terveisin,
Tekko
Mä haluaisin larpata eri tyylejä ja katsoa miten rokkaan niitä. Mut oon laiska joten rokkaan vaan hihallisia jätesäkkejä. Sitä piti tähän laittaa, et mun krempat, ne jotka ei oo helpottanut kuntoilemalla, helpotti jäsenkorjaajalla. Se helpotti myös päätä todella paljon. Eniten ehkä just sitä. 2h hoito käsitti koko kropan ja maksoi 80€. Vähän ehkä kallis, tai no, hieronnan hintainen. Mutta todella tehokas. Sanoi että sen voisi toistaa tehostuksen vuoksi mut vaan kerran kuussa kannattaa, enempi ei hyödytä, eli ei jääny rahastuksen makuakaan. Eikä yhtään kipua hoidon aikana! Ei niksauttelua eikä muuta pelottavaa.
VastaaPoistaEn mä tiedä kuulostaako 80€ pahalta, jos sillä oikeesti sais jumit auki. Musta tuntuu, että noi omat jumit vaikuttaa niin pahasti jo verenkiertoon ja kaikkeen, että ei mitään järkeä. Niskaa oon nyt yrittänyt ite availla tommosella hieromalaitteella, ja se on ilmeisesti alkanu vähän vetreytyä ku mulla vähän väliä heittää päässä.
PoistaHaluisin kysyä, että mitä tommonen jäsenkorjaaja siis tekee? Ihan vaan, kun itelle ehkä suurin este hierojalle tai muulle menemisessä on ollu se vieraan ihmisen kosketus.. Joka on siis aika oleellien osa hierontaakin.. Toisaalta oon nyt vakavissani miettinyt johonkin tämmöseen menemistä, joten pelot sivuun ja menoksi, tai jotain..
Mäkään en tarkkaan tienny ennen kuin menin. Heh. Mut siis ekana se haastatteli vaan, kyseli kropan ongelmista ja merkkasi. Karttaan pahimmat kivut ja jumit sekä niiden laadun. Sitten menin selälleen hoitoalustalle ja se käsitteli mun jalkoja todella kauan. Availi lihaskalvoja ja tarkkaili liikkuvuutta. Tosi oaljon hoito perustui kevyeen hierontaan ja mobilisaatioon (venyttelyä vähän kuin) ja sitten näiden yhdistelmään, eli hän hieroi ja paineli ja pyysi mua liikuttamaan jäseniä eri tavoin. Perustuu siis paljon kehon omaan liikkuvuuteen ja sen paranteluun. Jaloista se huomasikin mun toisen jalan olevan yli sentin toista pidempi. Sen se huomasi johtuvan siitä että lantio on kierteellä. Se taas pistää selkärangan mutkalle, mikä aiheuttaa niitä lantion ja hartiaseudun kipuja. Tätä virheasentoa se korjasi Pitkään, lähinnä alkuun jalkoja käsittelemällä. Selkä ja lantio käsiteltiin niin että istuin jakkaralla. Se availi ja Öö.. suoristeli mun selkää, jotenkin tuntui et tuli nikamien väliin tilaa. Sormilla silleen manipuloi tosi hellästi jokaista nikamaa. Mulla oli about joka kolmas ihan eri suuntaan. Oikein tuntui kn veri lähti kiertämään ja kroppa alkoi taas pelaamaan. Käsittely loppui niskaan ja päähän eli päästä varpaisiin! Hoidon jälkeen piti nauttia aika paljon vettä. Koko kroppa ja pää oli kuin pumpulissa. Tein pienen kävelyn ja sit vaan pötköttelin. Tiukkaa liikuntaa oli hyvä välttää pari päivää sen jälkeen ja hoitoja ei suositella kuin kerran kuussa max. Oli monta päivää todella kevyt ja rauhallinen olo, eli mulla kropan avaaminen vaikutti itse asiassa enemmän lopulta päähän, ja pelkästään hyvällä tavalla. Kireydet lähti siis sieltäkin. Mulle hierojasta ei oo ollut kuin hetkellistä hyötyä, ja nyt tuon myötä ymmärsin miksi. Kyse ei ollut pelkästä lihasten kireydestä, vaan siitä kehon virheasennosta (ilmeisesti aika tyypillinen synnytysten jälkeen se mikä mulla on) joka piti oikoa. Pari kolme kerta oon vielä varautunut käymään, koska kierto oli aika iso. Alkuajatukseni oli et se on huuhaata, mut jouduin muuttamaan mieltäni, kun mulle siitä oli iso apu. Hoitajakin mainitsi, että mun kasvotkin oni ihan eri näköiset sieltä lähtiessä. Ja se oli totta, koko naamakin oli ihan rento ja levännyt!
PoistaTää hoitaja työskentelee täällä Oitissa, mut hän on kyl tyyppinä sellainen että voisi sopia sullekin. Hänellä on tosi rauhoittava ja rauhallinen energia, on varovainen ja enimmäkseen hiljaa, mut ei silleen vaivautuneesti. Oli helppo olla. Essi-ope tiesi Riksusta kans jonkun hyvän, voin kysäistä nimeä jos haluat. Osteopaatti on toinen tämmöinen, mikä voisi sinullekin sopia. Kokonaisvaltaisuus hoidossa kaikkiaan teki muhun vaikutuksen.
https://www.terve.fi/artikkelit/vaivaako-kipu-kokeile-kalevalaista-jasenkorjausta
PoistaJa tässä sama selkokielellä.