Heippa! Tänään tuli sitten se päivä kun Masan ja Sarpan yhteinen pentu pääsi uuteen kotiinsa. Uusi isäntä sen eilen nimesi Sannaksi ja tänään otti mukaansa.
Toisaalta se oli aika kurjaa luopua siitä, koska ajattelin ehkä liikaa näiden kahden otuksen fiiliksiä, mutta nopeestihan ne tilanteeseen tottuu - niinkun tottu sillonkin kun pennut tuli maailmaan. Toisaalta taas ei tule yhtään ikävä, koska oppi sen käytöksen suhteellisen hyvin näiden yhteisten viikkojen aikana ja huomasi miten rasittava se osasi ollakkaan.
Vähän kuvamateriaalia pennun elämän alkuajoista:
Veikkaisimpa että ensimmäisiä kuvia tästä pikku kaverista. Alkuaikoina sitä luultiin pojaksi, mutta se varmistui tytöksi hieman kasvettuaan.
Ehkä paras kuva kyseisestä otuksesta. Pieni penikka vielä. Ainut mikä pidätteli, oli korkeat paikat.
Tässä kuvassa jo hieman enemmän kissamaisia piirteitä. Kehitys oli nopeeta, niinkuin kissoilla varmaan on tapana. Veikkaan, että tässä vaiheessa korkeet paikatkaan ei enää tuntunu pahalta.
Tämä taisi jäädä viimeiseksi kuvaksi ennen uuteen asuntoon muuttoa. Silmätkin vaihtanut väriä sinisestä vihreeseen. Raidat erottuu selvästi ja naama on ihan kissamainen. Täyspäivänen riiviö!Ja mullapa ei sitten tällä kertaa taas muuta.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)