Kävi siis niin, että Eira oli yövuorosta tullessaan käynyt nukkumaan ja itse aloin jo osoittamaan heräämisen merkkejä. Mulla on aina sillon ongelma keksiä itselleni tekemistä, koska en tahdo herättää nukkuvaa karhua.
Keksin sitten, että otan puhelimeni ja menen pihalle kuuntelemaan musiikkia. Vein aurinkotuolin turvaisaan paikkaan, jossa mun on hyvä olla häiritsemättä ketään. Heitin paidan pois päältä ja musiikit soimaan. Asetuin mukavaan asentoon aurinkotuolille ja aloin nauttimaan lämmöstä.
Kuuntelin letkeetä musiikkia siinä varmaan jonkun tunnin verran ja kääntelin mun käsiä ja jalkoja silleen, että saan väriä mahdollisimman laajalti. En tiedä edes minkä takia mä otan aurinkoa, kun ei se ole mitenkään tarpeellista. Otin nyt kuitenkin.
Nukahdin. Virhe.
Heräsin siihen kun mun koko ylävartaloa kirveli. Kattelin, että en mä kyllä mitään väriä ole saanut, mutta mua kirvelee ihan hemmetisti. Mä olin nukkunut siinä mahdollisesti tunnin ja mua sattu hitosti.
Kaikenkaikkiaan makasin siinä aurinkotuolissa siis noin kaksi tuntia ja siitä seurasi kyllä semmonen kipu, että mä en välttämättä ota aurinkoa enää tänä kesänä – ehkä en enää ikinä. No joo joo, rajansa kaikella, joten kyllä mä saatan vielä joskus ottaa hieman aurinkoa.
Sisään päästyäni mun nahka alkoi jo hieman vaihtaa väriä. Normaalista kokoaika vaan punaisemmaksi ja punaisemmaksi.
Ja se kipu, huh. Olin ihan punainen ja kipeä. En voinut pukea paitaa päälleni koko perjantaina, enkä oikeestaan lauantainakaan.
Tänään, sunnuntaina, ensimmäisen rasvauksen jälkeen mun nahka alkoi kutisemaan. Mä olin tulla hulluksi, koska mä en voinut raapia sitä kutinaa pois. Menin äkkiä pesemään rasvat pois, mutta ei se kutina siihen loppunut. Tiedättekö miten ahdistava olo siitä tulee, kun kutinaa ei voi raapia? Mä olisin ollut valmis itkemään monesti.
Jossain kohtaa se kutina helpotti, mutta se on tullut aina välillä takaisin. Tulee semmosia kummallisia kutinakohtauksia. Onneks keksin, että voin taputella ihoani karhean pyyhkeen läpi. Saan kutinan hieman rauhoittumaan sillä keinolla.
Käytiin kaupassa, koska olin saanut ohjeita, että kannattaa kokeilla aloe veraa. Ostettiin joku semmonen aloe vera geeli, joka väitti olevansa täysin luonnonmukaista.
Heti kun kotiin päästiin, niin mun oli pakko kokeilla sitä. Sain geelin pintaan ja sitten se tuli uudestaan; kauhea kutina. Taputtelin mun ihoani taas karhean pyyhkeen läpi, ehkä noin 15 minuuttia ja sit alkoi olo helpottaa.
Jossain kohtaa huomasin sen aloe veran vaikutuksen. Istumaan meneminen ei enää sattunut joka paikkaan, ja sain jopa paidan päälleni ilman kipuja.
Tällä hetkellä mä olen sen verran hyvässä kuosissa jo, että mä pystyn istumaan tässä tietokoneella ja kirjottaa mun kauhukokemuksen. Kaksi päivää tuskaa ja sitten kokeilen aloe veraa, yhtäkkiä kaikki on ihan hyvin. Ah.
Ei mulla muuta. Äkkiä katsomaan Suomi – Saksa -ottelua.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)