30052018 | Kysymyksiäkö?

Tänään teatterityöpajalla meillä oli "piinapenkki". No, ei se sen niminen juttu ollut, mutta mä ainakin kutsun sitä sillä nimellä.

Istut muiden eteen ja ne muut alkaa latelemaan kysymyksiä, joihin vastaat tai et vastaa. Hyvin yksinkertaiset säännöt. Tänään kuitenkin aika loppui kesken, enkä mä itse päässyt "piinapenkkiä" kokemaan.

Mä tavallaan pelkään sitä, mutta toisaalta mä olen niin valmis haastamaan itseni.


Siinä kuunnellessa niitä kysymyksiä, mulle heräs hyvin vahva halu tehdä tämä blogimerkintä. Mä oon aikasemminkin tehnyt merkintöjä, joissa mä vastaan netistä löytämiini kysymyksiin, mutta tämä on silti erilainen: näitä ei oo etitty netistä.

Kysymyksillä on selkeä kaava: aikaa on loppuelämä ja saat vain yhden. Alotetaan rohkeesti semmosella, mikä pajalla kuului muutamaan otteeseen:

Jos joutuisit syömään yhtä ja samaa ruokaa koko loppuelämän, mikä se olisi?

– Mä vastaan tähän tortilla, koska tortilla ei ole koskaan samanmakuinen. Sä voit tehdä tortillan jauhelihatäytteellä, kanatäytteellä, ilman täytettä.. Ihan miten vaan!
Tortilla ei kylläkään ole mun lempiruoka, mutta monipuolinen. Mun lempiruoka on spagetti ja jauhelihakastike, hmm, ehkä voisin laittaa sitä tortillan väliin ja silti se olisi vain tortilla? Voitin.

Jos joutuisit katselemaan yhtä ja samaa elokuvaa koko loppuelämän, mikä se olisi?

– Kun kaikista näkemistäni hyvistä elokuvista pitää valita yksi, on päätös yksimielisesti Pitkä Kuuma Kesä. Mä olen sen elokuvan nyt jo nähnyt noin tuhat kertaa ja mua ei oikeestaan haittais katella sitä loppuelämääni. Se on tarpeeksi hyvä ja kestää katselukertoja.

Jos joutuisit katselemaan yhtä ja samaa tv-sarjaa koko loppuelämän, mikä se olisi?

– Mä käyn kiivasta kamppailua kahden tv-sarjan välillä: The Walking Dead tai Peaky Blinders. Tällä hetkellä mä odotan ehkä enemmän Peaky Blindersin uutta kautta, joten ehkä mä joudun pudottamaan The Walking Deadin pois.

Toisaalta mulle tuottaa myös ongelmia se, että me katotaan Eiran kanssa aina nukkumaan mentäessä vanhoja kotimaisia tv-sarjoja. Tarviin jonkun ns. "unisarjan". En ymmärrä englantia niin hyvin, että voisin Peaky Blindersia "unisarjakseni" ottaa. Mutta koska kaikesta muusta on pakko luopua, niin pysyn Peaky Blindersissä.


Ja koska mä inspiroiduin tästä kysymysideasta pajalla, kyselin olisiko muilla pajalaisilla tämän kaavan täyttäviä kysymyksiä.. Oli. Ja vielä hyvin vaikeita, mutta tartun haasteeseen.

Jos joutuisit valitsemaan yhden värin koko loppuelämän ajaksi, mikä se olisi?

– Tää on paha. Mun lempivärihän on kullankeltainen, mutta mä en todellakaan haluaisi kaikkea kullankeltaisena. Sitä tässä käsittääkseni haettiin.

Jos mä joutuisin pukeutumaan siihen väriin, käyttämään tapetteja/maaleja ainoastaan sen värissä.. Mä haluaisin siinä tapauksessa valita värikseni jonkun tosi paljon valkoseen menevän. Ehkä joku vaaleansininen? Siis tosi haalean vaaleansininen. Vaikka kullankeltaisesta tykkään, niin en tykkää tosi haaleasta kullankeltaisesta. Semmonen tosi haalea vaaleansininen olisi tarpeeksi neutraali, että sitä vois katsella joka puolella.

Eläisitkö loppuelämäsi -30 asteen pakkasessa vai +30 asteen kuumuudessa?

– Mä inhoan talvea ja rakastan kesää, mutta tässä se ei nyt toimi. Mä pelaan tätä nyt mun omilla säännöillä: lämpötila ei muuttuisi missään vaiheessa. Eli jos olisin pakkasessa niin en saisi itseäni lämpimäksi millään ja päinvastoin.

Tää ehkä hieman helpottaa tätä, koska mä vihaan kylmää paljon enemmän kun kuumaa. Mutta mä inhoan kyllä myös liikaa yli +20 asteen lämpötilojakin.. Näillä omilla säännöilläni mä kumminkin valitsisin kuuman. Kuumassa mä pystyn nukkumaan, mutta kylmässä en – se on ratkaiseva tekijä.

Jos joutuisit kuuntelemaan yhtä ja samaa biisiä koko loppuelämän, mikä se olisi?

– Lempibiisiä kysyttäessä vastaisin: Avain - Punainen tiili. Sen mä kuulin tosi nuoreta ekaa kertaa ja sen jälkeen mä olen palannut kuuntelemaan sitä aina välillä. En vaan kyllä kestäis sitä loppuelämääni..

Onneksi mä olen tuolla pajalla törmännyt enenevissä määrin semmosiinkin biiseihin, missä ei lauleta. Mä haluaisin jonkun semmosen. Siinä olis se etu, että mä voisin ite aina laulaa siihen uudet sanat. Harmi kun en osaa kertoa tähän yhdenkään semmosen kappaleen nimeä, mutta kyllä te tiedätte semmosen DVD-elokuvan valikkomusiikin? Mä otan sen, tai ainakin semmosen.

Jos joutuisit kulkemaan vain yhdellä kulkupelillä koko loppuelämän, mikä se olisi?

– Mä haluaisin kovasti vastata tähän auto, mutta mä en vastaa. Mä en halua istua loppuelämääni vain ja ainoastaan auton kyydissä. Mä tykkään kumminkin pyöräilystä, joten mun on otettava ainoaksi kulkupelikseni polkupyörä – hieman tarkemmin Fatbike. 

Mä haluun ehkä kumminkin pitää huolta kunnostani edes jossain määrin. Autossa istuminen ei edesauttaisi mitään. Mut toisaalta.. Toivottavasti ei ole tulossa pitkiä reissuja.

Heräisitkö loppuelämäsi ajan aina aamulla kello 05:00 vai päivällä kello 12:00?

– Mä näkisin itselleni sopivammaksi ajankohdaksi ton kello 05:00, mutta.. Mä tykkään valvoa, koska en tykkää herätä! Jos valvoisin aina myöhään ja heräisin heti kello viideltä.. Ei, kyllä mä pysyn vastauksessani. Heräisin mieluummin viideltä aamulla. 

Ja samaan vastaukseen sanottakoon seuraavaa; haluan koko loppuelämäni ajan, että pakollinen kotoa poistuminen tapahtuisi sitten vasta kello 07:00. Ei yhtään aikaisemmin, eikä yhtään myöhemmin.

Olisitko loppuelämäsi mieluummin henkisesti vai fyysisesti sairas?

– Paniikkihäiriötä en ainakaan itselleni enää tahdo. Se on opettanut mulle kyllä aika paljon henkisestä sairastelusta.. Ja oletetaan, että fyysisen kivun pitää olla jokin jota ei saa mielestään, koska se muistuttaa olemassaolostaan jatkuvasti.. Mä sanon.. fyysisesti kipeä. Jos mä vaan voisin olla onnellinen muuten, niin se riittäisi mulle. 

Mä olen kyllä ehkä maailman pahin valittaja jos johonkin sattuu, että siinä tapauksessa mä voisin olla kyllä aika yksinäinenkin.. No, ehkä ei mietitä sitä tässä nyt.


No huh huh! Tässä oli aika paljon tekemistä. Mutta mä tykkäsin! Tää on oikein hauskaa! Tuun varmasti miettimään lisää kysymyksiä tässä ajansaatossa, ja kasaan ne uudet kysymykset sit taas tälläseen.

Toivottavasti joku muukin tykkää? Ei se oo ehkä sit niin kivaa, jos kukaan ei jaksa lukea.

Terveisin,
Tekko