Silloin kun minä olin nuori.. Ai kauhea kun se saa ihmisen tuntemaan itsensä vanhaksi. Mutta silloin kun minä olin nuori, minä tykkäsin valvomisesta. Mä joskus ihan vaan huvikseni kilpailin itseni kanssa, ja kokeilin kuinka monta tuntia pystyn valvomaan. En mä koskaan muistaakseni päässyt hirveesti yli 30 tunnin, mutta on sekin "saavutus".
Ennen internetin saapumista, mä valvoin tuijottamalla telkkarista kaiken mahdollisen. Ja kun sanon kaiken mahdollisen, tarkoitan myös mm. Mtv3:sen yöchattia. Mulla oli sieltäkin suosikkijuontajat, joiden koheltamista tykkäsin katsoa.. Herranjestas. Mun päähäni palasi juuri jokin muisto siitä, että olin valvonut koko yön tuijotellen yöchattia ja aamulla kuulin ensimmäisen kerran elämässäni Valvomo - Mikä Kesä?-biisin; Ei paras tapa alottaa päivää hyvin valvotun yön jälkeen.
Sit jossain kohtaa internet saapui meille ja mun valvomisharrastus meni siihen, että mä olin lähes kaikki yöt kaikissa mahdollisissa chateissa, mm. Habbo Hotel.. Jossain kohtaa kuvioihin astui myös hyvin paljon valvomista aiheuttanut Msn Messenger/Windows Live Messenger/mikälie, eli se alkuperäinen mese.
Luulen, että tää kaava on aika tuttu monelle mun ikäluokkaa edustavalle.
Mutta miksi mä avaudun tästä? Koska mua ärsyttää. Mun unirytmi on nyt jotenkin onnistunut kääntymään suhteellisen päälaelleen ja mä en todellakaan jaksa enää valvoa öitä. Valvominen ei ole nykypäivänä enää yhtään kivaa!
Toissa yönä nukuin tunnin, aamulla menin pajalle ja sieltä kotiuduttuani nukahdin, vaikka olin päättänyt valvoa saadakseni unirytmin kuntoon. Heräsin sitten illalla ja olin kiukkuinen. Jäin sänkyyn ja pyörin aamuyön tunneille asti ja onnistuin nukahtamaan ehkä n. 2-3 tunniksi. Aamulla taas pajalle, ja sieltä kotiuduttuani päätin, että nyt päivä menee kyllä varmasti valvoessa, että saan unirytmin kohilleen. No, päivä meni valvoessa... Kunnes siinä kuuden aikaan illalla luovutin kun en vaan jaksanut pitää silmiä auki. Ja heräsin kello 23! Virkeenä päivän askareisiin..
Pyörin kello yhteen asti pehkussa ja sitten mä taas luovutin sen suhteen. Kävin pistämässä itselleni vähän kahvia valumaan ja ajattelin, että voisin pitkästä aikaa kirjottaa blogia. Tässä sitä nyt teen. Ja olen hyvin ärsyyntynyt unirytmistäni, jos ette sitä vielä huomanneet.
Pakko kai se on uskoa, että alan olemaan jo "liian vanha" valvomiseen. Mun pää ja kroppa ei vaan kestä sitä yliväsymyksen tunnetta. Se tekee todella pahaa. Tämä päivä tulee siis olemaan se kun korjaan unirytmini! Vaikka sen piti tapahtua jo eilen ja toissapäivänä..
Tässä touhussa menee helposti vaikka yksi viikko pilalle, eikä se ole kyllä kovinkaan miellyttävää.
Ja hei muuten! Olen ollut tupakoimatta 1 kuukauden, 2 viikkoa ja 2 päivää. Se taitaa olla pisin aika ilman tupakkaa sen jälkeen kun tupakoinnin aloitin. Olen siitä suhteellisen ylpeä! Eikö niin, että te odotitte mun alottavan taas mun blogimerkinnän tolla tiedotteella? Ettepä osanneet odottaa sen olevan täällä lopussa, hah! Olen täynnä yllätyksiä. Ja väsymystä.
Ja tää oli tämmönen mielenkiintoinen blogimerkintä, hmm, ehkä sopivan sekava. Silmät ristissä ja tuli kirjoitettua näköjään kaikki mikä tuli hetkessä mieleen. No, näillä mennään!
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)