Mistä sitä sitten kirjottelis? Mulla ei oikein ole mitään aihetta, koska tää on erittäin ex tempore-juttu. No, kokeillaan siispä ihan vaan ajatuksenvirtaa. Aina mä selitän tän tähän alkuun, joten mä selitän tän nytkin; eli alan kirjottamaan jostain ja katson mihin se loppujen lopuksi johtaa. En pidättele itseäni, vaan annan itseni hyppiä vaikka aiheesta toiseen.
Helpointa tää on alottaa aina päälimmäisillä aiheilla, joten kerron teille vähän tästä päivästä.
Herättiin tähän päivään joskus 10-11 maissa. Okei, Eira oli herännyt jo aikasemmin, mutta oli tullut takasin nukkumaan. Mä pohdin mielessäni siinä heräillessäni, että "tänään ois kyl aika hyvä päivä käydä Hämeenlinnan suurkirpputorilla.." En sanonut sitä ääneen, mutta ajattelin sitä jossain vaiheessa ehdottaa.
Aamukahvia hörpittiin ihan kaikessa rauhassa ja Eira kysyy multa yhtäkkiä: "Haluutko lähtee tänään käymään Hämeenlinnan suurkirpputorilla?" ja mä menin jotenkin ihan jumiin.. Kysyinkin, että "miten sä ton teit?" Eira hoksasi siitä, että olin miettinyt ihan samaa hetkeä aikasemmin.
Selventääkseni tätä ihmettä, niin me ei käydä tuolla usein. Viime kerrasta taitaa olla vuosi, ellei parikin. Me ei olla edes aikoihin puhuttu siitä paikasta. Nyt yhtäkkiä ihan normaalina aamuna, me molemmat mietitään ihan samaa asiaa. Miten? Voitaisiin kai puhua sattumasta, mutta aika hauska semmonen.
Päätettiinkin siispä yhteistuumin, että tänään on Hämeenlinna-/kirpputoripäivä. Lähdettiin liikkeelle aamukahvin jälkeen ja pian oltiinkin jo perillä.
Se on hyvin jännää aluetta se sen kirpputorin ympäristö; se on kun palaisi takaisin 1990-luvulle. Mä en osaa selittää mikä siitä tekee semmosen, mutta mulle itselleni se tuntuu aina jonkinlaiselta aikamatkalta. Ja mä pidän siitä. Musta semmosia alueita pitäisi olla enemmänkin, koska ne on tosi mielenkiintosen näkösiä. Ränsistyneitä ja pysähtyneitä, sitä kaipaa välillä.
Kierrettiin se suurkirpputori siinä sitten, mutta mitään mielenkiintoista ei löytynyt. Muutenkin vähän tuntuu, että se pysähtyneisyys on läsnä myös siellä kirpputorilla, sen tarjonnassa, koska jotenkin tuntui, että ne samat asiat oli siellä viimeksikin kun käytiin – tosiaan, noin vuosi tai kaksi sitten.
Mua on kyllä ruvennut hieman kiinnostamaan kaikki metalliset koriste-esineet. Siellä oli yks ihan mielenkiintoisen näköinen lusikka ja pari pientä kolpakkoa, joissa oli mielenkiintoisia kiekuroita ja kuviointia. Kävi lähellä, etten olisi ottanut mukaan. Mä vaan tiedän, että Eira ei arvosta krääsää, joten en mä sitä rupea vartavasten haalimaan. Olisihan ne ollut kivan näkösiä vitriinissä, mutta niin.. En mä edes osaa keräillä mitään, joten miksi vaivautua?
Suurkirpputorin jälkeen Eira rupesi etsimään lisää kirpputoreja, ja niitä on Hämeenlinnassa suhteellisen paljon. Käytiin vielä muutamassa paikassa, jonka jälkeen lähdettiin kohti kotia. Tyhjin käsin. Tai no, olihan se hyvää ajanvietettä, jotta ei se ihan hukkaan heitetty reissu ollut.
Kello läheni mun ruoka-aikaa. Ilmeisesti Eirankin, koska Eira mainitsi jo olevansa nälkäinen. Ravintolaan, vai kotiin tekemään ruokaa? No, Eira sai ylipuhuttua ja mentiinkin ravintolaan. Riihimäellä on semmonen thaimaalainen ravintola kuin Naa's Thai Cuisine, se on ehkä jollain tapaa vakiintunut meiän lemppariraflaksi täällä. Sieltä ei oo koskaan joutunut lähtemään nälissään, eikä pahoilla mielin – okei, välillä kun se on ollut niin täynnä, ettei ole sekaan mahtunut, niin on joutunut lähtemään nälissään ja pahoilla mielin. Mutta jos pöydän saa, niin toi on viiden tähden mesta.
Ja.. Mä olen vähän pettynyt itseeni – taas. Vaikka thaimaalainen ruoka on suhteellisen terveellistä, niin ei sitä silti pitäisi ahtaa napaansa niin paljoa.. Mun ei vaan pitäisi käydä tommosissa paikoissa, jos mulla on jonkinlainen dieetti menossa. Mä syön itseni ihan turvoksiin, ja vähän ylikin.
Sieltä sitten täysillä vatsoilla kotiin. Sohvalla oli oikein hyvä olla ja köllötellä täyden vatsan kanssa. Sitten pitikin ruveta tekemään jotain kehittävää..
Eilen mä kaivoin mun vanhan pöytätietokoneen esille piilostaan, koska mä halusin kaikki tärkeet tiedostot sieltä talteen. Siirsinkin ne talteen ja palautin koneen tehdasasetuksiin sinä samaisena päivänä, mutta tälle päivälle oli jäänyt vielä tutustuminen siihen, että miten se kone pelittää tän tyhjennyksen jälkeen.
Se on hidas käynnistymään, mutta käynnistyttyään se on oikein hyvä nettikone. Sillä voi katsella Youtubea, selata Facebookia ja kirjottaa blogia. Kyllä sillä aikanaan jotkut pelitkin (mm. Sims 4) toimi, mutta nykyisestä toimivuudesta en uskalla sen enempää sanoa mitään. En lähtenyt sitä osa-aluetta tutkimaan, koska olisi pitänyt asentaa kone taas täyteen pelejä.
Mä mietin, että toi olis voinut jäädä jonkinlaiseen käyttöön myös tänne meille, mutta en ole viitsinyt edes ehdottaa, koska en keksi mitään käyttöä sille. Jotenkin yhdistettynä telkkariin se olisi voinut toimia jonkinlaisena Youtube-tietokoneena, mutta meillä on jo älytelevisio, joka osaa tehdä noi asiat ilman tietokonetta.. Pakko siis myöntää, että toi on turha meille.
En tiedä tarkalleen, että mitä tulen ton kanssa tekemään, mutta ideoita otetaan vastaan. Voi olla, että sainkin sen juuri tätä merkintää kirjottaessani myytyä.. Hassua.
Ja, ja.. Mitähän vielä? Ehkäpä pää tyhjeni tässä jo tarpeeksi, koska ei nähtävästi lähde tästä enää eteenpäin. Tästä tuli tämmönen "mitä tein tänään"-merkintä. Eipä mulla tosiaan muuta. Heippa.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)