Pätkäpaasto

Vaikka mä olen harrastanut pätkäpaastoa jo tovin, niin en mä ole siitä oikeestaan hirveesti kirjotellut.. Oon kyllä kirjottanut joka viikko viikkoraportin mun tuloksista, mutta en oo niissä niinkään puhunut siitä pätkäpaastosta.

Olikohan se nyt eilen vai toissapäivänä (nää päivät vaan menee ohi jotenkin..) kun multa kysyttiin hieman asiasta. Enhän mä mikään ammattilainen ole, mutta osasin neuvoa sen verran mitä nyt olen itse ehkä mahdollisesti oppinut. Silloin jo inspiroiduin itsekin siitä, että voisin aiheesta vähän kirjottaa, jos ihmisiä mahdollisesti kiinnostaa mun ja pätkäpaaston yhteinen taival. Ja jos saan inspiroitua ihmisiä tähän mukaan, niin miksipäs ei?

Eli ihan alkuun; mä itse harrastan pätkäpaastoa suhteessa 16/8. Tarkoittaa siis sitä, että 8 tuntia mä saan syödä ja 16 tuntia mä sitten paastoan. Mä en lähtenyt ees alkuun kokeilemaan mitään muita suhteita, koska olin parilta kaverilta kuullut tästä lähinnä vaan hyvää.

Mä ite päätin, että haluan syödä viimeisen kerran lähempänä kello 21, joten päätin omaksi ruokailuajakseni 13-21. Saan alkaa syömään siis kello 13 ja viimeinen ateria pitää olla syötynä ennen 21. Sen jälkeen ei mitään ruokaa naamariin, mutta vettä saa juoda.

Ja jottei toi ruokailuaika menis ihan pelkäksi mässyttelyksi, niin mä olen päättänyt siihenkin tietynlaisen ruokarytmin; kello 13 ensimmäinen syöminen, joka yleensä on leipää ja raejuustoa (koska se on parasta) tms. Kello 16 aikaan joku oikea ruoka, siis mikä tahansa ruoka vaan, kunhan sen annoksen pitää fiksun kokoisena. Sitten seuraava eväs olisi kello 18, mutta koska tässä on vaan 2 tuntia väliä edelliseen ja alle 2 tuntia seuraavaan, niin oon yrittänyt pitää sen mahdollisimman kevyenä. Eli syön silloin tyyliin jonkun välipalajugurtin tai jotain, jolla saan mahdollista näläntunnetta siirrettyä sinne kello ~20:30, jolloin mä siis syön viimesen kerran. Leipää ja jotain pientä nyt yleensä.

En mä kaloreita laske, koska sitäkin on kokeiltu ja sitä jaksoin ite vaa hetken. Sit kun paastoa on jonkun aikaa harrastanut, niin sitä huomaa miten paljon ja mitä kannattaa päivän aikana syödä. Siis jos punnitsee itseään joka päivä niinkuin minä.. Oon mä tällä päivittäisellä punnitsemisella oppinut välttämään liikaa syömistä, että on siitäkin jotain hyötyä. Tai no onhan siinä sekin, että pystyy seuraamaan kehitystään kokoaika.

Oon siis oppinut sen miten tärkeetä on olla käytännössä syömässä kokoaika. Ja jos syö mahdollisimman monipuolisesti päivän aikana, niin jotenkin jännästi se vaikuttaa siihen paastoon siten, että ei joudu nälässä olemaan. Ja mä en tosiaan enää nykysin niin hirveesti sitä nälkää tunne, että ehkä kai siihenkin tottuu tai sitten oon vaan oikeesti oppinut syömään oikein sen ruokailuajan aikana.

Ja jos tästä haluaisi vielä enemmän irti, niin pitäisi ilmeisesti jättää hiilihydraatit mahdollisimman alas. Se kai auttaa pääsemään johonkin ketoosiin, joka ei mulle siis ole tuttu kun vain sanana. Pitäisi ehkä lukea aiheesta lisää..?

Miten mä sit nykyään suhtaudun herkkuihin? Mähän olin ennen ihan hirvee sipsinmussuttaja.. Mä oon nyt oppinut tekemään niin, että jos mulle sipsihimo iskee, niin mä suon sen itselleni. Mä vaan käytännössä siis korvaan sen päivän viimeisen aterian niillä, ei se sen kummempaa vaadi. Yleensä se sitten aiheuttaa näläntunteen kyllä aikaisemmin, mutta välillä tuntuu, että se on sen arvoista. Ja vaikka mä olen sipsipäiviä pitänyt, niin kyllä mun vaakalukemat on yleensä silloinkin olleet alaspäin.

Ja nykyisin mä syön suklaatakin aika paljon, lähes päivittäin. Usein saatan ruoan jälkeen ottaa kourallisenkin jotain suklaanameja matkaani ja mennä sohvalle niitä mussuttamaan. Ne toimii kivana jälkiruokana, eikä ole aiheuttanut vaakaan huonoja tuloksia, joten miksi ei?

Kyllä mulle on jotenkin tässä näiden viikkojen ja kuukausien aikana muodostunut joku semmonen varovaisuus; jos musta tuntuu, että oon syönyt jollain aterialla liikaa, niin mä syön seuraavalla aterialla sitten vähemmän. Eli jos mun maha tulee liian täyteen jälkiruokaherkuista, niin mä syön seuraavalla aterialla vaan hitusen vähemmän. Toimii mulle ihan hyvin.

Ehkä tälleen kolmekymppisenä oli ihan hyvä myös oppia jo juomaan vettä. Mähän siis päätin yhessä vaiheessa, että mun pitää juoda 2 x 1,5 litran pulloa vettä päivässä. Eli siis se 3 litraa. Ennen sitä mä join semmosesta, hmm, onko se nyt sheikkeri vai mikä sen nimi oikein on? No kuitenkin, semmonen nokkamuki. Semmosia join satunnaisen määrän päivässä, mutta se alkoi häiritsemään mua itseäni, koska en tiennyt yhtään paljonko siis join. Halusin siihen selkeyttä ja päätin, että se on se 3 litraa ja se tulee helposti kahdesta limupullollisesta (toki siis limu on vaihdettu veteen).

Nykyään se 3 litraa menee helposti, ja se myös auttaa pitämään sitä nälkää poissa. Jos mulla ihan kamala nälkä joskus yllättää ruokailujen välissä, niin runsaasti vaan vettä ja asia on pois päiväjärjestyksestä. Tosin, nää on silleen huonoja nää mun välihuikat, että yleensä juon silloin siis tosi runsaasti putkeen ja tiedättekö kun se tahtoo ulos? Rakko tuntuu melkein hetkessä siltä, että nyt poksahtaa.. Pitäisi juoda varmaan hillitymmin.. Siinä on mulla vielä oppimisen paikka.

Vedenjuontia siis kannattaa paaston aikana harrastaa, koska se on vaan hyvästä, uskoisin.

Hmm, olikohan mulla vielä jotain..? No siis, ehkä hienointa tässä paastossa on kaikenkaikkiaan ollut se, että tässä saa syödä käytännössä mitä vaan. Mistään ei siis tarvitse ihan ehdottomasti luopua. Vähentää toki kannattaa, mutta siihenkin, uskokaa tai älkää, tottuu. En mä kaipaa sipsejä nykysin enää niin paljon kun kaipasin joskus.. Ja jos joskus tekee mieli, niin ehdottomasti haen sipsejä ja syön.

Mä oon syönyt pizzaa, hampurilaisia (en tosin minkään pikaruokaravintolan roskaa vieläkään) ja herkkuja. Sallin ne itselleni, koska niin voi tehdä. Jos joskus joku ruoka aiheuttaa sen, että seuraavana päivänä paino nousee, niin ei sekään ole mua haitannut. Sitten mä vaan seuraavana päivänä pidän ateriat hieman pienempinä ja saan seuraavalle päivälle taas hyviä tuloksia.

Toki tää vaatii aika paljon itsekuria. On mullakin ollut tilanteita, että olisin voinut kello 21 jälkeen mennä jääkaapille ja syödä kaiken sieltä. Silloin pitää vaan muistaa se, että mulla on tavoite. Sitä mä en ehkä ole niinkään mainostanut täällä, mutta semmonen kuitenkin on. Sen pitäminen mielessä heikkoina hetkinä on auttanut ainakin itseä. Ja myös se auttaa itseäni aika paljon, että kun kirjotan näitä asioita päivittäin ylös.

Viikkoraportit on mulle sen takia tärkeitä, että ne on semmosia pieniä välietappeja. Mä en halua tulla kirjottamaan tänne, että "nyt tuli 3 kiloa takasin", vaan mä haluan tulla kirjottamaan tänne vaikka, että "lähti 0,2 kiloa viikon aikana". Osaan olla pieneenkin pudotukseen tyytyväinen, koska ehkä olen oppinut sen, että tää on pitkäntähtäimen hommaa.

Mihinkään ei saa olla kiire, se pitää tietää. Hyvät tulokset alussa voi hyvin sokaista, mutta se tulee hidastumaan. Ja kun se hidastuu, niin ei saa ajatella, että homman täytyisi loppua siihen. Silloin pitää ajatella, että nyt mennään vaan vähän hitaammin tavoitetta kohti, mutta mennään.

Mä en osaa oikein sanoa, että mistä mä olen itselleni tämän itsekurin nyt kasvattanut.. Se on meinaan hämmentänyt mua itseänikin välillä. Melkein pari vuotta sitten lopetin sen tupakoimisenkin täysin seinään.. Sekään ei toki olisi onnistunut ilman, että olisin kokoaika ollut sen tilanteen päällä. Mulle näissä jutuissa on aina tärkeetä se, että tiedän missä mennään. Tulokset on hyvin tärkeitä. Tupakointiakaan en halua uudestaan aloittaa, koska mun sovellus näyttää tulokseksi 1 vuosi, 7 kuukautta ja 3 viikkoa ilman. Jos nyt alkaisin tupakoimaan, olisi tulos pyöreä nolla.. Kuka siihen haluaa palata? En minä.

Ja nyt tässä taitaa olla aikalailla kaikki mitä halusin sanoa..? Jos jollain herää vielä jotain kysymyksiä pätkäpaaston osalta, niin voin yrittää kirjottaa omista kokemuksistani lisääkin. Tai voin keskustella yksityisviesteilläkin jos ihmisiä se kiinnostaa. En mä mikään pätkäpaastoammattilainen ole, mutta oman kokemuksen verran omaan kokemusta ja siksi aiheesta jotain tiedän.


Näin melkein kolmen kuukauden kokemuksella voin melkein sanoa, että tää on oikeesti jo enemmänkin elämäntapa kun projekti.

Ja jos sulle ei ole tuttu toi mun MON-projekti, jossa kerron tuloksista, niin oon siis pätkäpaastolla pudottanut nyt ~13 kiloa tässä tän noin 3 kk aikana.

Itseasiassa haluan jakaa tähän loppuun vielä yhden hyvän herkun jos paaston alussa on vaikeaa olla herkuttelematta. Mä ite siis tykkäsin kuoria pari kurkkua ja leikata ne semmosiksi kivoiksi tikuiksi. Siihen sitten joku valkosipulidippi tms. kylkeen ja ei muuta kun suuta kohti. Kurkut on tosi tosi kevyitä, joten niitä voi ahmia vaikka sata. Jos ajatellaan, että 1 kurkku olisi 100 g, niin 100 kurkkua sisältäisi semmosen 1100 kcal. Jos ne olisi ainoa ravinto, niin niitä voisi syödä päivässä helposti 200 kappalettakin.. 

Nyt ei muuta.

Terveisin,

Tekko