Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Se oliskin sitten jo kesäkuun kolmas päivä ja nyt pitäisi ihan miettimällä miettiä, että mitähän sitä tänään kirjottaisi.. On noi valmiiksi mietityt aiheet loppu. Hirveen vähän nykyään tosiaan löytyy mitään aihetta mistä helposti inspiroituisi, joten on ollut hivenen vaikeeta kirjotella viime aikoina.. Ja siksi en ole kirjotellutkaan.

Nyt jos multa olisi kaikki häiriötekijät poissa, niin mä voisin alkaa kirjottamaan vaan ilman ajatusta ja katsoa mihin se siitä sitten menee. Pitää koittaa nyt vaan keskittyä ja poistaa ylimääräinen hälinä korvista.

Jaahas.. Yritin laittaa korviini YouTubesta tulemaan pelkkää huminaa, mutta jostain syystä mun koneessa ei taas toimi äänet.. Nyt ei edes siten, että otan hetkeksi kuulokkeiden johdon irti ja laitan takaisin. Jännä vika. Luulin, että yhen kaverin ohje olisi ratkaissut sen ja olisin vihdoinkin saanut kaiken toimimaan, mutta ei sitten.. Ollaan ilman huminaa ja koitetaan vaan keskittyä tähän ihan täysillä.

Mua ehkä kiinnostais kirjotella teille mun kokeilusta, mutta en tiedä kiinnostaako se teitä niinkään. No, kirjottelen siitä nyt kuitenkin, koska ei mulla muutakaan tule mieleen.

Eli mä lähin maanantaina kokeilemaan vähähiilihydraattista ruokavaliota – joku saattoi arvata sen siitä, kun laitoin raejuustolaatikko-reseptin tänne. Mä en vielä ihan tarkalleen tiedä mitä mä saan ja mitä mä en saa tarkalleen ottaen syödä, mutta siksi mä olenkin päättänyt tehdä tän mun omalla tavalla; joitain ohjeita netistä ja joitain ohjeita itse päästäni keksimällä.

En siis noudata mitään tiukkaa kuuria, koska mun mielestä ne on tosi surkeita. Tai siis ehkä ne toimivuudeltaan voi olla tosi hyviäkin, mutta se, että jos jostain pitää saada jollain tavalla kivaa ja mahdollisesti kestävää, niin sitten se pitää tehdä omalla tavalla.

Mä olenkin siis vaan nyt tuijotellut tuotteiden hiilihydraatit-kohtaa ja valinnut kaupasta ne tuotteet, missä niitä on vähiten. Helppoa ja kivaa. Aika paljonhan tää pitää sisällään nyt vaan lihan syömistä, mutta se ei haittaa mua yhtään, koska liha on hyvää. Olenhan sekaani (typerä nimitys sekasyöjälle).

Netissä painotetaan aika paljon sitä, että pitäisi syödä rasvaa, tai ainakin pitäisi syödä rasvaisesti.. No, se ei ehkä vielä toteudu mulla, joten se voi olla se mikä ajaa mut lopettamaan tän kokeilun jossain vaiheessa. Mä en siis vaan pidä rasvasta.. En oo oikeestaan koskaan pitänyt. Mun lihavuuteni syy on varmastikin ollut se, että mä olen syönyt aina yli sen mitä kulutan, eikä se, että olisin mussuttanut voita ja muita rasvaisia asioita.

Tai en tiedä, tiedättekö.. Jotenkin musta tuntuu, että mä en oo koskaan pitänyt rasvasta, mutta en tiedä onko se oikeesti tullut vasta viime aikoina? Nyt kun on vähän parantanut omia ruokailutottumuksiaan, niin ei oo tehnyt yhtään mieli mitään tilattuja pizzoja tai kebabbeja. Jos mä haluan tilaus- tai noutoruokaa, niin nykyään se on ehdottomasti aina thaimaalainen tai kiinalainen ruoka, jota haluan. Ja muutenkin nykyään haluan, että ruoassa maistuu jokin muukin kun se pinnalla kimmalteleva paha rasvapaholainen. Että ehkä tää on kuitenkin suhteellisen uusi asia, mutta jokin siinä huijaa mua uskottelemaan itselleni, että näin on aina ollut.


Mä teen tän vähähiilihydraattisen ruokavalio-jutun nyt silleen, että se tuntuu mahdollisimman hyvältä mulle itselleni. Mä oon aika varma siitä, että silleen kaikessa syntyy ne parhaimmat tulokset – ainakin mun tapauksessa.

Liian aivoton jonkun tietyn ruokavalion noudattaminen, eh.. Voi se sopia jollekin, mutta että onko se sitten oikeesti kivaa ja pysyvää? Kaiken pitäisi olla kivaa, jotta sen haluaa elämäänsä, ainakin itse ajattelen näin. Mä en oman kokemuksen perusteella osaa uskoa siihen, että mikään asia muuttuu jos ei itse oikeesti tahdo niin.

Muistan nimittäin ne lukuiset kerrat kun yritin tupakkaa lopettaa.. Mä lähes aina tupakkalakon alusta asti ajattelin, että "tää kun on ohi, ni sit voin taas polttaa" tai "no en mä nyt loppuelämäkseni lopeta". Tosi huonot lähtökohdat millekään lopetukselle, eikö? Tää viimesin tupakkalakko lähti siis ihan puhtaasti vaan halusta lopettaa ja olla ilman sitä. Mä en voi tietää, että kestääkö mun savuttomuus mun loppuelämän, mutta en mä halua sitä ajatellakaan. Tämä tapahtuu tässä ja nyt, tulevaisuudesta ei osaa kukaan sanoa mitään.

Saman periaatteen mä haluan pitää oikeestaan aika monessa muussakin asiassa. Mä en halua laihtua sen takia, että mä miellyttäisin muita ja olisin laiha koko loppuelämäni, vaan mä haluan laihtua nyt sen takia, että se tuntuu musta itsestäni hyvältä tässä kohtaa. Ja nyt mä haluan kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota, koska tässä kohtaa se tuntuu musta hyvältä. Haluan siis tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu milloinkin hyvältä. Ymmärsittekö? Jos se on samalla hyväksi muille, niin sehän on vaan pelkkää plussaa.


Tänään otin jopa ruokapäiväkirjan apuun. Mulla on puhelimessa semmonen sovellus kun Samsung Health, joka on mulle kaiken aikaa mittaillut askelia ja kertonut mulle lenkin aikana, että paljonko vielä pitää jaksaa. No, nyt hän saa uuden-vanhan tehtävänsäkin takaisin, ja saa laskea myös kaiken mitä mä syön.

Toi on siis tosi kätevä apu, koska mun ei tosiaankaan tarvitse kun kirjoittaa sinne mitä olen syönyt ja kuinka paljon olen syönyt, ja hän kertoo, että mitä kaikkea olen siitä saanut. Tänään olen syönyt 448 kcal, 0,6 g hiilihydraattia, 28,7 g rasvaa ja 45,2 g proteiinia. Rasvaa on muuten mennytkin aika paljon, jestas..

Ton sovelluksen mukaan mun pitäisi nauttia asioita siten, että 55 % kaikesta on hiilihydraattia, 25 % on rasvaa ja 20 % proteiinia. Mun tän päivän ensimmäisen annoksen jälkeen prosentit on 1 % hiilareita, 58 % rasvaa ja 41 % proteiinia.. Mutta tähän kai tässä pyritäänkin, luulisin.


Mulle on sanottu, että mä en saisi liian paljoa tuijotella vaakaa tai ehkä muitakaan numeroita, koska se voi vaikuttaa kaikkeen. Ja kyllä, se on varmasti ihan totta. Mulla on ollut huonoja päiviä vaa'an osalta, jolloin mun mielialakin on ollut koko päivän sitten tosi alakuloinen. Mutta sillä on se kääntöpuolensakin; jos on hyvä päivä, niin mä inspiroidun siitä ja päivä on muutenkin kaikinpuolin parempi.

Ja kyllä, mä käyn joka päivä vaa'alla. Oon käynyt jo 1.2. alkaen. Se on muodostunut semmoseksi tavaksi, jota ilman olisi jo varmasti paljon vaikeampaa. Ensimmäistä ruokailua ennen aina vaa'alle ja sitten sen tuloksen jälkeen tietää, että mimmonen päivästä pitää ruokailujen osalta tehdä. Ja musta tää on kivaa ja sen takia tätä harrastankin. Mä tahdon olla tilanteen herra kokoaika.


Tulihan sitä tekstiä nyt silti, vaikka alussa ajattelin olevani jotenkin tukossa. Onneksi tämä itsensä työntäminen reunalle auttaa tässä, huh. Toivottavasti tää aihe ei vaan ollut semmonen, että ketään ei kiinnosta, koska tää on semmonen aihe, joka mua itseäni kiinnostaa tällä hetkellä aika paljonkin. Mä tahdon toki, että mahdollisimman moni lukee näitä ja viihtyy näiden parissa, joten.. Niin, ehkä on hyvä, että aiheilla on suuri vaihtelevuus ja välillä voidaan käydä myös siellä, mikä mua itseäni tällä hetkellä kiinnostaa.

Tämän enemmittä sanoitta jätän teidät, ja itseni, odottamaan huomista blogimerkintää.

Terveisin,
Tekko