Toiset pikaiset kuulumiset

Tästähän alkaa tulla jo ihan vitsi, että en koskaan kerkeä luvattuun aiheeseen paneutumaan sen syvemmin. En aio siitä tämän jälkeen enää jauhaa (tän tekstin lopussa vielä ihan vähän, mutta sitten enää), vaan odotan oikeesti nyt vaan sitä oikeeta ja sopivaa rakoa. Nää Eiran yövuoron jälkeiset nukkumiset vie aina sen mun lemppari ajankohdan kirjoittaa, ja sitten Eiran heräämisestä alkaakin koko päivän mittainen seikkailu.

Tänään muunmuossa muutettiin olohuoneen järjestystä, käytiin Hyvinkäällä vähän kaupoilla ja.. No, siinähän ne mitä tässä on oikeestaan kerennyt tehdä. Toki on tuolla ollut ruokailujakin välissä, mutta eihän niihin nyt ihan tuhottomasti uppoa aikaa. Kirjoittamaan ei vaan silti ole yksinkertaisesti ehtinyt.


Mä vaihoin taas mun tietokonepöydän tähän tämmöseen vähän kapeampaan ja muutoinkin pienempään rimpulaan ja mua harmittaa. Se mun edellinen, musta ja massiivinen, oli oikeesti todella hyvä työpöytä. Mulla mahtu kaikki tietokone-asiat siihen kivasti ja mulla jäi vielä tilaa käsillekin. Nyt mulla on tämä, hmm, oiskohan tää yli puolet pienempi valkoinen rimpula, jolle hädintuskin mahtuu näyttö, hiiri ja näppäimistö.. Kirjoitusasennonkin löytäminen oli vaikeaa ja siltikin minua hieman sattuu ranteisiin, koska ne nojaa pöydänkulmaa vasten. No, ehkä tähän tottuu, koska nyt huone on hieman yhtenäisempi ja.. No, ei se mun vanha työpöytä enää vaan mahtunutkaan tänne. Hankittiin noi vähän jykevämmän kokoiset sohvakalusteet ja ne vie nyt huoneesta niin ison osan, että oli pakko tehdä uhrauksia.

Hmm, mitähän sitä vielä.. No tosiaan tänään käytiin siellä Hyvinkäällä. Eira halusi käydä ostamassa jonkun massiivisen laukun ja sitten käytiin hakemassa mulle pienempi jatkojohto tähän tietokoneelle (joo, olisi saanut riksustakin, mutta laukkua ei). Sitten Eira on taas innostunut sisustamisesta, niin etsittiin myös joitain puuttuvia asioita olohuoneeseen, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen – missään ei ollut sitä mitä Eira etsi.

Ja.. No, äsken se myi meidän olohuoneen arkkupöydän pois, koska sekin oli liian iso ja massiivinen. Toki se oli sitä myös mun mielestä ja mäkin olin siihen jo kyllästynyt, että ihan hyvä vaan. Nyt olohuoneessa ei vaan ole sohvapöytää.. Mikä tosin haetaan jo huomenna, että ihan turha valittaa siitäkään.

Öö.. Ai niin! Kun tultiin Hyvinkäältä takaisin tänne Riihimäelle, niin poikettiin Powerin kautta ja Eira nappasi sieltä imurin mukaansa. Uusi hieno imuri, pidemmällä johdolla. Sillä se on nyt imuroinut ihan huvikseen asunnon noin kolme kertaa läpi – vitsi vitsi.


Mulla on sen verran kuuma ja kummallinen hiostus päällä, että mä en vaan jaksa istua tässä ja koittaa väkisin kirjoittaa jotain. Toivottavasti ette ole hirveän pettyneitä siihen, että tätä tekstiä ei nyt tämän enempää tule.. Ja toivottavasti ette ole odottaneet sitä aihetta, koska sitäkään ei tosiaan nyt tule. Sille odotetaan sitä oikeaa aikaa ja paikkaa. Sitten kun saan olla hetken yksin ilman, että mun pitää välttää kovaäänistä näppäimien paukutusta, silloin on sen aika.

Onhan nämä kuitenkin kuulumisia ja tälle kesäkuuputkelle en muita vaatimuksia asettanutkaan; kunhan vain joka päivä kirjoitan vaikka vaan kuulumiset. Se toteutuu, joten tämä käy minulle. Sen on siispä käytävä myös sinulle.

Terveisin,
Tekko