Sarja, joka teki vaikutuksen

Mulle tuli ihan pakottava tarve kirjottaa teille yhestä vanhasta tv-sarjasta. Sarja on nimeltään "Puhtaat Valkeat Lakanat". Muistan etäisesti, että joskus pienempänä olisin kattellu muutamia jaksoja, mutta nyt kun katso sarjan, ni kaikki oli "uutta".

Ollaan Eiran kanssa kulutettu tossa aikasemmin "Blondi Tuli Taloon" ja "Ihmeidentekijät" sarjat loppuun. Muutamaan kertaan katottu kyseiset sarjat siispä läpi. Sit Eira oli löytäny tän "Puhtaat Valkeat Lakanat"-sarjan kaupasta alennuksesta ja alettiin seuraamaan sitä. Ensin meillä oli vaan pari ensimmäistä kautta ja sitten mä löysin koko sarjan yhtenä isona dvd-boxina netistä ja se oli pakkopoisto.

Jos joku ei vielä hoksannu, ni me tykätään kattella vanhoja kotimaisia sarjoja aina iltasin, nukkumaanmenon yhteydessä.

Mutta takaisin siihen itse sarjaan. Jos et ole vielä nähnyt sarjaa ja aiot katsoa jossain vaiheessa, niin kannattaa varoa seuraavaa pätkää, koska aion kertoa kaiken (oleellisen).

Sarjahan kertoo siis Raikkaan perheestä. Isossa roolissa on myös heidän omistuksessaan oleva tehdas.

Vaikka sarjan alku saattaa vaikuttaa tosi tylsältä ja tuntuu, ettei mitään oikein tapahdu, niin kyllä se luo "hyvät suhteet Raikkaan perheeseen". Itse ainakin pääsin ehkä liiankin hyvin sisään kyseiseen perheeseen, koska lopun tapahtumat tuntu aika pahalta.

Aika lopussa perheen äiti kuolee aika epämukavissa merkeissä. Sen oli ikäänkuin tuntenut monta vuosikymmentä, koska sarja loikkii aika pitkiäkin pätkiä vuosissa. Nähnyt lähes kaikki elämän käänteet matkan varrella. Sitten perheen lasten riitaantuessa raha-asioissa, perheen äiti menee lähes shokkiin ja kompastuu rappusissa lyöden päänsä kaiteeseen. Ikävä loppu. Tästä sitten perheen lapset syyttävät toisiaan hetken aikaa, mutta jossain vaiheessa saadaan jonkinlainen sopu perheen riitoihin.

Toi oli se ensimmäinen pysäyttävä hetki. Siin oli tosi hyvin suunniteltu toi, että tosissaan katsoja pääsee sisään siihen perheeseen ja ikäänkuin kaikki henkilöt tuntuvat "tärkeiltä". Sit tulee se menetys, niin kyllä se ainakin (minuun) katsojaan kolahtaa.

Kaikista pahin asia tapahtuu ihan viimeisessä jaksossa. Sarjassa on seurattu perheen nuorimman lapsen toilailua suhteellisen pikkupojasta asti. Ja koska vuodet on kulunu hyppien useita vuosikymmeniä, niin tämä nuorin lapsukainenkin on jo täysin aikuinen ja omia yrityksiään luova mies.

Sarjan viimeisessä jaksossa nähdään kuinka tämän lapsen yritykset on kaatunut huijaukseen. Ei ole rahaa, ei ole äitiä.. On vain tuska. Tuska näkyy henkilöstä tosi hyvin. Heikki (siis hahmon nimi) kirjoittaa lopussa pieneen kirjaansa viestin ja kaivaa esiin aseen. Hän piilottaa aseen vielä hetkeksi mennessään juttelemaan siskonsa kanssa. "Kukaan ei voi auttaa", oli tuo harhainen lausahdus, joka Heikin suusta kuultiin siinä keskustelussa.

Suunniteltiin, että mennään syömään ulos. Sisko ja tämän lapsi menee ylös suunnittelemaan mitä laittavat päälle. Siinä mietitään pojalle paitaa kun alakerrasta kuuluu laukaus.

Sitten tulee kohtaus, joka mun oli pakko kattoa ensimmäisen kerran istualteen sängyssä. Heikki tosissaan oli ampunut itsensä.

Se fiilis.. En tiedä miten pääsin niinkin vahvasti sisään siihen, koska se tuntu tosi raastavalta. Pikkupojasta asti sarjassa ollut henkilö päätyy lopussa itsemurhaan. Se teki oikeesti pahaa. Tämän jälkeen sarja aika nopeasti loppuu.

Rankkaa. Nyt tässä selasin Wikipediasta kyseisen sarjan artikkelia, ja huomasin, että jatkosta on kirjoitettu kirja. Tämä kirja mun on pakko saada käsiin!

Näistä tapahtumista Raija Oranen kirjoitti vuonna 1997 julkaistun romaanin Puhtaat valkeat lakanat: Onnela - Varjot, autere ja aamurusko. /Wikipedia 

Jos joku tietää, mistä kyseisen kirjan voisi saada vielä käsiinsä vuonna 2015, niin olisin hyvin kiitollinen tiedosta. Mä tahdon tietää loputkin! Olen niin sisällä perheessä, että ei asiat voi näin huonosti päättyä.

Terveisin,

Tekko