5. Tämä päivä oli tämmönen

Nää lauantait on alkanut aikalailla menemään siten, että Roni on meillä koko päivän ja tehdään erinäisiä asioita. Yleensä siis juodaan vaan kahvia ja pelataan yahtzeeta, tuttavallisemmin yatzya ja vieläkin tuttavallisemmin ihan vaan jatsia. Eli tämäkin päivä on blogin suhteen aika, no, mitäänsanomaton.

Voin kertoa teille päivän pääpiirteittäin ja sit mun täytyykin jo rientää mahdollisesti suihkun kautta nukkumaan. Puristus aivoissa ei ota loppuakseen, vaan se tuntuu pahenevan päivä päivältä, joten pakko vaan kokeilla nukkua mahdollisimman paljon. Tai ainakin niin paljon kun osaan. Niin paljon kun pystyn..


Okei, aamulla.. Hmm, itseasiassa niin! Mä olen löytänyt taas hetkellisesti mielenkiinnon tietokoneella piirtämiseen ja aloitinkin päivän kyseisen harrasteen parissa. Mä voin laittaa tähän erittäin keskeneräisen työn, josta tulee mahdollisesti aikanaan mun tietokoneen taustakuva.

Noi hahmot ei varmaan monellekaan sano mitään, mutta ne on siis hahmoja yhdestä mun lempipelistä, The Binding of Isaac: Rebirth. Noita hahmoja on vielä vaikka kuinka paljon lisää ja aion ne kaikki tohon jotenkin piirustaa. Tää tulee mahdollisesti olemaan semmonen ikuisuusprojekti taas, että saa nähdä tuleeko siitä koskaan oikeesti sitä taustakuvaa..

Ja siis joo, enhän mä tässä itse paljoa piirrä, koska piirrän tavallaan läpi. Mutta sommittelen ja uudelleenpiirrän kyllä, eikä se ole nopeeta hommaa sekään. Varmaan parisen tuntia sain aamusta kulutettua tohon pläjäykseen. Ihan kivaa ajanvietettä kyllä, että ei siinä.


Sitten kun olin tohon kuluttanut aikaani, niin sitten.. Taisikin olla jo aamupalan vuoro. Aamupalalle pääsy venähti kyllä tunnilla, koska Eiralla oli vieras, enkä viitsinyt mennä niitä häiritsemään. Eikä se edes haitannut, koska ei mulla edes nälkä ollut. Melkein 17 tunnin paasto, mutta ei nälkää.. On se vaan kehittynyt.

Puuron aikaan taisin Ronilta kysellä, että missä ihmeessä se on kun ei ole näkynyt "keitä kahvia"-viestiä. Eipä mennyt montaa hetkeä siitä kun se ilmestykin paikalle ja alettiin viettämään perinteistä lauantaita. Okei, tässä välissä me käytiin cittarissa ja sillä aikaa Roni oli ilmestynyt tänne. Mutta hei, tänään oli ihan uskomattoman hyvä jatsipäivä; pelattiin 3 matsia ja mä voitin ne kaikki. Sain jopa jokaisessa jatsin, eli 50 lisäpistettä. Tähdet tais olla tänään hyvissä lokaatioissa tai jotain.

Jatsin jälkeen lähettiinkin sitten Ronin kanssa liikenteeseen, koska mulla oli ostettavaa. Tällä kertaa mä olin muuttanut lähestymistapaani Eiran synttärilahjan suhteen, koska siis yleensä se on semmosta älytöntä pyörimistä kaupoissa. Nyt mä olin etukäteen tutkinut ja päättänyt mitä mä ostan! Ja ostin siihen silti vielä ekstraa pienen pyörimisen jälkeen, että sikäli se vähän epäonnistui. Mutta sanoisin, että ihan onni onnettomuudessa siinä kaiketi oli. Tultiin takasin kotiin ja kotipihalla muistin, että mun olis pitänyt tutkia ja mahdollisesti ostaa uus se semmonen suihkupää suihkuun. Rikoin sen vahingossa pari päivää takaperin, mutta ei se onneksi ihan käyttökelvoton vielä ole.. Olis kuitenkin kiva olla tasasen vesisateen alla.

Ja sitten me.. Hmm, oltiin olohuoneessa ja ei tehty mitään? Tai no, Roni tuijotteli televisiota ja mä yritin pitää vauvalle seuraa, joka toisinaan on tänään taas ollut hieman haastavaa. En tiedä mikä sillä on, mutta se saattaa olla ensin ihan hyvillä mielin ja hymyillä, mutta yhtäkkiä se alkaa huutaa ja huutaa niin paljon, että muuttuu ihan punaiseksi. Siihen ei liity mitään muuta, ei ainakaan mitään näkyvää, ja siksi se tekee olosta taas hieman epätoivoisen. Kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin tuntuvat asennot kokeilin, mutta kun se raivokohtaus iski niin se oli menoa.. Ehkäpä se tosta kohta rauhoittuu yöunille ja sitten voi itsekin lopetella tämän päivän.. Huh huh..

Huomenna kun kuitenkin olisi ristiäiset! Poika saa nimen! Harmittaa vaan, että tämäkin tapahtuu näin korona-aikaan, ja pappi haluaa meidänkin pitävän kiinni rajoitteista. Nimenantohetkeä saakin siis vierestä ihmetellä meidän lisäksi pappi ja neljä kummia. Ollaan toki mietitty jonkinlaista livelähetystä, että pääsisi muutkin vieraat edes jollain tavalla paikalle..

Sen ns. virallisen osion jälkeen ollaan suunniteltu, että ihmiset saisi tulla kakulle ja kahville. Koska tosiaan, kakkua täällä kyllä olisi, vaikka ei vieraita olla saatu kutsuakaan. Tai no siis saatu ja saatu.. Pitänyt ajatella se jotenkin porrastetuksi, mutta en tiedä miten tulee todellisuudessa menemään. Pääasia olisi, että kukaan ei tuo, eikä kukaan saa täältä koronaa. Se olis se täydellinen tilanne siis.

Tosiaan, mä en mihinkään väliin kirjottanut sitä, että mä tein tänään taas kerran juustokakkua. Se tosin oli ihan suoraan reseptin seuraamista, että ei siitä ole sen kummemmin kerrottavaakaan.. Toki sinne piti myös vähän säveltää, mutta se nyt oli aika pientä. Meillä on siis aika iso Omarjuustokakku, jossa piti olla tavallisia Omar-makeisia, mutta korvattiin ne semmosilla suklaalla päällystetyillä Omareilla. Massa oli ainakin hyvää, että kyllä mä uskon ton kakun toimivan tommosenakin. Eira sen vielä huomenna koristelee, koska se ei ole mun juttu.

Ja.. Hmm, eikai tässä muuta? Huomista jännityksellä odottaen tässä. Ja toivon kovasti, että tuleva yö olisi edes jollain tasolla helppo, jotta huomenna voisi olla hieman rauhallisemmalla mielellä. Toki mä osaan hillitä itseäni ihmisten läsnäollessa, mutta olisi kiva, että voisi olla levollisin mielin juhlien jälkeenkin. Tähän kuitenkin tähdätään, mutta kaikki narut ei olekaan omissa käsissä.

Huomiseen!

Terveisin,

Tekko