Tänään on lutkutettu vettä vähän paremmalla menestyksellä, mutta ei sekään ihmeisiin pysty. Viime yö oli taas kerran suhteellisen huono. Muistutti mua siitä, että minkä takia mun ei edes kannata mennä ajoissa nukkumaan.. Mä herään nimittäin silloin yleensä täysin kesken unieni. Nukahdinkohan mä eilen siinä joskus kello 21 aikoihin, heräsin ekan kerran jo 22, sit 23 ja lopulta heräsin vielä siinä kello 1, jonka jälkeen uni ei enää tullut ennen aamu kahdeksaa. Aamullakin se oli jotain tyyliin 8-9, 9-9:30, 10-10:45 tms. Hyvin katkonaista ja huonoa.
Siksi siis olen tänäänkin aivan poikki ja aivan liian väsynyt tuottamaan mitään fiksua. Tämäkin saa olla tämmönen täyteluukku taas kerran. Näitä kun ei voi selvästikään liikaa olla.. Toisaalta, ei tässä rikota mitään blogiputkijoulukalenterin sääntöjä, koska niitä on vaan yksi ja se on: merkintä joka päivä 24 päivän ajan. On tää silti tosi tylsää, koska haluaisin jotain enemmän.
Tämmösenä päivänä kun on ollut vaan väsynyt ja poikki, niin ei ole oikein kerennyt tapahtumaankaan mitään, joten ei ole senkään puolesta mitään kirjoitettavaa. Eikä ole jaksamusta etsiä mitään kyselyhommia, koska ei olisi jaksamusta edes täyttää semmosta. Tää on hyvin nahkeaa nyt.
No, mä kerron teille, että olen jäänyt koukkuun. Ajattelin ensin, että eihän se voi olla mahdollista, ja jos on, niin miten se muka tapahtuu? Siis nenäsumute, miettikää.. Mä en pärjää yhtään päivää nykyään ilman nenäsumutetta.. Toki siihen on nyt tulossa muutos, koska vierotan itseäni siitä. Kohta vaan on nokka niin tukossa, että ei henki kulje..
Mä aattelin, että jos tohon riippuvaiseks jää, niin ei se mitään, mä oon aika hyvä päihittämään riippuvuuksia. Mutta toi teki siihen semmosen koukun, että se vaikuttaa mun nenään siten, että mun on pakko käyttää sitä.. Se avaa tukkoisen nenän tosi hyvin joo, mutta se pitää sen poissa tasan vaikutusajan verran, jonka jälkeen nenä on entistä pahemmin tukossa.
Eikä mulla siis ole mitään tautia tässä, tietääkseni, mutta tää ongelma on mulla aamuin ja illoin. Aina kun mä meen makuuasentoon (tai herään makuuasennosta) niin mun nenään ilmestyy jostain 10 kiloa mössöä, joka estää täysin hengittämisen nenän kautta ja pahimmillaan jopa nielasun.. Eira sano tänään, että "sit pitää mennä lääkäriin", mutta en mä. Mä en halua tän takia mitään pumpulipuikkoa nenäni kautta nieluun. Tää on mulla aikalailla jokavuotinen ongelma, vaikka ei se pahemmin katsele aikaa, se voi olla ihan hyvin kesälläkin. Sitten se taas ajan kanssa häviää. Mutta nyt mä oon ihan varma, että tämä on vaan pitkittynyt ja pitkittynyt, koska olen yrittänyt hoitaa sitä tolla Nasolinilla.
Mä törmäsin yks päivä artikkeliin tästä ongelmasta, mutta mä en lukenut sitä.. Olis ehkä kannattanut.. Se vaan tuli iltasella vastaan, avasin sen ja sit tapahtui jotain, joka siirsi mun huomion pois siitä. Pitäisi kai yrittää etsiä se artikkeli uudelleen, jotta tietäisi mikä juttu.. Josko sieltä löytyisi joku nopea ja pitkäkestoisempi hoitokin ongelmaan.. Varmaan joku huoneilmajuttu taas..
Hmm, tänään mä taisin oikeesti päättää mitä mä haluan joululahjaksi. Se on semmonen, että sitä ei kyllä mulle kukaan voi ostaa, eikä varmasti siihen pysty moni edes vaikuttamaan, mutta mun isoin joululahjatoive olisi saada isoveli takasin jaloilleen. Tänään taas uusi sairaalareissu, eikä ilmeisesti kukaan edes tiedä miksi.
Löytyisi nyt edes se mikä kaiken aiheuttaa, jotta sitä voisi alkaa hoitamaan ja sitä kautta sitten ihmiseen lisää potkua. Sen kun joku lahjaksi kykenee tuomaan, niin en mä tällä hetkellä muuta tarvitse. Sen mukana mä varmasti saisin rutkasti hyvää mieltä ja mahdollisesti sitä kadoksissa olevaa joulumieltäkin. Olisiko joku niin kiltti?
Aina kun näistä asioista kuulee jotakin kautta jotain lisää, niin aina minuutit muuttuu tunneiksi, sydän jättää muutaman lyönnin välistä ja aivot alkaa pyörittämään päässä pahimpia kauhuskenaarioita. Sitten sitä vaan joutuu odottamaan uutta tietoa, josta ei koskaan tiedä mitä se tulee olemaan.. Ahdistavaa.
Voimia nyt kuitenkin sinne sairaalaan taas, pääse parempivointisena taas takaisin.
No, nyt mä joudun tämän luukun taas päättelemään. Ei oikein löydy fiilistä pakottaa itseään enää jatkamaan. Eikä kai mun tarvitsekaan, johan tässä oli juttua.
Joten, huomiseen!
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)