Mä en oo koskaan kannattanut minkäänlaista rikollisuutta, ja en todellakaan arvosta sitä, että muiden asioihin kosketaan luvatta. Mutta mulla, kuten varmaan kaikilla on kokemuksia jonkinlaisesta näpistyksestä. Ehkä se on joku kaljatuoppi baarista tai vastaavaa, mutta kai jokaisella on joku omakohtainen kokemus? Onhan?
No oli tai ei, tässä tulee mun rikokset. Toivottavasti poliisi ei tule tän jälkeen ovelle..
Peruskoulustahan kaikki on aina jotain ottanut tahallaan tai tahattomasti mukaan. Annettu lupa hakea jostain varastosta yksi vihko, ja otatkin kaksi. No, saatoin tehdä näin yläasteella aikanaan. Sitä en tehnyt sen takia, että siitä itsestään olisi tullut niin hieno tunne, vaan hieno tunne tuli siitä, kun sai kavereille kertoa mitä oli tehnyt! Pienestä asiastahan onneksi on kyse, joten.. Älkää kivittäkö.
Ennen yläastetta mä olin jo tutustunut rikolliseen maailmaan, sillä olin toiminut hetken myymälävarkaana. Uusi kaupunki ja uusien kavereiden saamisen paine ajoi tietenkin siihen, että piti näyttää olevansa kyvykäs tekemään mitä vain. Sain ala-asteelta tasan yhden kaverin, joka oli mulle päivä päivältä vaan huonompaa seuraa. Jossain kohtaa oltiin Valintatalossa ja laitettiin suklaapatukat hanskoihimme. Käveltiin viattomina ulos ja nurkan taakse ihastelemaan kahta ilmaista suklaapatukkaamme!
Onnistunut rikos ja valtava voitto valtasi mielen; tehdään se uudestaan, heti! Takaisin kauppaan ja hanskat täyteen suklaapatukoita, mikä voisi mennä pieleen? "Hei pojat!!" kuului selän takaa. Käännyttiin ja myymälävastaava seisoi käytävän päässä ja käveli uhkaavasti meidän suuntaan: "Tyhjentäkää ne hanskat. Me nähtiin valvontakameroista kaikki. – Oliko siinä kaikki? Noni, ja sit ulos. Ei tarvitse näyttäytyä hetkeen ja tällä kertaa tästä ei tule poliisiasia."
Kauppa oli meidän lähikauppa. Myyjät nähny meiät ihan liian usein siellä, joten tiesi, että ollaan oikeesti ihan kilttejä poikia.. Mun täytyy sanoa, että mä olen hyvin kiitollinen tosta kokemuksesta. Se opetti mulle samalla miten nopeasti se adrenaliini nousee tommosissa tilanteissa, miten hienolta se tuntuu sillä hetkellä ja toisessa hetkessä miten paha olo siitä voi oikeesti tulla. Mun vaakakupissa se paha olo oli huomattavasti pahempi kun se hetken "kivaa!"-fiilis.
Seuraavaksi hypätään takaisin yläasteelle. Yks kaveri oli kavereiltaan kuullut varmasta helposta rahasta. "Ei se ole edes mitään rikollista, käydään hakemassa pullokoreja ja palautetaan niitä." Prisman parkkihallista pääsi suoraan käsiksi pullokoneiden sisältöön, joten reitti oli vapaa ja kuka vain pystyi tekemään sitä. Haettiin sieltä muutama pullokori, käveltiin yläkertaan ja palautettiin korit koneeseen; Ilmaista rahaa.
"Tätä toistamalla kenestä tahansa voi tulla miljonääri!" oli varmaan joku päälimmäinen ajatus. Toisena varmaan jotain, että "eikä tämä ole edes rikollista!". Pari kertaa tätä väliä ravattiin, kunnes paikalle ilmestyi vartijat, jotka ei meidän toiminnasta jostain syystä tykänneet. Käskivät pysähtymään ja muuta vastaavaa, mutta pakokauhun vallassa kaikki juoksi päättömästi eri suuntiin.
En jäänyt kiinni, mutta yksi kaveri jäi. En tiedä kertoiko se meistä kaiken vai ei mitään, mutta koskaan en ole aiheesta sen jälkeen kuullut puhuttavan. Se jäi siihen, huonoa ilmaista rahaa..
Tän jälkeen mulla on hyvin pitkä väli kaikessa tommosessa. Seuraava tapahtui vasta joskus aikuisena, tai käytetään ehkä mielummin sanaa täysi-ikäisenä. Oltiin oltu vähän ottamassa olutta ja päädyttiin jostain kumman syystä baariin viettämään iltaa. Baari-illan jälkeen tietenkin pizzeriaan ja siellä meno kävi jotenkin tosi levottomaksi. Keksit lenteli ympäriinsä ja kauhea naurunremakka säesti tätä kaikkea kohelointia.
Jossain kohtaa kun pizzerian omistaja oli tekemässä pizzoja, tila oli täysin vahtimaton ja tilanne oli saanut pään jotenkin vääränlaiseen tilaan; otin ilmaisen colan jääkaapista. Sujautin sen vain taskuuni.
Pizzeria oli mun lempparini, joten mä tietenkin jälkikäteen maksoin sen tipillä takaisin. En uskaltanut myöntää vieneeni sieltä mitään, joten maksoin vain seuraavalla kerralla pizzastani hieman extraa. Okei, maksoin vielä pari kertaa sen jälkeenkin hieman extraa pizzoistani yrittäessäni puhdistaa omatuntoani. Joskus myyjä sanoi: "saat ilmaisen energiajuoman kun olet antanut ylimääräistä!" sanoin, etten tarvitse, joten.. Periaatteessa mä olen maksanut sen limun jo, ok?
On vielä yksi, jota en ole ehkä vieläkään saanut kunnolla pois mielestäni. Mulla on ollut aiemmin paha tapa juoda alkoholia, jos mulla on paha stressi – ja pahalla stressillä tarkoitan tosi pahaa stressiä. Ja kun mä juon alkoholia stressiin, mun käytös saattaa muuttua arvaamattomilla tavoilla. Agressiiviseksi, itkuiseksi, hyvin hyvin tyhmäksi tai jotain vastaavaa. Mä vihaan sitä, joten mä olen oppinut välttämään sitä.
Tällä kyseisellä reissulla olo oli ensin saatu huolettoman rennoksi, mutta se muuttui hetkessä hieman agressiiviseksi ja hyvin tyhmäksi. Kauppaan sisään, hintalappu omenaan ja alkoholihyllylle laittamaan kaksi 0,5l tölkkiä taskuun. Siitä sitten kassalle, maksoin omenan ja painelin kaupasta ulos.
Näin ainakin muistin tilanteen jälkikäteen. Voi olla, että mä olen myös maksanut ne juomat, mutta olen vaan sen jälkeen väittänyt laittaneeni ne vaan taskuun.
Kävin siinä kaupassa monena päivänä peräkkäin sen jälkeen, että jos ne olisi tunnistanut kameroista ja tulisi pysäyttämään mut ja hoidettaisiin asia tai jotain.. Mitään ei koskaan tapahtunut, joten voi olla, että mä vaan keksin päästäni vieneeni ne juomat. Oli niin tai näin, niin mä kumminkin olisin ollut valmis tekemään asian eteen sen, mikä olisi ollut kaikille parasta.
Tässä oli värikäs rikoshistoriani. Kuten huomaatte, mä olen hyvin huono rikollinen. Mun omatunto kolkuttaa liian kovasti jos teen jotain niin tyhmää. Mun on hyvin vaikea olla ja edes hengittää jos tiedän, että mä olen vienyt jotain mikä ei oikeasti kuulu mulle. Ja musta se on oikeestaan ihan hyvä. Se fiilis estää aika hyvin tekemästä mitään tyhmää..
Tätä asiaa mä mietin viime yönä kun en saanut unta, ja nyt koin tarpeelliseksi kirjata kaiken ylös. Tunnustus netissä kaikkien nähtävänä! En kuitenkaan halua vankilaan.. Anteeksi!
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)