Vuoden ensimmäinen katsomani elokuva kantoi nimeä The Bye Bye Man. Oli taas hetki aikaa selata Netflixiä ja tommonen elokuva tuli siellä sitten kivasti vastaan. Ja koska olin silloin Ronin kanssa, ja Roni ei arvosta kauhuleffoja, laitoin sen heti päälle. Kyllä siinä itelläkin muutaman kerran meinas ihan säikähtäminen käydä mielessä, koska elokuvassa turvauduttiin halpamaisiin temppuihin. Suosittelen silti vilkuilemaan kyseisen elokuvan, jos sattuu tulemaan vastaan. Se herätti erinäisiä tuntemuksia, joten se oli ihan hyvä elokuva.
Yks ilta istuskelin tässä tietokoneellani, Eira oli töissä ja mulla oli tylsää. Laitoin sitten tohon mun tietokonepöydällä majaansa pitävään pleikkariin sisään vanhan klassikon. En tosin tajunnut sen olevan ihan niinkään vanha, mutta kyllä se vaan on.. Vuonna 2005 ensi-iltansa saanut Tyttö Sinä Olet Tähti. Mä olin ihan varma, että se julkaistiin äskettäin.. Tää leffa oli mun yks suosikeista joskus. Se on kotimainen, siinä on räppiä.. Mitä muuta olisin voinut toivoa silloin nuorena poikana? Kuitenkin, elokuva toimii vieläkin. Siinä on vähän ristiriitaisia tunteita herättävä tarina, mutta se on silti hyvä.
Kolmas tuijottelemani elokuva olikin sitten Pussikaljaelokuva. Sillon kun tapasin tän elokuvan, mä tykästyin heti. Se on hyvin tylsä ehkä juoneltaan, mutta silti mä jaksan sen aina katsoa uudelleen. Elokuvan suola taitaa olla henkilöissä ja niiden viljelemissä läpissä. Ne jaksaa naurattaa kerta toisensa jälkeen.
Eira oli yövuorossa, ja mä mietin, että miten saan aikani kulumaan.. Laitoin repeatilla pleikkariin pyörimään elokuvan Rentun Ruusu. Mä vilkuilin sen kerran kokonaisuudessaan, toisen kerran kiinnostuksen herättävät kohtaukset ja kolmannen kerran vielä kuuntelin sen. Saatoin kuunnella sen vielä senkin jälkeen kerran ennen kun nukahdin. Aamulla heräsin ja elokuva pyöri vieläkin. Kuuntelin elokuvan sitten siinä sen ehkä 3-4 kertaa. En sanois, että se on ihan noin hyvä, mutta hyvä kuitenkin. Elokuvan musiikki on ehkä parasta. Harvoin edes kuulen elokuvissa musiikkia, mutta tossa mä pysähdyn kyllä kuuntelemaan ne aina uudestaan.
Juoppohullun Päiväkirja on elokuvana vähän huono, mutta se on tämän vuoden viides katsomani elokuva. Mä halusin muistuttaa itseäni siitä, kuinka se ei ole niin hyvä. Mä oon jokaisen Juoppohullun Päiväkirja-kirjan (kuulostaapa hölmöltä) lukenut, ja niistä mä olen pitänyt enemmän tai vielä enemmän. Elokuvassa se ei vaan jotenkin toiminut. Suututtaa vielä sekin, että Juhan kämppä ei tossa elokuvassa ollut yhtään semmonen kun olin sen päässäni piirtänyt..
Kuudes elokuva, edelleen suomalaista laatua; Risto. Okei, tätä elokuvaa en oikein katsonut, koska mulla oli muka siinä samalla jotain muuta tekemistä. Kuuntelin sen kuitenkin kaksi kertaa läpi, enkä muista siitä enää mitään. Pitää ehkä katsoa se vielä joskus. Muistaakseni kuitenkin ihan hyvästä elokuvasta on kyse.
Tää seuraava leffa on taas semmonen, että Ronin kanssa selattiin Netflixiä ja napattiin sieltä joku elokuva. Summer Of 84. Mä olin ihan varma, että elokuva on tosi hyvä. Mä odotin jotain Stranger Things-meininkiä, mutta se jäi kyllä siitä puuttumaan. Elokuva jäi vähän vaisuksi. Se ei oikein lähtenyt missään vaiheessa käyntiin ja yhtäkkiä se jo loppuikin. Siinä oli kuitenkin ihan hauska efekti sen suhteen, että oli kiva arvuutella asioita.
Viimeinen tammikuussa katsomani elokuva oli Veijarit. Laitoin elokuvan pyörimään ja piirtelin Stabiloilla sängyssä kaikenlaisia kuvioita, samalla katsellen elokuvaa vasemmalla korvallani (hä?). Elokuvassa on ihan kiva kasvutarina. Ja elokuva ärsyttää mua toisinaan, koska siinä on ihmistyyppejä joista en pidä. Silti elokuva on ihan katsottava.
Huh, siinä ne. Mä yritin olla kovin ahkera elokuvien tuijottelija, mutta ei mulla ole muka aikaa semmoseen. Kahdeksan elokuvaa kuukaudessa.. No joo, toisinaan en katso yhtään, että on se silleen aika paljon.
Mun on tarkotus lämmitellä tässä näillä vanhoilla suomalaisilla elokuvilla, jotta voin tänä vuonna toteuttaa pitkäaikaisen yritykseni katsoa sadannen kerran Pitkä Kuuma Kesä-elokuva.
Elokuvien ohella pyörii tietenkin myös muutamia sarjoja. Meillä on taas yökatseltavana Ihmeidentekijät-tv-sarja, ja aina kun muistan ja jaksan niin mä kattelen Netflixistä sarjaa nimeltä Titans. Kiirettä piisaa siis, mutta.. Unohdin mitä piti sanoa.
Tämä oli kuitenkin tämmönen. Jaksaako teitä kiinnostella tän kuukauden jälkeen lukea mitä elokuvia olen katsonut? Mua ainakin huvittaisi kirjotella niistä, koska listat on ystäviäni.
Hei hei.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)