Harvinaista herkkua! Kaksi blogimerkintää yhden päivän aikana! Mä en tätä hirveen usein tee, mutta nyt on jotenkin semmonen fiilis. Mä olisin tätä voinut harrastaa paljonkin, koska yleensä kun pääsen kirjottamisen makuun, niin tekstille ei oikeesti olisi näkyvissä loppua.
Aamuisen – köh, tai ehkä se oli jo päivää – merkinnän jälkeen lähdettiin käymään kirpputoreilla. Ensin täällä Riihimäellä ja sitten suunnattiin Hyvinkäälle, mutta vain todetaksemme, että netissä lukenut aukioloaika ei pitänytkään paikkaansa Tingi & Tongi-kirpputorin suhteen. Tieto olisi pitänyt kaivaa heidän omilta nettisivuiltaan, eikä luottaa Googlen tarjoamiin aukioloaikoihin.
Eira lähti siitä sitten kurvaamaan johonkin ja saavuttiin risteykseen, josta näkee Hyvinkään Burger Kingin. Kysyin Eiralta, että haluaako hän testata kyseistä paikkaa, mutta omat aikeeni ei todellakaan olleet tunkea moista moskaa suuhuni..
Muistaakseni tammikuussa 2014 tein päätöksen, etten tule laittamaan suuhuni hampurilaisketjujen ruokaa enää. Mä olen sen päätöksen jälkeen syönyt jonkun tortillahomman Hesburgerista (en laske nollaukseksi) tai jotain, mutta muuta en muista semmosista paikoista syöneeni.
Nyt mulla oli edessä paljon mainostettu ja kehuttu Burger King ja Eira pongasi sieltä jonkun tarjouksen, että kaksi ateriaa 10 euroa. Mä suostuin. Voi miksi..
Näin pitkään olen pysynyt ilman, mutta nyt sorruin! Kaiken muun hauskan lisäksi Burger King tarjosi ehkä elämäni nihkeimmät ranskanperunat. Osa oli päältä rapeita joo, mutta kaikki oli sisältä epämäärästä mössöä. En ole yhtään tyytyväinen nyt kyllä. Hampurilaista syödessäni, mulla ehkä kaksi kertaa kävi mielessä, että täähän on oikeestaan ihan hyvää. Muuten se oli vaan sitä.. Semmosta, hmm, kuivakkaa vaaleaa leipää.
Se ei todellakaan ollut maullisesti sen arvoista, että olisi oikeesti kannattanut. No, se oli ihan hyvä muistutus ja päivien laskeminen alkaa vaan alusta.
En voi antaa Burger Kingille yhtä tähteä enempää. Se oli iso pettymys. Eikä se pettymys johtunut vaan siitä, että annoin periksi oman päätöksen suhteen.. Odotin toki, että ensimmäinen "tauon" jälkeen "nautittu" hampurilaisateria maistuisi täydelliseltä.. Toi oli.. Äh, ei lähelläkään täydellisyyttä.
Ja se todellinen syy miksi joskus hamppariketjujen ruoista luovuin oli se, että ne ei pidä nälkää kauaa poissa. Tuokin ateria vei nälän kahdeksi tunniksi.. Kahdeksi! (okei, jätin osan karmivista ranskanperunoista syömättä, että ehkä vika on mussa) Olisin odottanut, että edes sen suhteen toi Burger King olisi ollut hyvä, mutta ei. Samaa sotkua se on kun McDonalds ja Hesburgerkin.. Ehkä vielä vähän enemmän ei minkään makuista vaan.
Jatkossa jos haukun Burger Kingiä, voin ainakin sanoa, että tiedän mitä haukun. Aikaisemmin mulla ei sitä mahdollisuutta ollut. Jos jotain positiivista yritetään hakea siis.. Pitää tuntea omat vihollisensa.
Nyt alkaa elämä ilman hampurilaisketjujen roskaruokaa kierros kaksi. Tiedän taas enemmän ja varmasti pysyn kaukana. Kiitos!
Eikä siis siinä jos te tykkäätte, antaa mennä vaan! Vaikka joskus piikittelenkin joitain kavereita tällä hampurilaisaiheella, niin mulle se on oikeesti ihan se ja sama mitä ihmiset suuhunsa laittaa. En se minäkään taaskaan kovin terveellisesti syö, mutta ainakin on yksi haitta vähemmän kun ei näihin koske.
Nautin silti salaa, että Riihimäellä ei ole McDonaldsia! Okei, en enää niinkään salaa.. Mutta menen aina piiloon hieromaan käsiäni ja nauramaan pelottavasti kun joku puhuu mäkkärin puutteesta Riihimäellä. Ha ha haa! No ei ollu kovin pelottava..
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)