Vappu - kännipuheluiden kulta-aikaa

Olipas kerrassaan jännä vappu. Ensin mä istuin puol päivää kotona ja sit me istuttiin Villen kanssa toinen puol päivää kotona ja sit me lähdettiin Joonakselle juopottelemaan.

Vedin sitä viinaa siihen tahtiin, että ei ihme tosiaankaan, että rupes tekee mieli soitella ihmisille. Soitin ainakin Heinolaan, olisko ollu Oulukin ja sit juttelin tovin Mäntsälän kanssa. Sain kuulla ihan uusia ääniä ja ihan ihmeellisiä juttuja.

Jonkin aikaa siinä soiteltiin ja kiskottiin viinaa ennen kun saatiin päähän, että voitaisiinpa lähteä kaupungille. Mä en ole ihan varma, mutta saattaa olla, että menin pää edellä Joonaksen talon rappuset alas. Vissiin vielä ihan huvikseni.

Kaupungilla oli ihan hirvee meininki. Siellä oli teinejä enemmän kun Rovaniemen markkinoilla. Kirjaston aukio oli täynnä kaljaa tinttaavia alaikäsiä ja Jussintori oli täynnä kaljaa tinttaavia alaikäsiä. Siinä nähtiin jopa yks tappelu - toisen ihmisen sukupuolesta ei ole mitään selvyyttä, koska ei sitä oikeesti voinut ulkosesti tunnistaa, että kumpaa sukupuolta henkilö edustaa. Jollekkin laumalle kävin sanomassa, että eipäs homostella siinä, hmm. Sen jälkeen siitä pari lähti johonkin suuntaan ja ne tais sanoa, että ne lähtee ettimään homostelu paikkaa, tai jotain.

Sit mä näin siellä myös ihmisen, jonka kanssa olin jossain tekemisissä yläasteen aikaan. Juteltiin siinä ja tää väitti olevansa alaikänen vaikka sillä oli parta ja kaikkee - kyllä se sit todisti alaikäsyytensä ku näytti henkkareita. Sit me vissiin vaihettiin numerot siinä ja jatkettiin omiin suuntiimme. Mulla ei ollut mitään hajua kellon ajasta, mutta vauhti oli kova. Lähettiin takas Joonakselle, kai?

Tässä välissä mulla on mustaa, en muista käytiinkö me Joonaksella tai jos käytiin nii mitä me tehtiin siellä? En ees muista, että tulinko mä tällä kertaa vasta ne rappuset pää edellä vai oliks se toi aikasempi kerta. Mutta kuitenkin, sen jälkeen taas alan muistamaan ku oon Joonaksen portilla lähdössä pois päin. Että kyllä me kai sit Joonaksella oltiin? No lähettiin siitä kävelemään vissiin kotejamme kohti, mutta matkalla nähtiin ku yks hyypiö yritti hypätä pyöränsä selkään niin kuoseissa, että ei siitä touhusta näyttäny tulevan mitään.

Mentiin lähemmäks ja huomattiin, että sehän on tuttu ihminen. Tää oli tuhannen tuiterissa ja rupes siinä sit viemää pyörää kotiinsa takasin ja pyys meiät sinne sen pihalle. Istuttiin siellä sit jonkun aikaa ja tällä olis ollu hirvee kiire Parantolan puistoon. Mut ku oli kotimatka ni tottakai se myös pysy kotimatkana. Lähettiin sieltä pihalta jonkun ajan päästä ja sit mulla on taas kotimatka ihan mustaa ja niin on sekin, että miten mä oon päässy nukkumaan.

Aamulla sit heräsin pahemmassa krapulassa kun koskaan. Äsken sain vähän nukuttua sitä pois, mutta sitten tuli mulle krapulapuhelu Heinolasta. Sieltä kuulu ihan ihmeellisiä juttuja. Mutta joo, hyvää vappua kaikille tasapuolisesti.

Terveisin,
Krapulainen Tekko