Viides | Piirakka

Tänään mä elin siinä uskossa, että en tule kokkaamaan mitään. Luojan kiitos Eira kuitenkin keksi mulle tekemistä. Se halusi mun tekevän piirakkaa, jonka se on nyt itse suunnitellut - tai no, päättänyt mitä siihen piirakkaan tulee.

Eira ehdotti että ostetaan valmis piirakkataikina, mutta minä en siihen suostunut - minä teen itse, eihän tää muuten ois itsensä haastamista. Tosin toi taikina ei ees ollut kovin vaativa.

Tarvitset:

3 dl vehnäjauhoja

Ripauksen suolaa

125 g voita

2 rkl kylmää vettä

Täytteeksi tähän tulee:

Kinkkusuikaleita

1 paprika

Puolikas sipuli

Tomaatti&chili tuorejuusto

Juustoraastetta

Fetajuustoa (vai mitä salaattijuustoa onkaan)

Mä ihan ensimmäisenä heitin jauhot kulhoon. Yritin hieman pehmentää voita mikrossa, mutta huomasin sitten, että se voin ympärille kääritty paperi on foliota (oonko vähä hölmö?) ja sieltä iski vähän kipinää - äkkiä voi pois sieltä. Ei se siellä kerenny olla ku jonku 3 sekuntia, mutta pehmeni sopivasti. Sit voi jauhojen sekaan suolan ja veden kanssa. Mulla oli ensin kone siihen vatkaamiseen, mutta totesin sen olevan huono idea ja laitoin käden sekaan.

Tommonen köntsä siitä sitten tuli. Kaunis pieni taikinapallero. Seuraava vaihe olikin sitten läväyttää se (voideltuun) piirakkavuokaan. Sen kanssa tovin painittuani sain kun sainkin sen riittämään joka puolelle ilman, että se kuulsi hirveemmin mistään läpi. Eli kai se on ihan sopivan tasainen pohja?

Mun mielestä toi on aika hieno. Vai mitä sanotte? Taas mä ylitin itseni - tein piirakkapohjan.

Nyt kun toi oli lätsätty tohon ni se piti laittaa jääkaappiin kuulema tunniksi. Joo, nyt noudatan ohjeita, koska en ole koskaan aikasemmin piirakkaa itse tehnyt. Ja seuraavaksi tartutaan niihin muihin aineisiin, koska tässä kohtaa on hyvää luppoaikaa.

Mä putsasin ja pilkoin paprikan pienenpieniksi paloiksi ja viskasin ne uuteen kulhoon. Sinne sekaan kinkkusuikaleet, puolikas pussi juustoraastetta, tuorejuusto ja yksi kananmuna. Näin Eira mua neuvoi ja näin minä tein.

Tossa on sitten se mössö mikä laitetaan esipaistetun piirakan päälle kai. Nyt pitää vaan vielä tovi odottaa, sitten tökkiä tohon piirakkapohjaan vähän reikiä haarukalla ja paistaa se 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Sen jälkeen mulla ei ole ohjeita, joten olen vähän omillani jos en äkkiä löydä jotain jatkokertomusta tälle.

O-ou. Löysin kaikenlaisia ohjeita, joten joudun taas säveltämään. Saas nähdä tuleeko tästä muuta kun sanomista. Mahdollisesti 10 minuutin esipaiston jälkeen siis pohjaan lisätään toi mössö, hmm, sitten laitetaan takaisin uuniin, hmm, puoleksi tunniksi.

Nyt on hyvä taikina pistetty täyteen reikiä ja uuniin. En todellista syytä rei'ille ymmärrä, mutta kai se jotenkin paistaa pohjan tasaisemmin? Tämä oli puhdas arvio.

Tässä kohtaa mulle tuli mieleen, että meillä on vaikka kuinka paljon sipulia vielä, että voisi sitäkin täytteeseen laittaa, koska miksikäs ei. Pilkoin sen pieneksi ja lisäsin sen sinne toiseen kulhoon, missä täyte odottaa. Ei sen kummempaa.

Nyt pohja on ollut kymmenen minuuttia uunissa, joten käyn sen nappaamassa pois.

En tiedä näyttääkö toi siltä miltä sen pitäys näyttää, mutta siis siinä on nyt mun ensimmäinen esipaistettu piirakkapohja. Seuraavaksi vaan täytteet sekaan.

Ajattelin, että tota täytettä on aivan liian vähän, mutta ajattelin väärin - onneks. Eli tässä kohtaa lisäsin vaan mössön pohjan päälle ja murskasin vähä fetajuustoa päälle + muutamia kokonaisia, koska laiskistuin. Vielä juusto ja uuniin.

Ensimmäinen piirakkani on nyt uunissa. Nyt vaan odotellaan. Vilkuillaan sitä taas vaikka 10 minuutin välein vähintään, niin tiedetään ettei se ala kärvähtää. Joku ohje tosiaan sano, että puolisen tuntia, mutta saas nyt nähdä.

10 minuuttia uunissa: Melkein voisin sanoa, että ei se puoltuntia ole suuri huijaus. Nyt oli tasan vaan juustot sulanut ja muuten kaikki oli melkein kun alussa.

20 minuuttia uunissa: Kävin sitä tosissaan taas vilkasemassa. Pääsin uunin luokse, vilkaisin sinne ja totesin: "Oi joi joi!" Se näyttää jo erittäin todella hyvältä! Nyt vaan odotetaan vielä se 10 minuuttia, että se ottaa vähän väriä. En malta odottaa!

30 minuuttia uunissa: Puoltuntia on just eikä melkein hyvä. Musta vaan näyttää pahasti siltä, että se yks kananmuna oli liian vähän. Se selviää tosin vasta siinä vaiheessa kun toi on hetken saanu tossa vetäytyä ja jähmettyä. Mutta mun mielestä toi on kyllä aivan mahdottoman hyvän näkönen!

Parhaimman näkönen piirakka mitä oon koskaan tehnyt. Ja uskon myös, että se on samalla myös parhaimman makuinen piirakka mitä oon koskaan tehnyt - koska se on ensimmäinen mitä oon koskaan tehnyt.

Joo, kyllä mä ehkä seuraavalla kerralla laittasin ainakin yhen kananmunan enemmän. Ja ehkä pohjaa vois esipaistaa hieman pidempään - se nimittäin näyttää vähän raa'alta.

Nyt maistetaan. Nam! On muuten oikeesti aika herkullista piirakkaa kaikista vioistaan huolimatta. Kannattaa kokeilla!


Mitä muuten tykkäätte tämmösestä, että mä haastan itseäni tekemään asioita?  Tää on nyt ensimmäinen piirakka mitä oon koskaan tehnyt ja musta tää oli ihan hauska kokeilu.

Huomenna mulla olis haasteena leipoa jotain muffinsseja, mitä Eira haluaa mun tekevän. Joku päivä mä oon päättänyt kokeilla Mifua ja mahdollisesti jossain kohtaa aion ruveta leikkimään pahimman viholliseni kanssa - eli kookoksen (jossain muodossa). Se kiehtoo mua ajatuksena, vaikka joissakin muodoissa se ei kyllä ole ollenkaan hyvää.

Jos teillä on jotain hauskoja ideoita mitä mun pitäis kokeilla, niin otan niitä vieläkin suurella ilolla vastaan. Oon jopa yllättynyt miten mukavasti tää on tähän asti otettu vastaan ja että on ehdotettu asioita. Kiitos!

Vielä sen verran, että Eira on käskenyt mun oikasta sen virheellisen käsityksen, että mä muka joka päivä normaalisti kokkailisin. Okei, normaalisti me ei kovin usein ees kokkailla mitään. Syödään vaan mitä kaapista löytyy - jos löytyy. Onneks te ette ehkä nää lukea tätä tekstiä.

Terveisin,
Tekko