18. joulukuuta 2017

18. | Kahdeksastoistako?

Mä en ymmärrä, miten mä onnistun kokoaika sotkemaan mun unirytmin. Tai no siis, toisena yönä voin nukkua ihan helposti ja sit taas toisena yönä en nuku ollenkaan. Nyt oli semmonen yö, kun en nukkunut ollenkaan.

Eirakin heräs siinä joskus vähän aamuneljän jälkeen ja ihmetteli, että miksi minä en nuku. Se tosin on vissiin ollut hereillä siitä asti, kun taas minä nukahdin joskus lähempänä kahtatoista. Nukuin noin kolmen tunnin yhdistetyt päikkärit ja yöunet. Ehkä mä nyt, toivottavasti, nukun ens yönä kunnolla.

Huomenna kun olis niin paljon tekemistä.


Aattelin huomenna vihdoin ja viimein löytää Eiralle joululahjan. Niinpä, mä olen tosi huono tässä hommassa. Yleensä mä pyörin kaupat läpi keksimättä mitään. Nyt mä olen alustavasti onneks saanut pieniä vinkkejä, joista voi olla hyötyä kun menen leikkimään joulupukin apulaista.

Sit mun kai pitäis huomenna alkaa väsäämään niitä laatikkojuttujakin. Tänään vähän tutustuin ohjeisiin ja täytyy sanoa, että yllätyin. Ihmeen aikaavaativaa hommaa noiden laatikoiden teko. Niitä pitää uunittaakin toista tuntia. Ihan mielipuolista.


Tänään en tosiaankaan ollut kykeneväinen tekemään mitään järkevää. Päädyttiin siihen, että Eira tekee "ainoan ruoan, jota hän osaa tehdä". Makaronia ja jauhelihaa. Mä en käsitä, miten niin yksinkertanen ruoka voi joskus olla niin älyttömän hyvää.

Mun kokkailuissa kun on aina mukana se, että mun on pakko loihtia jotain mukamas uutta. No, makaroni ja jauhelihakastike menee yleensä samalla vanhalla reseptillä, mutta muuten mä kyllä yleensä vaan sävellän, enkä saa koskaan kahta kertaa samanmakuista ruokaa aikaseksi. Ehkä joskus olis ihan ok kirjottaa jotain ylös, koska välillä ne ruoat yllättää positiivisesti. Vaikka itse sanonkin.


Laatikoiden suhteen mulla ei ole vielä kykyä säveltää mitään uutta, joten ainakin tänä vuonna ne tulee jonkin tietyn reseptin mukaan.

Ainiin, säveltämisestä puheen ollen, mun aivot lähti jatkokäsittelee niitä piparitorttu-ohjeitakin. Mä keksin, että voisin korvata niistä sen luumuhillon sinihomejuustolla. Moni tykkää piparista ja homejuustosta, joten miksi ei myös piparitorttu ja homejuustosta? Voisin kuvitella sen toimivan. En tiedä omiin makunystyröihini, mutta jos veisin porukoille jouluksi, niin uskoisin niiden tekevän kauppansa.


No, tää oli tämmönen luukku tänään. Kohta voikin jo mennä nukkumaan ja toivottavasti nukkua koko yön.

Iloista joulun odotusta,
Tekko

2 kommenttia:

  1. Niihin piparitorttuihin saattais sopia jopa paremmin se Omena-kanelimarmeladi, kuin luumu. Se on parempaa tavallisissa tortuissakin ja kuvittelisin että omena sopis piparin kanssa paremmin kuin luumu? Saatan olla väärässäkin, en niin hirveesti välitä pipareistakaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännä, etten ollu tullu ajatelleeks tota vaihtoehtoa. :D lähin pohtii suoraan jotain rankempaa versioo.

      Poista

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)