1. joulukuuta 2015

Joulukuun ensimmäinen

Kyselin tossa eilen Facebookin puolella, että tykkäiskö ihmiset jos tänäkin vuonna toteutettaisi tämä jo melkein perinteeksi muodostunut 24 päivän blogiputki(-joulukalenteri). Tällä mittapuulla tykkäysten määrä yllätti mut.

Nyt on vaan se ongelma, että en tiedä mistä revin 24 päiväksi aiheita.

Ei auta kun elää hetkessä ja jos jotain inspiraatiota löytyy, niin kirjoitetaan siitä sitten. Tänään heti herätessäni aloin miettimään, että "mitähän ihmettä mä keksin nyt ekaksi päiväksi.." ja sitten se tuli. Pyyhitään ne kaikki väärät mielikuvat ykkösestä ja pohditaan sitä, että mitä numero yksi tuo mieleen.

Mistä se idea edes siis syntyi? Yksinkertaisesti siitä, että jos ei lasketa R-Kioskin typeriä rallatusmainoksia, niin kuulin herätessäni vuoden ensimmäisen joululaulun. Kyllä, olen onnistunut ne tähän asti kiertämään tai vaihtoehtoisesti sulkemaan pois ajatuksistani.

Jos teitä kiinnostaa, niin kyseinen kappale oli Leevi And The Leavings - Jossain on kai vielä joulu.

Kuunneltuani kappaleen loppuun nousin ylös sängystä ja kävelin ensimmäisenä kahvinkeittimen luo. Hyvinä päivinä siinä on valmista kahvia, mutta sitten on taas niitä päiviä kun joutuu keittämään sitä itse ja odottamaan, koska on sattunut heräämään ensimmäisenä. Tässä kohtaa ensimmäisenä oleminen ei ole voitto.

Päivän ensimmäinen savuke nautitaan ensimmäisen kahvikupillisen kanssa. Ilman tätä ei vaan päivä lähde käyntiin nykyään.

Hassua sinällään, että siinä on mun kaikki rutiinit. Noi kun saa aamulla suoritettua niin loppu päivä on arvoitus. Saatan nauttia lisää kahvia ja tupakkaa. Saatan vain maata sängyssä ja katella puhelimesta Youtube-videoita. Saatan istua koneella ja pelailla jotain. Mikään ei ole suunniteltua ensimmäisen kahvikupillisen jälkeen.

Siihen onneksi tulee muutos tammikuussa. Nyt tää on ensimmäinen kerta kun kerron tätä julkisesti: Mä alotan sillon työkokeilun. Ensimmäistä kertaa koulun loppumisen jälkeen mulle tulee jonkinlainen päivärytmi. Jotain mitä on pakko tehdä.

Pääsee mahdollisesti tekemään remonttihommia. Tosin se ei ollut se mun ensisijainen kiinnostuksen kohde, mutta onhan sekin silti jotain. Jos olisin päässyt huonekalujen kunnostukseen (joka nykyisin kuulema lopetettu Kierrätyskeskuksessa) niin olisin ollut paljon innostuneempi. Nyt pitää vaan olla innostunut siitä, että on edes jotain.

Oho, kyllähän tässä on tätä juttua ihan tarpeeksi jo ensimmäiselle päivälle. Ideoita tuleviin merkintöihin otetaan vastaan niin täällä kuin Facebookissakin. Jos kiinnostaa kuulla mun mielipiteitä jostain, niin ei muuta kun kertomaan niin minä kirjotan.

Tässä kuitenkin tämä. Oikein hauskaa joulun odotusta!

Terveisin,
Tekko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)