Joulukuun kolmastoista

Oli mahtavaa saada Eira eilen kotiin. Se tosiaan oli melkein kaksi viikkoa koiravahtina ja nähtiin vaan aina välillä kun se muilta kiireiltään ehti. Erittäin ahkera mimmi, koska oli tossa pistäny äitinsä kaikki kaapit uuteen uskoon, siivonnut siellä ja hoiti vielä siskonsa muuton siinä sivussa.

Ja mä ite kävin vähän terästämässä muistia, että kuinka maalataan. Pistettiin Eiran äitillä ruskeat ovet uuteen uskoon ja tosiaan maalattiin ne valkoisiksi.

Ja valkoisesta tuli mieleen, että maahan oli ilmeisesti viime yönä satanut jotain valkoista. Laitanpa tähän alkuun kuvan meidän pihasta

Mahtavan valkoista joulua luvassa.

Ja sitten suoraan kysymyksiin ja vastauksiin! Ja aikaa laskeakseni kerron teille, että kello on nyt 10:56.

1. Tärkein opetus jonka olet elämässäsi oppinut?

- Vaikeeta lähteä erittelemään vain yhtä. Kaikki opetukset mitkä olen saanut kokea kantapään kautta on kyllä kasvattanut mua hyvin vahvasti. Kotoota opitut asiat on auttanut elämässä paljon ja ilman niitä en olisi se mitä olen nyt.

Mutta jos on pakko valita yksi, niin sanoisin, että muiden ihmisten kunnioitus. Elämässä ei yksin pärjää ja silloin on hyvä osata arvostaa muita ihmisiä. Kyllä se menee sillä periaatteella, että kaikki hyvä mitä tekee toiselle ihmiselle tulee jossain vaiheessa takaisin.

2. Mistä olet ylpeä elämässäsi?
- Tähän vois melkein sanoa, että ensimmäisessä vastauksessa esille tulleet asiat on sellaisia, mistä voin olla ylpeä. Mä opin, vaikka tosiaan joskus kantapään kautta, ja sen jälkeen pyrin välttämään asioita, joista voisi koitua ongelmia. Ylpeä siis siitä, että mä olen kasvanut suhteellisen fiksuksi käytännön asioissa. 

3. Kadutko jotain?
- No joitain kännisekoiluja toisinaan. Sitä kun tulee välillä kännipäissään sanottua tai tehtyä asioita, joita ei sitten selvinpäin voi kovin hyvällä mielin muistella. Tosin, eikö niitä ole kaikilla?

Jos irrotetaan kännisekoilut tästä kokonaan ja mietitään onko jotain sellaista mitä kadun ilman alkoholin vaikutuksen alaisena olemista.. No tietenkin sitä on nuorempana ollut toisinaan typerä, ja esimerkiksi kaupasta suklaapatukoiden varastaminen oli semmonen minkä jättäisin tekemättä jos pääsisi ajassa taaksepäin. Vai olisko, hmm.. Ilman sitä mä en olis ehkä oppinut olemaan näpistelemättä.

Tää on itseasiassa jännä. Tähänkin voi nimittäin sanoa, että en mä tavallaan kadu mitään niitä tekoja, koska ne nimenomaan on kasvattanut mut. Ehkä pitäisi ennemminkin katua asioita, jotka on jättänyt tekemättä, kuin asioita, joita on tehnyt.

4. Millaiselta tulevaisuutesi näyttää?
- Vastaan tähän haaveilemalla. Mun tulevaisuus näyttää siltä, että mä perustan oman firman, jossa mä kunnostan ihmisille huonekaluja. Restauroin. Elellään Eiran kanssa omakotitalossa. Ehkä Nellan lisäksi jaloissa pyörisi toinen koira, collie rodultaan. Ja ehdottomasti vähintään odotetaan pientä ihmisvauvaa seuraksemme.

Mahdollisesti voisin töiden ohella kirjoittaa jonkinlaista kirjaa. Jättää jollain tavalla jäljen tähän maailmaan.

5. Uskotko uudelleensyntymiseen?
- Tähän mun täytyy vastata näin, että en usko. Mulla ei ainakaan ole minkäänlaisia muistikuvia "edellisestä elämästä", joten ei sellaista ole ollut. Sanottaisiinko näin, että mä uskon heti kun näen/koen. Me ollaan täällä nyt ja mun mielestä on edes turha miettiä mitä sen jälkeen - elämä kuluu vaan hukkaan kun yrittää pohtia asiaa, johon ei koskaan saada selvyyttä.

6. Uskotko henkiin?
- Näihin mä uskon enemmän kun uudelleensyntymiseen, koska mulla on henkilökohtaisia kokemuksiakin yliluonnollisista tapahtumista.

Ensimmäinen on jostain nuoruudesta, kun meidän sen aikaisia yläkertalaisia kohtasi suuri suru perheenjäsenen menettämisen muodossa. Mä toisinaan pelkäsin sitä miestä, koska se oli välillä aika kovaääninen. Yhtenä yönä sen jälkeen olin vessaan kävelemässä kun näin vessaa vastapäätä sijaitsevassa naulakossa jonkinlaisen hohteen, jonka kadottua naulakosta putosi takki lattialle. En ymmärtänyt sitä silloin, en ymmärrä sitä nytkään. Luulen, että se oli hän, mutta miksi? Niin, en tiedä.

Sitten koitti ne hetket kun muutin omaan asuntoon. Aika vanha rakennus, jonka historiassa on varmasti ollut kaikenlaista hämärää. Siellä lukolliset kaapit aukesi pari kertaa itsekseen. Pahin kokemus siellä tosin oli se, kun olo- ja makuuhuoneen väliset ovet alkoi täristä ihan ilman mitään syytä. Syynä ei tietääkseni voinut olla minkäänlainen läpiveto tms. Se alkoi vaimeana, loppua kohden koveni ja yhtäkkiä seis. En niitäkään ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä niitä nytkään.

Ja nyt tämä missä asumme tällä hetkellä. Kutsun sitä "vintin kummitukseksi". Mä olen sen kerran nähnyt seisovan vintille johtavan oven edessä varjona, joka vain hävisi. Kerran jääkaappia tutkiessani näin sen sumeat kasvot sivusilmällä mun takana. Myös täällä on lukollinen ovi ollut ilman mitään syytä pari kertaa auki. Toisinaan öisin vintiltä voi kuulla ääniä, vaikka siellä ei pitäisi kenenkään olla. Kerran olen kuullut kuinka siellä vieritettiin jotain, mutta muuten se on ollut vaan pieniä kolahduksia.

Joten kyllä, uskon henkiin, koska en ole löytänyt kaikelle kokemalleni järkevää selitystä.

7. Kun olit pieni mikä tahdoit olla isona?
- Vahviten tulee mieleen se kun haaveilin voivani piirtää/maalata elääkseni. Tosin ne ajatukset mureni hyvin nopeasti sen jälkeen kun tajusin, että enhän mä oikeestaan edes osaa piirtää. Se taitaa olla ainut semmonen mistä muistan haaveilleeni.

8. Unelma ammattisi?
- Kyllä mä tässä vaiheessa voisin haaveilla siitä omasta firmasta ja toimivani restauroijana. Huonekalujen kunnostajana siis. Mahdollisesti myös kirjailija, ehkä. Voisin myös hyvin kuvitella tekeväni jonkinlaista grafiikkaa. Onhan näitä.

9. Mistä pidät luonnossa eniten?
- No ehkä se sen vaihtelevuus on se mistä siinä pitää eniten. Se ei ole aina samannäköinen. Kesäsin luonto on erittäin miellyttävä ja maisemat on niin upeita. Lumisina talvina siinä on jotain mystistä, joka kiehtoo. Syksyiltaisin on kiva laittaa musat korville ja lähtee vaan tallustelemaan pimeään, pieni sade osuu naamaan. Keväät sitten taas kun näkee kuinka se lähtee kukoistamaan. (Joo, vuodenajat meni miten sattu, koska en ajatellut sitä ajoissa.) Kyllä siitä toisinaan nauttii.

10. Jos voisit matkustaa ajassa taaksepäin tai eteenpäin mitä tekisit ja miksi?

- Mä en usko, että mä haluaisin vaikuttaa menneeseen aikaan mitenkään. Mut kuten sanottu, mä voisin käydä katsomassa aikakausia, jotka mua kiehtoo. Aika ennen tätä mahtavaa teknologiaa ja sitten on se 90-luvun punk-kulttuuri. Toisaalta voisin myös elää sitä hetken aikaa, mutta se sitten taas vaikuttaisi kaikkeen - joten paikan päältä seuraaminenkin olisi jo itsessään mahtavaa.

Ja nyt kun lopetan tämän päivän kysymys/vastaus-osion tähän niin kello on 11:48. Aika lähelle tunti meni taas pohtiessa ja kirjoittaessa asioita. Mä en kuitenkaan edes huomannut sen ajan kuluvan. Tää on vaan niin mukaansa tempaavaa touhua.

Mulla ei ole nyt antaa teille sitä kurkkausta huomisen luukkuun, koska mun kysymykset loppui taas kesken. Mä koitan kuitenkin tehä tänään jossain vaiheessa vähän töitä sen eteen, että saisin huomiselle 10 kysymystä, joihin ei olla vielä vastattu.

Sen pidemmittä puheitta, hauskaa sunnuntaita.

Terveisin,

Tekko