Nyt yöllä kun heräsin ni mä en suostunut avaamaan silmiäni, koska mua inhotti ajatus siitä, että kello olis vasta liian vähän. Sit en kuitenkaan nukahtanut uudestaan ja jouduin avaamaan silmät todetakseni, että se kello on oikeesti vasta neljä ja aivan liian vähän. Ylös sängystä ja kahvinkeitin päälle.
Eipä paasata siitä sen enempää vaan siirrytään rohkeesti kysymysten pariin.
1. Rikotko lakia?
- Oon pyrkinyt välttämään ja mielestäni onnistunut siinä ihan tarpeeksi hyvin. Mä en nää mitään järkeä lähteä rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä vastaan, koska ei siitä kukaan mitään hyötyisi. Päinvastoin.
- Täytyy sanoa, että en ainakaan muistaakseni. Ellei sitä lasketa, että oon joskus jossain joutunut uimahousut ottamaan hetkeksi pois, koska ne oli jotenkin epämääräsesti päällä (älkää kysykö, en muista miten se meni) ja laitoin ne kyllä hetimiten takaisin jalkaan.
- Edelleen hieman turhautunut tosta yöllisestä heräämisestä ja muutenkin tuntuu aika jumiselta. Silmät tuntuu jotenkin todella väsyneiltä ja joudunkin niitä siristämään tätä kirjoittaessani. Ei mikään maailman paras siis. Luojan kiitos on kahvia.
- Mä kyllä muistan edelleen todella hyvin ne hetket, kun olin jatkuvasti todella mustasukkanen. Mutta kun tässä nyt on kuitenkin luottamus vastakkaiseen sukupuoleen kasvanut Eiran myötä, niin nykyään harvemmin tulee oltua mustasukkanen. Ja mä oon oikeestaan aika hyvilläni siitä, että ei tarvii jatkuvasti ollakaan.
- Tällä hetkellä en oikeestaan. Tosissaan kun olotila on se mitä tossa olotila-kysymyksessä kerroin, niin vaikee tässä on riemuita. Vaan jos ajatellaan elämässä yleensä, niin kyllä mä olen aika iloinen. Iloinen asioista ympärilläni.
- Mä tossa aamupalaksi koitin taas pitkästä aikaa syödä jotain. Tosissaan kun ei oo koskaan oppinut aamupalaa syömään ni aika usein se on aamusin itsensä pakottamista jos nälkä on.
Muistin tänään, että meiän mikrossa on grillitoiminto ja ajattelin, että sillä mä saan nyt oikein maistuvan aamupalan. Voitelin leivät, pistin kinkkua ja juustoa päälle, etsin grilliritiläjutun ja laitoin leivät sen päälle ja mikroon. Grilli päälle ja kauhea savu alkoi nousta mikrosta. Äkkiä mikro kiinni, pistoke irti seinästä ja luukku auki. Savua kaikkialla. Otin hieman etäisyyttä ja hetken päästä palasin putsaamaan mikron. Uusi kokeilu ja sain kun sainkin aamupalan valmiiksi.
- Hmm, jos vanhat merkit pitää paikkaansa niin menen huomenna porukoille yökylään. Musta on nimittäin kivaa herätä jouluaamuna porukoilta - siinä mielessä mä olen vielä mieleltäni lapsi. Muuta mä en huomisesta päivästä osaa sanoa.
- Nyt mun täytyy sanoa, että en ajattele ketään. Jotenkin nyt vaan edelleenkin ottaa päähän toi herääminen ja helpompi ajatella asioita kun ihmisiä. Ajattelen näitä kysymyksiä ja niihin vastauksia, ja se riittää mulle.
- Mä pidän sarkasmista. Toisinaan on erittäin hauska olla sarkastinen. Huumorina aivan omaa luokkaansa.
- Itseasiassa toiset ihmiset ja niiden asenteet. Jos jotain on tarkoitus tehdä ja ihmiset on sitä vastaan, niin en mä sitten itsekään enää jaksa olla kiinnostunut. Ja yleensä kun mä en enää jaksa olla kiinnostunut jostain, niin vien sen sitten vielä uudelle levelille ja yritän olla kiinnostumatta enää mistään vähään aikaan. Koska jos multa viedään jotain mistä pitäisin, niin mä teen kyllä kaikkeni sen eteen, että muillakaan ei ole enää kivaa.
Ja sen pituinen se taas kerran. Huominen vielä näillä kysymykillä toivottavasti ja sitten koitetaan jotain joulusempaa. Tosin tässä kyselyssä on ollut niin paljon samoja vanhoja kysymyksiä, että en tiedä riittääkö näitä vielä huomiselle. Toivotaan kuitenkin parasta.
Mitä nyt nopeesti vilkasin, niin kyllä sieltä saattaa vielä se 10 kysymystä löytyä. Ja ainakin yksi niistä on seuraavanlainen: "Sattuuko sinuun?" Tää on samallainen kun eilinen cliffhangeri, tää on arvotus jopa mulle. Se selviää huomenna.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)