Joulukuun kahdeksas

Ja kahdeksannen luukun pariin. Mulla oli jostain syystä sormet tänään niin jumissa, että mun oli pakko verytellä niitä yhen pelin parissa. Nyt kirjotus luistaa taas. Huh. Mutta sen pidemmittä puheitta siirrytään juttuun, jota mä odotan aina innolla. Kysymykset ja vastaukset, olkaa hyvät!

1. Poltatko tupakkaa?

- Poltan kyllä. Ja se on enemmän kiinni tavasta kun riippuvuudesta. Mä olen kokeillut olla ilman tupakkaa, mutta tullut aina siihen tulokseen, että en nää sen lopettamiselle vielä mitään tarvetta. Se on yleensä sosiaalinen tapahtuma (kavereiden kanssa tupakalla), joita mun todella pitääkin harjotella.

Se sai alkusysäyksen aikoinaan kun tuntu ettei mikään mene nyt putkeen. Elämä potki päähän ja oli pakko keksiä jotain, jolla helpottaa oloa. Onneks "pikkusisko" (se nyt pääsee hyvin usein mun blogimerkintöihin) oli paikalla ja tarjos mulle parit savukkeet. Sit ku huomas kuinka se toisinaan auttaa mua rauhottumaan, niin siitä tuli tapa.

En mä siitä ketään syytä (että alotin), itsehän mä siihen tartuin. Mutta en ole myöskään kovinkaan usein katunut.

2. Uskotko rakkauteen?

- Kyllä mä uskon. Mä olen elänyt ehjässä perheessä ja uskoakseni mut on kasvatettu rakkaudella. Mä olen nähnyt rakkautta, joka vaan kestää ja kestää. Vanhemmat toisiaan, meitä lapsia ja me lapset vanhempiamme ja nyt me lapset puolisoitaan ja lapsiaan. Kyllä mulla on vahva usko siihen.

3. Pitkät vai lyhyet hiukset?

- Ehdottomasti itselläni suosin mielummin lyhyitä hiuksia. Tai siis päältä saa olla vähän pidempää, mutta en mitenkään voi antaa sivu-/takahiuksieni kasvaa kovinkaan pitkäksi. Kutsun niitä aina "siivekkeiksi", koska kun laitan lippiksen päähän, niin nämä kyseiset karvat sojottaa minne sattuu. Ja siitä mä en tykkää. Lippiksen kanssa pitää hiusten olla siististi asennossa.

4. Omistatko digikameran?

- Omistan. Vaikka se nykyään onkin suhteellisen turha kapistus, koska puhelimissa alkaa olemaan jo sen verran hyvät kamerat, että niillä saa kuvattua kaiken mitä tahtoo. Aikoinaan kun sen sai niin se oli kovin iso juttu. Mahtavaa päästä kuvailemaan kaikkea. Nykyään kun puhelimella voi ottaa kaiken tarpeellisen kuvamateriaalin, niin ei se ole enää niin siisti tunne.

5. Tiedätkö ketään joka on tehnyt itsemurhan?

- Tiedän mä parikin tapausta. Rauha heidän muistolleen. En arvosta oman käden kautta lähtemistä, mutta tiedän itsekin niitä fiiliksiä, jotka voi ajaa ihmisen aika umpikujaan. Tämän takia kannatan armomurhaa (eutanasiaa), jossa ihminen voitaisiin "murhata" hänen omasta ehdottomasta tahdostaan. Tosin, eutanasiassa kannatan enemmänkin sitä, että vanhukset, jotka ovat kokeneet jo pitkän elämän ja ovat nyt kivuissa, voitaisiin päästää tuskistaan.

6. Onko abortti mielestäsi murha?

- Ei se mun mielestä ole. En ole asiaa koskaan sen kummemmin miettinyt, mutta kun nyt laitettiin miettimään, niin en näe siinä mitään murhaa. Ihmisen alku, joka on riippuvainen vain siitä, mitä äiti suuhun laittaa, ei ole vielä edes kokenut elämää. Ja jos ei ole kokenut elämää, niin ei voi tulla murhatuksi.

7. Oletko omistavainen vai välinpitämätön?

- Mä osaan tarpeen tullen olla kumpaakin. Tosin välinpitämätön vain silloin jos mulle tehdään jotain kylmää, jota en voi antaa anteeksi. Mutta omistavainen ehdottomasti enemmän. Mulle on erittäin tärkeetä, että mun lähellä olevat ihmiset voi hyvin. Yleensä laitan omat asiani vasta toissijaiseksi. Eikö se ole aikamoista omistavaisuutta?

8. Minkä ikäisiä vanhempasi ovat?

- Sen ikäisiä, että ovat saaneet kasvatettua viisi lasta elämään, omaavat avoimen sylin lastenlapsilleen ja tietävät elämästä yhtä jos toistakin. Ikä voi olla myös numeroita, mutta eihän se mitään kerro.

9. Onko kaikki isovanhempasi elossa?

- Ei ole. Rauha heidän muistolleen.

Harmittaa, etten osannu olla heidän elämässä niin paljon mukana kun olisin oikeesti ehkä tahtonut. Sosiaaliset tilanteet kun on se mun suurin pelko, niin kyllä mä pelkään/pelkäsin myös isovanhempien tapaamista. Ja koska mä en mun pelkotiloihin ole osannut vaikuttaa, niin tuli nähtyä kyllä ihan liian vähän.

10. Paljonko sinulla on tällä hetkellä rahaa?

Tässä on kaikki käteinen, jonka lompakostani löysin.

Ja näin päädyttiin taas pisteeseen, jossa päivän kysymykset ovat loppuneet. Uskokaa tai älkää, mutta tästä alkaa mun odotus. Mä tykkään tästä vastailusta niin paljon, että pohdin yleensä päivän vastausten jälkeen, että "mitähän kivaa sitä huomenna tulee.. Osaankohan vastata.. Olispa jo huominen."

Toivottavasti jonkinlaiset samanlaiset fiilikset on edes osalla teistä. Jos ei vielä, niin sen jälkeen kun sanon, että huomenna vastataan mm. sellaiseen kysymykseen kun: "Oletko koskaan meinannut kuolla?"

Joko odotatte huomista? Tuohon kysymykseen tulen vastaamaan todennäköisesti aika pitkästi.

Terveisin,

Tekko