13. joulukuuta 2018

13122018 | Kolmastoistako?


Mä sain sen! Mä sain sen!

Mä en edes muista kuinka kauan mä olen haaveillut nyrkkeilysäkistä, mutta tänään mä sen sain! Huh, kiitos Eira "ennakkojoululahjasta"!


Kävin äsken sen tonne meiän yläkertaan asentamassa ja pitihän sitä sitten kurittaa noin 25 minuuttia. Selkeesti pitää vielä harjotella tekniikoita, koska mun vasen käsi veti ihan punaiseksi.. Toivottavasti toi ei oo mitään vakavaa..

Ja tosta meiän yläkerrasta, no, siellä on ehkä kylmempi kun pihalla. Ja kuten kuvasta näkyy.. Se ei ole kovin kauniissa kunnossa. Se on siis täysin kesken, oli jo ennen kun muutettiin tähän. Jos Eira vielä muistaa ja hyvä tsägä käy, niin ehkä siihen on tulossa joskus muutos. Sen varalle on ajatus, mikä joutuu toistaiseksi hautumaan.

Mutta niin, siellä on hyvin mielenkiintoista treenata. Sä tiedät, että sulle on tulossa hiki, mutta et tavallaan tunne sitä hikeä kun on niin kylmä. Mutta silti, mulla on nyrkkeilysäkki! Toivon vaan, ettei tässä käy silleen ku lapsille yleensä; nyt kun mulla on se, se ei jaksa kiinnostaa pitkään. Ei siinä käy niin, eihän?

Oon ajatellut tän niin, että joka toinen päivä vois käydä vähän kurittamassa tota nyrkkeilysäkkiä satunnaisen ajan ja joka toinen päivä kävis kävelee sen noin 5 km. Mun ensisijainen tarkoitus ei ole laihtuminen, vaan palauttaa mun huonoon jamaan päässyttä peruskuntoa. Siksi en siis lähe heti itteeni rääkkäämällä rääkkäämään. Jos tässä samalla satun jotenkin keventymään niin se on vaan plussaa.


Mä oon tänään nyt ilkeä teille. Mä sanoin tosta yläkerrasta, että sen varalle on ajatus, mutta en kerro sitä ajatusta teille. Nyt kerron myös, että mulla on työrintamalla mahdollisuus, mutta en kerro teille siitä mahdollisuudesta. Mutta mä olen aika innoissani siitä. Se ei ole grafiikkaa eikä kirjottamista, mutta se täyttää yhden osan siitä mistä työasioissa haaveilen, ja se on ehkä se tärkein osa.


Mitähän mä vielä keksisin.. Meillä on huomenna Mun Maailman pikkujoulut. Mä en kerro teille siitäkään enempää! No ei vaan, voin mä vähän kertoa; mennään katsomaan näytelmä ja sitten syömään. Kuulostaa silleen kivalta hei! Mun kokemus pikkujouluista on vaan kännit kotona, joten.. Onhan tämä nyt erilaista!

Mua kyllä jää suuresti harmittamaan toi työpajan loppuminen, koska meillä on ollut siisti porukka tälläkin kertaa! Edellisen porukan kanssa ollaan pidetty yhteyttä silleen vähenevissä määrin, ja se vahvasti harmittaa. Luultavasti sama käy tämänkin porukan kanssa, koska niin ilmeisesti kuuluu käydä?


Mä en kerkeä häiritsemään minua enempää. Mun pitäisi suunnitella mahdollisesti aineetonta pikkujoululahjaa, joten kaikki aika mitä en käytä siihen käytän johonkin muuhun. Jos en nyt sitä tee, niin teen sen myöhemmin. Mutta se on tehtävä, koska ajatus on suhteellisen kiehtova. Mitään ei saa ostaa, mutta jotain pitää saada aikaan.

Nyt suunnittelupuuhiin!

Terveisin,
Tekko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)