No jos kerron teille tästä päivästä, koska tää päivä ei oo ollu vaan olemista. Päätettiin aamusta, että mennään käymään Hämeenlinnassa, kauppakeskus Goodmanissa. Tarkotuksena käydä vilkasemassa, josko välipäiväaleista löytyis jotain kivaa.
Saavuttiin kauppakeskukseen ja saatiin auto parkkihalliin. Siitä sitten kapuaminen ylimpään kerrokseen, koska meiän tapana on ollut alottaa se ylhäältä ja tulla ikäänkuin hiljalleen takaisin parkkihallikerrokseen alas.
Käytiin vaatekaupat läpi aikalailla Eiran ehdoilla, mutta mitään ei tainnut tarttua mukaan. Mutta! Yhessä vaatekaupassa oli mun mielestä ehkä maailman ärsyttävin asiakaspalvelija.
Se alotti ihan siinä kun saavuttiin sisään; "Apua olisitko tarvinnut?", johon Eira vastasi ystävällisesti, että ei kiitos. Jotain se jutteli silti, jotakuinkin: "oot lähtenyt kinkunsulattelureissulle jo?" Eira esittää ystävällistä ja vastaa jotain. Jatkettiin matkaa. Hetken päästä se tuli viikkaamaan vaatteita ihan meiän läheisyyteen ja ikäänkuin ohimennen mainitsi niiden jäsenkorteista: "Onkos sulla jo meiän jäsenkortti?" ja plaaplaa. Ei kattonut meitä kohti missään vaiheessa, vaan huusi hieman kuiskaten (miten se edes on mahdollista?) jostain sieltä työn tiimellyksestä niitä asioitaan. Jotain Eira taas yritti vastailla, mutta jatkettiin taas aikalailla vaan matkaa. Mutta hetken päässä se oli taas meiän vieressä viikkaamassa muka asioita, ja taas huuteli kuiskaten asioitaan: "Ootkos tietonen meiän näistä nilkkamittasista tms. farkuista?" tai jotain ja paljon muuta.
Ja siis jos olet lukenut nämä oikein, niin olet huomannut sen puhutelleen yksikössä kokoaika. Me oltiin Eiran kanssa siinä kaksin, ja se oli toki naisten vaatekauppa, mutta jotenkin silti se, että ihminen tehdään olemattomaksi on tosi häiritsevää. En mä kyllä edes tiedä miksi sen olisikaan pitänyt mua huomioida.. No, ei se tainnut oikeestaan Eiraakaan katsoa missään vaiheessa, vaikka sille se ne kysymykset osoittikin. Nolla pistettä asiakaspalvelusta, vaikka kaikkensa se varmasti yritti.
Jatkettiin Eiran vaatekauppojen jälkeen tutkimaan vähän krääsäkauppojen maalitarjontaa. Mä innostuin nyt tosissani maalaamisesta ja haluaisin kaikki maailman maalit itselleni.
Mun noi joululahjaksi saadut maalit oli tosiaan jotain akvarelleja, jotka tunnetaan kai paremmin vesiväreinä. Nää ei vaan ollut semmosia typeriä kiekkoja, joiden käyttöön kyllästyin jo ala-asteella. Nää on tämmösiä tuubeja mistä puristetaan maalia johonkin, ja sitten siitä ikäänkuin lähdetään työstämään.
Nyt kaupasta tarttui mukaan akryylimaalit, jotka on kaiketi enemmän maalaamismaalaamis maalit. Niiden testailua tässä olen nyt pohtinut, mutta toistaiseksi ne on vielä pysyneet paketissaan. Ehkä tässä illemmalla voisin testailla, ken tietää.
Toisesta krääsäkaupasta löydettiin mun tietokonepöydälle tosi iso hiirimatto. Mun pöydässä on pari reikää, jotka sain piilotettua maton avulla kivasti ja tää pöytä on nyt uskomattoman paljon enemmän siistin näköinen. Okei, toi uus matto muutenkin motivoi mua siivoomaan tän pöydän, että ehkä se siivoominenkin saattaa vaikuttaa siihen, että tää pöytä on nyt siisti.
Muuta ei sitten löydettykään. Goodmanissa on myös tosi huonosti ruokapaikkoja, joten lähdettiin ajamaan kotia kohti. Pysähdyttiin "lounatuulessa". Eira-Suomi-Eira-kirjan mukaan se on siis oikealta nimeltään Linnatuuli, huoltoasema Janakkalassa, moottoritien päällä. Siellä on ehkä parhaat kotiruoat, jos ei lasketa itsetehtyjä.
Kotona tosiaan sitten pistin siivoten ensin tän mun tietokonepöydän, koska toi uus hiirimatto motivoi mua niin paljon. Tää pöytä kun on aikasemmin ollut niin rähjäisen näköinen, eikä sille ole voinut tehdä mitään, niin ei sitä ole tehnty mieli edes siivota. Nyt tämä on taas kuin uusi, ja se on oikein mukava juttu, tulen varmasti ylläpitämään siisteyttä nyt paremmin. Mä vaan haluaisin istua tän edessä kokoaika.
Sitten putsasin tän mun tietokonepöydän laatikot ylimääräisestä tavarasta. Monen monta kuittia mä sieltä poistinkin, miksi ihmeessä mä aina säästän kaikki kuitit? Miksen opi sanomaan, että ei kiitos?
Sen jälkeen sain aikaiseksi asian, jota Eira on pakottanut mulle jo varmaan kuukauden; siivosin mun vaatekaapin. Mä en vaan ymmärrä, että miksi se pitää siivota..? Siinä on ovet kiinni jos täällä on vieraita, eikä siellä pitäisi käydä muiden kun meidän. Tai no, Eirakin saa käydä siellä vaan sillon kun heittää sinne jotain puhdasta rytkyä. Eli ei sen pitäisi sitäkään hirveesti sillon haitata. Mua itseäni se ei ole haitannut. Joten?
No, turha siitä on enää marista, koska se on nyt siivottu. Siivottu mikä siivottu. Voin nyt antaa sen taas palata hiljalleen omaan muotoonsa, kunnes Eira taas keksii, että se on taas muka jotenkin liian epäsiisti.
Hmm, muuta mulla ei sitten tälle päivälle olekaan.
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)