Ihan alkajaisiksi haluaisin toivottaa hyvää syntymäpäivää Eiralle!
Sitten haluaisin palata siihen eilen väkertämääni kakkuun, koska pääsin sitä tossa äsken maistamaan. Se oli, hmm, jännä. Hyvä, mutta jännä.
Pala kakkua. |
Tai siis yleensä kun olen juustokakkuja syönyt, niin ne on ollut semmosia ilmavia.. Tiedättekös mitä tarkoitan? Toi oli jokseenkin liian kiinteä omaan makuun.
Maullisesti tossa oli selkeesti semmonen teema, että toi pohja dominoi liikaa (vaikka ei ollut edes Dominoa..). Oreon cool mint ei ehkä olekaan se oikea pohja-aines. Toki jos tykkää lähinnä mintun mausta, niin toi on oikein tosi hyvä. Jos haluaa maistaa tota täytettä kunnolla, niin sitä pitää maistaa ilman pohjaa; ja silloin täytekin on oikein hyvän makuista!
Eli tästä opimme sen, että täytettä on kokeiltava uudestaan ja noudatettava ohjeita tosi tosi tarkasti, koska vain siten sadaan tietää, että tuleeko siitä aina noin kiinteä. Pohjan suhteen opittiin se, että ei Oreon cool minttiä, vaan pitää ettiä joku miedompi.
Pieninä paloina toi kakku on varmasti tosi miellyttävä, joten annan arvosanaksi 3/5. Tykkäsin, mutta paranneltavaa on.
Mähän sain aika paljon tekstiä jo tosta kakusta, mutta nyt vasta oikeestaan alotetaan kirjottaminen. Meillä on vielä niistä neljästäkymmenestä kysymyksestä kymmenen jäljellä, joten käydään niiden kimppuun!
Ja kysymykset on tosissaan napattu semmoselta sivulta kun hidastaelamaa.fi. Käydääs nyt suoraan niiden kimppuun:
1. Onko mahdollista tietää varmasti, ilman epäilyksiä, mikä on hyvä ja mikä paha?
– Ei, en usko.. Tai.. Tai siis esimerkiksi ihmiset; niistä ei voi koskaan tietää. Voi toki luottaa, että ihminen on hyvä, ja siihen kai kaikki perustuukin. Ja sitten voidaan ottaa toiseksi esimerkiksi liikunta; se on aika varmasti hyvä, tai ainakin hyväksi. Liikunta tuskin on pahaksi kenellekään, joten se on ilman epäilyksiä hyvä. Mutta heti kun tämä kysymys on esitetty, niin alkaa epäilemään kaikkea. Voiko liikunta sittenkin olla paha?
2.Milloin viimeksi marssit pimeään vain heikon valon kanssa, joka lähti ideasta johon todella uskoit?
– Kelpaako vastaus, en ikinä? En ehkä ymmärrä kysymystä. Vai haetaanko tässä sitä, että milloin lähdin kohti jotain tavoitetta hyvin hatarista lähtökohdista, mutta uskoin tavoitteen olevan hyvä ja haluni saavuttaa se oli vahva? Tähän vastaukseni on se hetki, kun halusin oikeesti pois henkilökohtaisesta montustani.
Eli sillon joskus Mun Maailma -teatterityöpajan alkuaikoina. Mä päätin, että mä suhtaudun kaikkeen erilailla kun aikaisemmin ja pyrin oikeesti olemaan joskus oikea ihminen. En enää se kaikkea pelkäävä ja kotona lahoava tyyppi. Mä en uskonu alkuun, että mä pystyn muuttumaan mihinkään, mutta toisin lopulta kävi. Olen nykyään aika eri ihminen kun silloin. Nyt ollaan siis aika heikon valon kanssa saavuttu suhteellisen valoisaan paikkaan.
3. Jos tietäisit, että kaikki tuntemasi ihmiset kuolisivat huomenna, kenet tapaisit tänään?
– Hyi. En haluais ees lähteä miettimään tämmöstä kysymystä, mutta mä lupasin alussa itselleni vastata kaikkeen ja rehellisesti. No; Eira, vanhemmat ja sisarukset olis varmasti listan kärkipäässä. Nyt tämmöset kysymykset pois, koska tämä ei ole kiva.
4. Milloin on aika lopettaa riskien ja palkintojen laskeminen, ja tehdä sitä, mikä tuntuu oikealta?
– Riskejä ja palkintoja en ole oikeestaan koskaan laskeskellut, joten hmm.. En tosiaan tee asioita sen takia, että saavuttaisin jotain maallista mammonaa. Mä teen yleensä asioita siksi, että ne tuntuu hyvältä siinä hetkessä. Eli eikö se ole juuri ns. sitä mikä tuntuu hyvältä? Uskoisin siis, että teen juuri nyt sitä mikä tuntuu oikealta.
5. Jos opimme virheistämme, miksi pelkäämme tehdä virheitä?
– Koska kaikkea tyhmää ei ole pakko kokeilla, uskoisin. Pieniä virheitä on turha pelätä, koska ne ei välttämättä satuta ketään. Mutta ei varta vasten kannata lähteä ajamaan autoa ojaan vain siksi, että oppisi olemaan tekemättä niin. Mokaamiselle kylläkin kannattaa opetella nauramaan, jotta ne pienet virheetkään ei tuntuisi enää niin hirveiltä.
6. Mitä tekisit eri tavalla, jos tietäisit että kukaan ei tuomitse?
– Tää kysymys on tavallaan sama kun mihin jo vastasin..? Luukku 4 ja kysymys 2; Minkä asian tekisit eri tavalla kuin useimmat ihmiset? Pitääkö tähän siis vastata uudestaan?
Jos kukaan ei tuomitsisi, niin kyllä mä lähtisin mahdollisimman monia asioita tekemään eri tavalla kun muut. Koska siis tottakai mä pelkään sitä, että liian erilaiselle ihmiselle voi käydä tosi ikäviäkin asioita. Ihmiset kun ei jotenkin hyväksy erilaisuutta. Jos siis tuomitseminen olisi pois, niin kaikki voisi olla niin erilaisia kun ikinä tykkää.
7. Milloin viimeksi huomasit hengityksesi äänen?
– Yleensä sillon kun mä laitan nappikuulokkeet korviin ja niissä ei sillä hetkellä soi musiikki. Mä en tiedä miksi, mutta musta tuntuu, että se vahvistaa kaikkia kehon ääniä. Ja vielä rehellisemmin vastatakseni tähän kysymykseen, niin kuulin sen heti kun luin tän kysymyksen; lähin nimittäin keskittymään siihen.
8. Mitä rakastat? Onko mikään viimeaikaisista toimistasi ilmaissut tätä rakkautta?
– Mitä rakastan, ei tarkoiteta siis ihmisiä. No, mä rakastan kirjottamista, kokkaamista ja materialistista puoltani esiintuodakseni, koruja. No, mä kirjotan blogia tälläkin hetkellä, joten eikö tää vähän ilmaise mun rakkauttani tätä harrastetta kohtaan? Ruokaa laitan lähes päivittäin, välillä toki kausia kun ehkä kerran viikossa, mutta yleensä päivitäin, ja yleensä se ilmaisee rakkauttani ruoanlaittoa kohtaan. Koruja mä taas pidän jatkuvasti, ja jos multa puuttuu yksikin sormus omalta paikaltaan, niin mä huolestun ja mietin missä se on..
9. Muistatko viiden vuoden päästä, mitä teit eilen? Entä toissa päivänä? Päivää ennen sitä?
– Ilman blogia mä tuskin muistaisin melkein mitään. Mulle jää hyvin huonosti asiat päähän, joten ihan arkisia asioita en todellakaan muista. Tai en ainakaan osaa sanoa, että "tasan 5 vuotta sitten tänä päivänä, mä maistoin sitä mun tekemää suklaa-juustokakkua.." enkä tosiaan, että "5 vuotta ja 1 päivä sitten mä leivoin semmosta suklaa-juustokakkua.." Eli ei, mulle ei jää ihan perus asiat ihan niin hyvin päähän.
5 vuotta sitten tästä päivästä.. Hmm.. Osaan sanoa vain, että silloinkin Eira täytti vuosia, mutta vain 5 vuotta vähemmän kun tänään.. En esimerkiksi muista mitä olen antanut Eiralle sillon lahjaksi, enkä muista yhtään mitä me ollaan silloin syöty. Osaan sanoa, että "joku vuosi me tehtiin näin", mutta harvemmin osaan sitä sen kummemmin tarkentaa. Ja se ei ole sitä, ettäkö se olisi mulle ihan sama, mutta mulle ei jää vuosiluvut mieleen. Mulla menee ihan liian kauan oppia ihmisten syntymäpäivätkin, joten ette voi olettaa multa paljoa.
10. Päätökset tehdään tässä hetkessä. Teetkö ne itse vai annatko toisten tehdä ne puolestasi?
– Kyllä mä aika vahvasti teen päätökset itse, ihan omatoimisesti. Tietenkin on asioita, joista ei voi vain itse itsekseen päättää, koska ne koskee muitakin ihmisiä, mutta tässä taidettiinkin kysyä minua koskevia päätöksiä ja kyllä; niistä minä vastaan itse.
Näin on kysymyksetkin saatu pois alta. Jos näitä haluatte vielä jatkossa lisää, niin mulle saa laittaa kysymyksiä. Mielellään kerrallaan paljon, koska en mä yksittäisistä kysymyksistä saa omaa luukkua tehtyä.
Ja mä varmasti tulen etsimään näitä lisää sikälimikäli multa taas loppuu ideat ihan täysin kesken. Nää vastailumerkinnät on mun omia lemppareita, joten siksi näitä tulee aika helposti. Nää haastaa silleen aika kivasti miettimään asioita ja jos vielä päättää, että aikoo vastata kaikkiin, niin on pakko miettiä niitäkin asioita, joita ei normaalisti miettisi.
Ja se olisi sitten huomiseen!
Terveisin,
Tekko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoitelkaa mielummin omalla nimellä kun Anonyymina. Ihan vain varmuuden varalta. :)